Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

ECFR

EU-jäsenvaltiot etenevät kohti Euroopan parlamentin vaalia jännittävästä ennakkoasetelmasta. Käsillä on &#8211; kenties ensimmäistä kertaa &#8211; konkreettinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta. Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa, koska jokaisen ääntä tarvitaan.

Ennakkoasetelma EU-vaaleihin on lupaava, sillä viime vuosina Euroopassa on nähty useita myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja myös Suomessa perussuomalaisten napattua viime keväänä historiansa suurimman vaalivoiton. Trendi Euroopassa on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen monissa EU-maissa.
Ajatushautomo European Council for Foreign Relationsin (ECFR) alkuvuonna julkaisema ennuste povaa vaalivoittoa kansallismielisille ja EU-kriittisille puolueille, jolloin vihervasemmistolaiset ryhmät olisivat menettämässä reilusti paikkoja. ECFR:n ennusteen mukaan myös perussuomalaisten ECR-ryhmä olisi matkalla vaalivoittoon ja saamassa 18 lisäpaikkaa.
Edessä merkittävät vaalit
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner hakee jatkokautta EU-parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudelleen keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015.
Tulevia EU-vaaleja Ruohonen-Lerner kuvaa merkittäviksi, ja hän kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa.
&#8211; Ennakkoasetelmat lupaavat vahvaa tulosta voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon EU:lle. Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteisten integraatiomyönteisten voimien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
Vaalivoittoon matkalla oleva ECR on kansallismielisten edustajien ryhmä. Ryhmän edustajat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat myös tärkeitä yhteisiä teemoja.
ECR-ryhmässä työskentely sujuu
Ruohonen-Lerner kokee työskentelyn ECR:ssa luontevana ja sujuvana.
&#8211; Myös esimerkiksi vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat ECR-ryhmässä jaettuja arvoja. Toisin kuin eduskunnassa, varsinaista ryhmäkuria ei kuitenkaan ole, eli kansalliset delegaatiot voivat äänestää oman kantansa mukaisesti.
&#8211; ECR-ryhmästä minulla on erityisen läheiset suhteet ruotsidemokraattien meppeihin, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä. Tulemme hyvin toimeen keskenämme, ja olemme myös poliittisesti varsin samanmielisiä. Minulla on hyvät suhteet myös kaikkiin muihin poliittisiin ryhmiin. Yleensä saman valiokunnan jäsenet ja samoista aiheista kiinnostuneet mepit tutustuvat paremmin toisiinsa.
Yksi ahkerimpia suomalaismeppejä
Tällä kaudella Ruohonen-Lerner on vaikuttanut EU-parlamentissa noin vuoden ollen samalla yksi ahkerimpia suomalaismeppejä.
&#8211; Kuluneen vuoden aikana minulla on ollut kolme mietintö- ja lausuntovalmisteluvastuuta. Olen pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä olen jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli kahdeksan kappaletta.
&#8211; Lisäksi assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan olen osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti, mitkä lukemat ovat kaikista suomalaismepeistä korkeimmat.
Ruohonen-Lernerin edellisellä kaudella 2015-19 hänen päätyötään oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen.
&#8211; Tätä työtä tein neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Mepin työ vaatii paneutumista
EU-parlamentti säätää kaikkia EU-kansalaisia koskevia uusia lakeja ja tekee sopimuksia. Kaikki Euroopan unionin maat noudattavat EU-lakeja ja sopimuksia. Euroopan parlamentti tekee myös päätöksiä, jotka koskevat EU:n taloutta.
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Ruohonen-Lerner kuvaa, että käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat haastavia, ja vaativat usein pitkää perehtymistä.
&#8211; Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni. Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Länsi-Balkanin maiden liittyminen EU:hun on Ukrainan, Moldovan ja Georgian ohella ollut paljon esillä kuluneen vuoden aikana.
&#8211; Suomelle näiden maiden liittyminen merkitsisi kasvavia kustannuksia, sillä kaikki potentiaaliset tulijat ovat saajapuolella, Ruohonen-Lerner sanoo.
Intressipiirien tapaamiset ovat osa työtä
Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Perussuomalaisten meppien kohdalla näin ei kuitenkaan ole, Ruohonen-Lerner sanoo.
&#8211; Itselleni on kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu. Saan myös paljon sähköpostiviestejä ja puheluja suoraan kansalaisilta. Usein ihmisiä kiinnostavat suoraan heidän arkeensa vaikuttavat asiat.
Lobbareilla on tunnetusti paljon valtaa EU:ssa. Ruohonen-Lernerin käsityksen mukaan he vaikuttavat eniten komissiossa, niiden henkilöiden keskuudessa, jotka kirjoittavat aloitteita.
&#8211; Jos on saanut komission kirjauksiin omat toiveensa, ne voivat menestyä hyvin jatkokäsittelyssä. Mepit myös saattavat saada heiltä suoraan sähköpostiinsa jopa valmiita äänestyslistoja, tarkistuksia mietintöihin tai kirjallisia kysymyksiä.
Ruohonen-Lerner katsoo, että eri intressipiirejä edustavien tahojen tapaamiset ovat osa mepin työtä, jotta käsiteltävistä asioita saa mahdollisimman monipuolisesti tietoa.
&#8211; Itse en silti ole mukana politiikassa mukana miellyttääkseni johtavia virkamiehiä tai lobbareita enkä heitä palvellakseni, vaan edistämässä omille äänestäjilleni tärkeitä asioita heidän antamallaan toimeksiannolla.
EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä
Ruohonen-Lernerin mukaan myönteistä EU:ssa on yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, minkä merkitys korostuu näinä aikoina. Myös sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä.
Perusongelmana EU:ssa Ruohonen-Lerner näkee sen, että EU ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta.
&#8211; Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
&#8211; Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille. Lisäksi EU-varojen käyttöä tulisi tehostaa ja tilintarkastustuomioistuimen nostamiin ongelmiin tulisi puuttua välittömästi.
&nbsp;

Europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner:  ”Jokaisen ääntä tarvitaan EU-vaaleissa”

Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät. 

Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. <a href="https://t.co/lT0ezeMFSe">pic.twitter.com/lT0ezeMFSe</a>
&mdash; Carl Bildt (@carlbildt) <a href="https://twitter.com/carlbildt/status/1346764040153026560?ref_src=twsrc%5Etfw">January 6, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille &#8211; eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille &#8211; jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
<h4>Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle</h4>
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/612398fa-5652-463e-a122-a1c0b6ceea05">tavoitti</a> Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus &#8221;koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.&#8221;
&#8221;Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty&#8221;, hän täydentää IL:lle.
<h4>Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa</h4>
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1346777171604467712">nostaa asian yhteydessä esille</a> Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka <a href="https://stm.fi/koronavirusrokotteet">tarkoitus</a> &#8221;on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.&#8221;
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.

Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa