Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Capitolin valtaus

Yhdysvaltain korkein oikeus totesi maanantaina yksimielisesti, että osavaltioilla ei ole oikeutta kieltää Trumpia asettumasta ehdolle presidentinvaaleissa. Päätös oli suuri pettymys monille demokraateille. Samaan aikaan Trump on mennyt presidentti Bidenin ohi vaaligallupeissa. 
Kolme demokraattien johtamaa osavaltiota yritti estää Donald Trumpia asettumasta ehdolle vedoten Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen tehtyyn perustuslain lisäykseen, jossa todetaan, että kapinaan osallistuneet viranhaltijat menettävät virkakelpoisuutensa. Säädös oli kohdistettu etelävaltioiden riveissä taistelleisiin upseereihin ja virkamiehiin.
Coloradon osavaltion korkein oikeus oli katsonut Trumpin &#8220;osallistuneen kapinaan&#8221; Capitolin valtauksen yhteydessä. Liittovaltion korkein oikeus ei ottanut kantaa siihen, voidaanko Trumpin toimintaa Capitolin valtauspäivänä pitää &#8220;kapinaan osallistumisena&#8221;, vaan <a href="https://www.nytimes.com/2024/03/04/us/politics/trump-supreme-court-colorado-ballot.html">totesi</a> sen sijaan yksimielisesti, että osavaltioilla ei ole oikeutta päättää ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta liittovaltion vaaleissa, varsinkaan presidentinvaaleissa.
Kaikki yhdeksän korkeimman oikeuden tuomaria olivat poliittisesta kannastaan riippumatta yksimielisiä perustuslain tulkinnasta tältä osin.
Tänään &#8220;supertiistaina&#8221; esivaalit 15 osavaltiossa
Liittovaltion korkeimman oikeuden mukaan osavaltioilla on oikeus päättää vaalikelpoisuudesta osavaltion vaaleissa, mutta liittovaltion vaalien osalta päätösvalta kuuluu kongressille. Tekemällä asiasta juridisteknisen kysymyksen korkein oikeus väisti kiistelyn siitä, oliko Trump osallinen Capitolin valtaukseen. Tästä asiasta on meneillään erillinen oikeudenkäynti.
Donald Trump oli tyytyväinen korkeimman oikeuden päätökseen ja piti sitä kansakuntaa yhdistävänä Trump <a href="https://www.youtube.com/watch?v=4CqFtbMKkM8">vetosi</a> puheessaan presidentti Joe Bideniin, jotta tämä lakkaisi käyttämästä syyttäjäviranomaisia ja tuomareita vaalikamppailun välineinä.
Korkeimman oikeuden päätös tuli juuri ajoissa ennen Coloradon esivaaleja. Tänään tiistaina pidetään esivaalit kaikkiaan 15 osavaltiossa. Trumpin odotetaan voittavan ylivoimaisesti.
Kirveltävä pettymys demokraateille
Korkeimman oikeuden päätös oli kirveltävä pettymys monille demokraateille, koska nyt seuraava presidentti valitaan demokraattisesti äänestämällä eikä juridisella kikkailulla. Poliittinen kommentaattori Keith Olbermann vaati jopa korkeimman oikeuden hajottamista vääränä pitämänsä päätöksen takia.
Uusimmissa vaaligallupeissa Trump <a href="https://www.youtube.com/watch?v=mVE__wZM_DQ">johtaa</a> Bidenia. Bidenia viime vaaleissa äänestäneistä 10 prosenttia on nyt siirtynyt Trumpin kannattajiksi. Bidenin suosio on jyrkässä laskussa ja enemmistö häntä äänestäneistä pitää häntä liian vanhana presidentiksi.

