PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”

Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – Antikainen: “Suomi on tehnyt tärkeän päätöksen kansallisen turvallisuuden puolesta”

Purra: Suomalaisen turvallisuuden ja puolustuksen suuri päivä

Jari Ronkainen: Puolustusmenojen nostaminen on ratkaisevaa Suomen turvallisuuden kannalta

Ville Tavio on tyytyväinen Turun vankilan laajentamisaikeisiin: ”Uusia vankipaikkoja tarvitaan, jotta oikeudenmukaisempaa rikosseuraamuspolitiikkaa voidaan toteuttaa”

Perussuomalaiset iloitsevat hallituksen aikeista ottaa jalkaväkimiinat takaisin käyttöön – ministeri Ranne: ”Erinomainen päätös”

Miko Bergbom kiittää hallitusta: “Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokkain keino parantaa Suomen puolustusvalmiutta ja pelotevaikutusta”

Vigelius: Vahva talous olennainen osa Pohjoismaiden yhteistä puolustuskykyä

Hallitus haluaa jalkaväkimiinat takaisin – Elomaa: ”Perussuomalaiset on kannattanut tätä järkipäätöstä jo pitkään”

Junnila: Tämä ei ole aprillia – jalkaväkimiinat palaavat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”

Comecon

Maailmantalous on täyttä vauhtia puskemassa kohti aivan uudenlaisia ongelmia. Globalisaation myötä luodut toimitusketjut ovat koronan kourissa murtuneet tai murtumassa. Autotehtaat pysähtyvät, maataloustuotanto takkuilee ja kaupassa myydään yhä useammin eioota.

Makrotalouden mahalasku 1990-luvun alussa, nettihypetyksen nolo loppu 2001 ja finanssikriisi 2008. Kaikille edellä mainituille kriiseille oli ominaista enemmänkin niiden alkuperäinen pääomaluonne kuin materialistinen perusta.
Toisin on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/joe-biden-yrittaa-estaa-joulun-ajan-kaaoksen-satamat-ja-kuljetusjatit-siirtyivat-tyoskentelemaan-kellon-ympari/c4bdd071-0334-4ff4-9190-b39f4cb797e4">tänään</a>. Globalisaation myötä rakennetut toimitus- ja tuotantoketjut ovat koronan myötä saaneet urakalla siipeensä. Koruton totuus paljastuu tavallisimmallekin tallaajalle viimeistään joulukaupan tyhjien hyllyjen myötä. Pula on tavarasta, siis materiasta, ei hengestä tai ideologiasta.
Tuotanto- ja toimitusketjut katkeilevat
Päärynät viljellään Etelä-Amerikassa, laivataan vieläkin halvemman työvoiman maahan, vaikka Vietnamiin paketoitavaksi. Vasta sitten ne ilmestyvät &#8211; jälleen uuden kuljetusrumban jälkeen &#8211; kaupan hyllylle jossain päin maailmaa. Kaikki perustuu tehokkuuden käsitteisiin &#8220;just in time&#8221; tai ”just on time” (JOT). Jos joku osa tässä palapelissä ei toimi, koko himmeli on säpäleinä saman tien.
&#8211; Ongelma on siinä, että samalla sekunnilla, kun ketju alkaa pätkiä jossain yksittäisessä kohdassa, koko ketju on ongelmissa. Johtuen siitä, että marginaaleja, välyksiä ei enää ole olemassa. Jos on laiva, puuttuu kontteja. Jos onkin kontteja, ahtaajat loistavat poissaolollaan. Jos onkin ahtaajia, pula syntyy puuttuvista rekkakuskeista. Ja jos onkin rekkakuskeja, puuttuvatkin sitten rekka-autot. Lopputulos on aina sama, systeemi halvaantuu, <a href="https://www.gp.se/ledare/vi-m%C3%A5ste-f%C3%B6rbereda-oss-p%C3%A5-ekonomiska-kriser-av-ett-helt-nytt-slag-1.57612331">kirjoittaa</a> Malcom Kyeyune kolumnissaan GT-lehdessä.
Myös maatalous ja teollisuustuotanto vaarassa
Covid-19-pandemian myötä tuotantoa vedettiin alas enemmän tai vähemmän kaoottisesti talouden sopeuttamiseksi laskevaan kysyntään. Siinä rytäkässä globaalit toimitusketjut vaurioituivat vakavasti. Ja niiden korjaaminen kysyy aikaa.
Nyt ollaankin sitten tilanteessa, jossa USA:n presidentti Joe Biden ja Britannian pääministeri Boris Johnson saavat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008303167.html">selittää</a> kansalaisille ja yrityksille, miksei sähköpyörää tai tiskikonetta löydy kaupasta, miksi maatalouskoneiden varaosia ei saa ja missä ovat autoteollisuuden elintärkeät komponentit.
Näkyy kaupoissa alkaa maailmanlaajuisesti olla kuin aikanaan itäblokissa: tyhjät hyllyt odottavat tavaraa, ostaja saa tyytyä paikkaan jonotuslistalla ja tuotteiden hinnat nousevat pulan myötä. Seurauksena on ensin inflaatio ja sitten stagflaatio.
Ratkaisu on paikallinen tuotanto
Kukaan ei oikeastaan tiedä, milloin nykyinen kaupan ja tuotannon epätasapaino päättyy ja mihin hintojen noususta alkanut inflaatio johtaa. Ehkäpä olisi muutoksen aika, globaalista pitää tehdä lokaalista.
Ei ole minkään valtakunnan järkeä tuhlata ehtyviä luonnonvaroja ja saastuttaa maapalloa kyöräämällä tavaraa edestakaisin pitkin maapallon meriä ja taivaita. Maailmantalouden on muututtava aidosti paikallisemmaksi, jotta jo nyt silmille tulevat ongelmat voidaan ratkaista.
Toimitusvarmuus ja <a href="https://samtiden.nu/2021/10/globaliseringen-ger-nu-sovjetiska-problem-tomma-butikshyllor/">varautuminen</a> yhä useammin toistuviin kriiseihin edellyttää tuotannon ja toimitusketjun omaa hallintaa. Eikä ole minkään demokraattisen valtion asukkaan etu siirtää tuotantoa halvan työvoiman diktatuurimaihin, joiden toimintamallit ovat joka saralla kyseenalaisia.
Ratkaisu ei ole työvoiman hinnan polkeminen vaan tuotannon pyörittäminen lähellä sellaisilla palkoilla, joilla ihmiset aidosti tulevat toimeen. Sitä myöten saattavat ratketa muutkin perinteisiä hyvinvointivaltioita riivaavat ongelmat.
&nbsp;

Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa