Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

ebola

Useat Afrikan valtiot ovat ottaneet käyttöön ankaria matkustusrajoituksia ja sulkevat rajojaan koronaviruksen takia. Erityisesti eurooppalaisten on pysyttävä Afrikan ulkopuolella. 

Varautuminen pandemiaan on käynnissä: Ruandassa ja Senegalissa julkiset tapahtumat on kielletty, Etelä-Afrikka on julistanut hätätilan ja peruuttanut 10 000 viisumia. Algeria ja Marokko ovat katkaisseet lento- ja merimatkustamisen Eurooppaan.
Tunisia ja Mauretania ovat karkoittaneet italialaisia. Kenia kieltää maahanpääsyn kaikista niistä maista, joissa koronaa on tavattu.
Kiinalaiset vahvasti läsnä
Koronavirusta on tavattu 30 Afrikan valtiossa ja sairastuneita oli viranomaisten tilastojen mukaan alkuviikosta alle 400, <a href="https://www.sueddeutsche.de/politik/coronavirus-afrika-grenzen-europaeer-1.4848766">kertoo</a> Süddeutsche Zeitung. Vielä tammikuussa koronatestejä pystyttiin suorittamaan ainoastaan Senegalissa ja Etelä-Afrikassa.
Alhainen sairastuneiden määrä herättää kummastusta siksikin, että kiinalaiset ovat vahvasti läsnä erittäin monessa Afrikan valtiossa. Reagointi Kiinassa puhjenneeseen epidemiaan ja lentoyhteyksien katkaiseminen kesti pitkään. Vielä helmikuun lopulla Kiinasta saattoi saapua esimerkiksi Keniaan, kunhan suostui ”vapaaehtoiseen karanteeniin”.
Malaria on Afrikan vanha vitsaus
Afrikan maiden terveysmenot ovat prosentti globaaleista terveysmenoista, vaikka maanosassa asuu 16 prosenttia maailman väestöstä. Sairastuneiden hoitokin on suhteellista, sillä vaikkapa Italiassa on 41 lääkäriä tuhatta asukasta kohti ja Afrikassa keskimäärin kaksi.
Vuosittain Afrikassa kuolee 400 000 ihmistä malariaan. Taudin oireet ovat alkuvaiheessa saman tyyppiset kuin Covid-19 -sairaudessa. Näin tautien tilastollinen erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa.
Virus saapuu monin paikoin Afrikassa alueille, joissa vallitsee käytännössä sotatila, silmitön väkivalta on arkipäivää ja vielä tautejakin riesana. Korona on jo Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sahelin alueella on lähtökohtaisesti levotonta ja esimerkiksi Burkina Fasossa puolitoista miljoonaa ihmistä sotatoimien seurauksena vailla mahdollisuutta sairaanhoitoon.
Toisaalta Afrikassa on olemassa infrastruktuuri, jota on vuodesta 2014 rakennettu Ebola-viruksen aiheuttamaa hengenvaarallista verenvuototautia vastaan. Siitä on varmasti hyötyä pandemian aikana.
Mantereella on toinenkin &#8220;etu&#8221; taistelussa koronavirusta vastaan: asukkaista vain kolme prosenttia on yli 65-vuotiaita. Korona on erityisen raskas yli 70-vuotiaille.

Nähtiin sitten tämäkin päivä: Useat Afrikan maat laittavat rajat kiinni eurooppalaisilta koronaviruksen takia

Kansanedustaja Ano Turtiaisen eduskuntapuhetta ja Facebook-kirjoitusta koskeva tutkinta on valmistunut. Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, eikä esitutkintaa aloiteta. 

Suorasukaisesta tyylistään tunnettu voimamies, kansanedustaja Ano Turtiainen (ps.) totesi 13.6.2019 eduskunnassa: ”Hallitusohjelman suurimpia voittajia ovat työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastikkeettomat tulonsiirrot nousevat. Heidän elämäänsä helpotetaan monin tavoin ja rahat siihen kaivetaan suomalaisen duunarin taskusta. Ohjelmasta paljastuu siis maailman kieroutunein työväenaate.”
Samana päivänä Turtiainen kirjoitti Facebook-palveluun: ”Luonto mukana ilmastotalkoissa”, ja lisäsi tunnisteiksi #ebola ja #Afrikka. Asiasta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e3060b4f-c9a6-4936-b881-99c374c33865">kirjoitti</a> tuolloin muun muassa Iltalehti.
Eduskuntapuhe ja Facebook-päivitys eivät ollut kaikkien mieleen. Kommunistien riveistä kansanedustajuutta äskettäin tavoitellut mieshenkilö teki Helsingin poliisilaitokselle asiasta tutkintapyynnön. Hän pyysi poliisia selvittämään, onko Turtiainen syyllistynyt rikokseen.
Ja poliisihan selvitti.
Selvittelyn lähtökohdaksi poliisin tutkinnanjohtaja otti tutkintapyynnön, Iltalehden uutisen, Turtiaisen suuressa salissa pitämän puheen sekä Facebook-päivityksen. Niin ikään asiassa puntaroitiin Turtiaisen Iltalehdelle antamia <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e3060b4f-c9a6-4936-b881-99c374c33865">haastatteluvastauksia</a>.
<iframe loading="lazy" title="Eduskunnan taysistunto 12.6.2019" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/_t7bB9xOW0o?start=60&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Turtiaisen 13.6.2019 eduskunnassa pitämä puhe, jossa hän kommentoi sitä, ketkä ovat hallitusohjelman suurimpia voittajia.
<h4>Kiihottamisrikos?</h4>
Oliko kyse kiihottamisrikoksesta? Sitä puntaroidessa keskeistä on arvioida lausuntojen kohteena olevan ryhmän yhteiskunnallista asemaa. Maahanmuuttajat voivat sinänsä muodostaa ryhmän, joka nauttii rangaistussäännöksen tarjoamaa suojaa.
Toisaalta sananvapaus on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n kansalaisoikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksessa turvattu ihmisoikeus, kuten myöskin Suomen perustuslain määrittelemä perusoikeus.
Tutkinnanjohtaja viittaa perustelutekstissään Sami Mannisen Perusoikeudet-teokseen: ”Sanavapauden ensisijaisena tarkoituksena on turvata edellytykset vapaalle tiedonvälitykselle, vapaalle mielipiteenmuodostukselle, julkisen vallan kritisoinnille sekä kaikille avoimelle, vapaalle ja julkiselle kansalaiskeskustelulle. ”
Sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön <a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317">perusteluissa</a> todetaan: ”Mikä tahansa pykälässä tarkoitettua ryhmää väheksyvä julkinen lausuma ei välttämättä ole kiihottamisrikoksena rangaistava. Rangaistavuuden edellytyksenä kiihottamisrikoksessa on, että levitettävässä viestissä uhataan, panetellaan tai solvataan pykälässä tarkoitettua ryhmää.”
Tutkinnanjohtajan puntaroi seuraavaksi, onko Turtiaisen ulostuloissa uhkauksia, panettelua tai solvaamista: ”Oikeuskirjallisuuden mukaan suoria uhkauksia ovat uhkaukset väkivallasta sekä uhkaukset taloudellisesta syrjinnästä.&#8221; Epäsuoria uhkauksia voisivat ovat esimerkiksi toiveet &#8220;kristalliyön tapahtumien toistumisesta&#8221; tai vihjaukset &#8220;siirtymisestä sanoista tekoihin&#8221;.
Myös viestin oheen liitetyllä kuvamateriaalilla ja symboliikalla on merkitystä. Esimerkiksi eräässä aikaisemmassa oikeustapauksessa oikeus katsoi, että Suomi-konepistoolin liittäminen Facebook-postaukseen teki viestistä maahanmuuttajia uhkaavan. Samoin julistukset siitä, että mielipiteen esittäjä ”on valmis tarttumaan aseisiin” tai ”valmis putsaa tän maan” on tulkittu eri oikeusasteissa uhkaaviksi.
Turtiaisen eduskunnassa pitämässä puheenvuorossa tai Facebook-viestissä ei ole kyse tällaisesta.
Tutkinnanjohtajan mukaan Turtiaisen kommentit kohdistuvat kehitysapua vastaan, jota tämä pitää korruptoituneena. Hän jatkaa: ”Täten uhan voitaisiin ajatella kohdistuvan ensisijaisesti suomalaisten kehitysyhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden liiketoimintamahdollisuuksia vastaan ja toissijaisesti niihin, jotka ovat suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksista jollain tavalla riippuvaisia. ”
<h4>Panettelua tai solvaamista?</h4>
Uhkailusta ei siis ole kyse. Entä panettelu tai solvaaminen?
”Panettelulla tarkoitetaan sitä, että ihmisryhmä leimataan rikolliseksi tai alempiarvoiseksi. Solvaaminen merkitsee sitä, että ihmisryhmän edustajia verrataan loisiin tai eläimiin, samoin kuin sitä, että jonkin ryhmän syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai väkivaltaa jotain ryhmää vastaan toivottavana.”
Liiaksi yleistävät lausumat saatetaan tulkita panettelemiseksi tai solvaamiseksi.
Panettelusta ja solvaamisesta löytyy tutkinnanjohtajan mukaan runsaasti oikeudenkäytäntöä. Tällaista on havaittu muun muassa tapauksessa, jossa ”ohikulkijoiden ryöstelyn ja verovaroilla loisimisen” on katsottu tietyn kansanryhmän erityispiirteeksi. Samoin on kiellettyä ”vääräuskoisten tappamisen, naisten ja lasten raiskaamisen ynnä muun rikoskäyttäytymisen ja terrorismin liittämistä jonkin kansanryhmän tai uskonnollisen ryhmän kulttuuriseksi ominaisuudeksi.” 
Niin ikään ”ihmisryhmän kuvaaminen ja leimaaminen rikollisiksi” on oikeuskäytännön mukaan kiellettyä, kuten myös ”ihmisten luonnehtiminen rumiksi, haiseviksi ja likaisiksi”.
Kiellettynä solvaamisena ja panetteluna on pidetty ”aggressiivisesti tyyliteltyjä toiveita siitä, että maahanmuuttajia ja islamia ei pitäisi päästää Suomeen” sekä sitä, että ”erityisen moitittava rikoskäyttäytyminen (raiskaaminen ja ryövääminen) kytketään mielipiteessä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kulttuuriin.”
Silläkin on merkitystä, kuinka toistuvaa ja runsasta arveluttava viestiminen on.
Toisaalta: ”sananvapausrikoksissa lausumia ei voida irrottaa yksittäisinä lauseina niihin kuuluvasta laajemmasta kontekstista, vaan niitä on tarkasteltava kokonaisuutena.”
Turtiainen otti eduskunnassa kantaa siihen, että työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset ovat hallitusohjelman suurimpia voittajia. Tämän kommentin ääneen sanominen ei tutkinnanjohtajan näkemyksen mukaan riko lakia.
Hän kirjoittaa: ”Näkemykseni mukaan Turtiaisen lausumat ovat kontekstissaan sallittua sananvapauden käyttöä.”
<h4>#ebola #Afrikka</h4>
Entä Turtiaisen ebolaa koskeva kirjoitus Facebookissa?
Tutkinnanjohtaja pitää tätä asiaa koskevaa Facebook-päivitystä ”huolestuttavana, häiritsevänä ja ajatukselliselta sisällöltään kritiikille alttiina.” Facebook-julkaisu voisi ”mahdollisesti aktualisoida kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön täyttymisen solvaustekotavan”. 
Olennaista asiassa on, mitä ihmisryhmää Turtiaisen kirjoitus koskee.
Oikeudellinen puntarointi jatkuu: ”Turtiaisen Facebook-julkaisun kohteena on Afrikka. Afrikassa on yli 50 valtiota, ja useita satoja erilaisia etnisiä ryhmiä, kieliryhmiä sekä uskonnollisia ja kulttuurisia ryhmittymiä. [..] Ebola ei ole perimään perustuva sairaus ja se tarttuu ihmisiin ja surmaa heitä riippumatta heidän ihonväristään, kansallisuudestaan, oleskeluluvastaan tai uskonnostaan. Näkemykseni mukaan Turtiainen ei Facebook-julkaisussaan samaista Afrikan mannerta mihinkään kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä suojattuun ihmisryhmään, eikä mihinkään muuhunkaan ryhmään.”
”Asia voisi olla toisin, jos Turtiainen [..] kohdistaisi ilmastotalkoomielipiteensä esimerkiksi kongolaisiin, tutseihin, shiia-muslimeihin tai kopti-kristittyihin” tai mikäli Turtiainen kohdistaisi mielipiteensä afrikkalaisiin.
Turtiaisen Facebook-viestistä puuttuu tutkinnanjohtajan mukaan &#8220;sellainen pejoratiivinen sisältö, jolla lukija houkutellaan toivomaan, että afrikkalaiset palautettaisiin Suomesta takaisin Afrikkaan, jossa luonto tekee ebolan kautta ilmastotyötä”
Puntaroinnissa todetaan, että jälkikäteen annetuilla selityksillä on ainoastaan rajallinen merkitys. Mutta niissäkään ei löydy sellaista ainesta, jonka vuoksi sananvapausmyönteisestä lukutavasta olisi ollut perusteltua poiketa.
”[..] Turtiaisen viestin kohde on kuitenkin siinä määrin tarkentumaton ja yleisluonteinen, että se ei alustavasti arvioituna näyttäisi kohdistuvan kiihottamisrikoskriminalisoinnin perusteella suojattuun ihmisryhmään eikä mihinkään muuhunkaan rajattuun ihmisryhmään.” 
<h4>Esitutkintaa ei aloiteta</h4>
Tutkinnanjohtajan näkemyksen mukaan Turtiaisen tapauksessa ”kyse on hallituspolitiikan ja kehitysyhteistyön arvostelusta ja siten sallitusta sananvapauden käytöstä”. Ratkaisussa painotetaan, että sananvapauden ja ilmaisuvapauden piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti myös sellaiset viestit, joiden tarkoituksena on ärsyttää, shokeerata ja provosoida.
Kriminalisoinnin tarkoituksena ”ei ole varjella julkisen keskustelun rakentavuutta tai soveliasta keskustelukulttuuria, vaan tarjota yksilöille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille välttämätöntä suojaa kunniaa, yksityisyyttä tai ihmisarvoa vastaan”.
”Näkemykseni mukaan tässä asiassa on kysymys Turtiaisen poliittisten mielipiteiden ja kannanottojen asianmukaisuuden arvostelusta. [..] Arvostelu kuuluu vapaaseen julkiseen kansalaiskeskusteluun. Esitutkinta ei myöskään voi toimia vapaiden poliittisten mielipiteiden tai asiaperusteiltaan kyseenalaisten arvoasetelmien moittimisväylänä.”
Tutkintadokumentti päättyy sanoihin: ”Tässä asiassa ei ole syytä epäillä kiihottamisrikosta eikä mitään muutakaan rikosta. Esitutkintaa ei aloiteta”

Turtiainen tylytti, kommunisti ilmiantoi ja poliisi tutki – lopputulos oli sananvapausmyönteinen

Verenvuototauti Ebola riehuu Kongon demokraattisessa tasavallassa ja on mahdollisesti levinnyt jo naapurimaihin. Tautiin kuolee kaksi kolmasosaa sairastuneista. Maailman terveysjärjestö <a href="https://www.who.int/ebola/en/">WHO</a> on nyt julistanut ebolaepidemian kansainväliseksi terveysuhaksi. WHO on ryhtynyt vastaavaan toimiin vain neljä kertaa aikaisemmin.

<a href="https://www.suomenuutiset.fi/tappava-ebola-leviaa-taas-afrikassa/">Suomen Uutiset</a> on raportoinut ebolan leviämisestä viimeksi heinäkuun alussa. Tuolloin pidettiin mahdollisena, että epidemia on leviämässä Kongon naapurimaihin Etelä-Sudaniin, Ugandaan, Ruandaan ja Burundiin. Ebolan pelko on jo johtanut paniikkiin väestön hakeutuessa pois taudin pahiten riivaamilta alueilta. Samalla riski kulkutaudin leviämisestä kasvaa kaiken aikaa.
<h4 class="p3">Ebolaan ei ole lääkettä</h4>
Ebola tarttuu <a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/verenvuotokuume/ebola">THL</a>:n mukaan suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen henkilön vereen, sylkeen tai virtsaan. Se voi tarttua myös suojaamattomassa seksikontaktissa. Tartunnan voi samaten saada kosketuksessa elävään tai kuolleeseen villieläimeen. Ebola edellyttää sairaanhoidon henkilökunnalta vahvoja varotoimia ja suojautumista. Tautiin ei ole olemassa lääkehoitoa.
Uusin ebolaepidemia alkoi vuosi sitten ja siihen on tähän mennessä kuollut yleisimmän arvion mukaan 1 600 ihmistä. Tartuntojen määrä on edelleen kasvussa. Ebolan vastaista taistelua vaikeuttaa se, että avustushenkilöiden työtä myös sabotoidaan keskisen Afrikan poliittisesti epävakaissa oloissa.

Maailman terveysjärjestö heräsi: Ebola on kansainvälinen terveysuhka

Vakava verenvuotokuume ebola on yltynyt epidemiaksi itäisessä Kongossa. Tauti leviää nopeammin kuin kertaakaan sitten edellisen epidemian vuonna 2014 ja se on vaarassa levitä myös naapurimaihin. Ebolaan on nykyisen epidemian aikana kuollut seitsemän kymmenestä tartunnan saaneesta ihmisestä. 

Taudin pelko ajaa ihmisiä pakoon ja se pahentaa tilannetta entisestään, sillä ebola leviää pakolaisten mukana.
&#8211; Itäisessä Kongossa epidemia riehuu täydellä voimallaan ja monet ovat ottaneet jalat alleen. Ihmiset pakenevat Kongon sisällä ja he pakenevat rajan yli naapurimaihin. Tässä tilanteessa on vaikeaa selvittää, kuka pakenevista on ollut tekemisissä jo sairastuneiden kanssa, kertoo Punaisen Ristin edustaja <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ebolaepidemin-vaxer-i-ostra-kongo">SVT</a>:lle.
Riski taudin leviämisestä Kongon naapurimaihin Etelä-Sudaniin, Ugandaan, Ruandaan ja Burundiin on kasvanut. Udandassa on jo kuollut kolme kongolaista ebolaan sairastunutta. Tappavan taudin pelko aiheuttaa kasvavaa rauhattomuutta paikallisen väestön keskuudessa. Tautiin jo menehtyneiden kokonaismäärästä ei ole vaikeista olosuhteista johtuen tarkkaa tietoa, mutta kyse on todennäköisesti tuhansista ihmisistä.

Tappava ebola leviää taas Afrikassa