Korkein oikeus kumosi demokraattien yrityksen estää Trumpin ehdokkuus

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari käyttää erittäin rajua retoriikkaa viitaten Suomen sisällissodan aikaan. Hän yllyttää ihmisiä vastarintaan kaduilla ja puhuu tulevasta hallituksesta &#8220;sysimustana oikeistohallituksena&#8221;. 
Perussuomalaisten saama kutsu hallitusneuvotteluihin tuntuu laittaneen monen vasemmistolaisen henkisen tasapainon todella koville. Sosiaalinen media on täynnä katkeria tilityksiä, nettivihaa ja öyhötystä, vaikka hallitusta ei ole vielä edes saatu kokoon.
Yksi pahimmista uhoajista on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki, jonka Facebook-kirjoituksessa on synkkiä kaikuja Suomen sisällissodan ajalta. Arhinmäki liehuttaa punalippuaan ja puhuu &#8220;perusrasisteista&#8221; ja &#8220;sysimustasta oikeistosta&#8221;. Käytännössä Arhinmäki yllyttää vasemmistolaisia katuriehumiseen, vaikka ei sitä ihan suoraan sanokaan.
Arhinmäen Facebook-kirjoitus:
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-105171" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki.png 879w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-300x191.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-80x50.png 80w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-768x488.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-140x88.png 140w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-100x64.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/04/paavo_arhinmaki-60x38.png 60w" sizes="(max-width: 879px) 100vw, 879px" /></a>
<h4>&#8220;Suomen historian oikeistolaisin hallitus?&#8221;</h4>
&#8220;Suomen historian oikeistolaisin hallitus?&#8221;, otsikoi Arhinmäki <a href="https://www.facebook.com/arhinmaki/posts/pfbid02CD3rjyVNZdSVcBtZ38y65FBCzm4eCaEHPdnBd6C8g7Hqd3QLXnweHbTCmJBTv9kyl">Facebook</a>-kirjoituksensa, joka hakee innoituksensa vuoden 1918 hengestä. Tuolloin Suomessa käytiin verinen sisällissota, joka alkoi 26. tammikuuta, kun Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakapina johti kymmenien tuhansien suomalaisten kuolemaan.
&#8211; Pitää mennä yli sata vuotta taaksepäin historiassa kansakuntamme synkimpään vuoteen 1918, että löytyy yhtä oikeistolainen hallitus kuin mitä Petteri Orpo nyt lähtee muodostamaan, Arhinmäki kirjoittaa.
&#8211; Marraskuussa 1918 kasattiin Ingmanin hallitus, jossa oli mukana edistyspuolue, kokoomus ja RKP.
&#8211; Tämä pohja on jopa tuota Ingmanin hallitusta oikeistolaisempi, kun mukana on myös perusrasistit.
&#8211; Ingmanin hallitus oli vallassa 142 päivää. Toivon Orpon sysimustan porvarihallituksen olevan vallassa vielä lyhyemmän aikaa.
<h4>Arhinmäki toivoo RKP:n estävän porvarihallituksen muodostumisen</h4>
Arhinmäki panee toivonsa siihen, että RKP estäisi porvarihallituksen muodostumisen vielä viime hetkellä.
&#8211; Toivon, että lopulta hallitusneuvotteluissa RKP liberaalina puolueena tulee oikeaan ainoaan tulokseen. Se ei voi tehdä yhteistyötä puolueen kanssa, joka inhoaa rkpläisiä ja laajemminkin isoa osa meistä suomalaisista. Silloin tämä Orpon nyt esittämä pohja ei koskaan astu valtaan.
&#8211; Joka tapauksessa nyt tarvitaan vastarintaa, niin kaduilla kuin kabineteissa. Siihen onkin hyvä mahdollisuus jo maanantaina, työväen vappujuhlissa.
&#8211; Nyt kaikkien on syytä lähteä marssimaan punalippujen kanssa sysimustaa oikeistohallitusta vastaan, Arhinmäki päättää kirjoituksensa.
<h4>Toistuvatko Capitolin tapahtumat Helsingissä?</h4>
Monet ovat kommentoineet Arhinmäen vihanlietsontaa. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid024zmuAXDT4yh6NQ5Yp9579NGS35YWc6Kf2LyCFv8Nahu6RhtRUQwZHSCtajHmELfGl">kehottaa</a> Facebookissa poliisia olemaan tarkkana.
&#8211; Toivottavasti poliisi on tarkkana vapun aikaan, kun vasemmiston voimahahmo ja apulaispormestari kehottaa kannattajiaan &#8220;vastarintaan kaduilla&#8221;, Halla-aho kirjoittaa.
&#8211; Myös eduskunta- ja Säätytalon kulmia on syytä pitää silmällä, jotta Capitolin tapahtumat eivät toistu Helsingissä.
Capitolin tapahtumiin <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1651580999854174208">viittaa</a> myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää omalla, sarkastisella huumorillaan.
&#8211; Minusta Trump toimi sikamaisesti, ja suorastaan rikollisesti, kun hän vaalitappionsa jälkeen yllytti amerikkalaisia kadulle.
&#8211; Onneksi Suomen vastuulliset päättäjät ja apulaispormestarit eivät toimi samalla tavalla, Vuorenpää vinoilee.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Minusta Trump toimi sikamaisesti, ja suorastaan rikollisesti, kun hän vaalitappionsa jälkeen yllytti amerikkalaisia kadulle.
Onneksi Suomen vastuulliset päättäjät ja apulaispormestarit eivät toimi samalla tavalla.
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1651580999854174208?ref_src=twsrc%5Etfw">April 27, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Arhinmäen eriskummallisesta viestistä nousi verkossa melkoinen äläkkä. Suomessa ei ole aivan tyypillistä, että vaalien tulokseen pettyneet korkeat poliitikot alkavat uhitella voimakeinoilla. Arhinmäki päätyi muuttamaan Facebook-kirjoitustaan torstai-iltana kello 20:24. Hän lisäsi kirjoituksen yhteyteen linkin SAK:n vapputapahtumaan.

Vaalitulokseen pettynyt Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki teki Trumpit – yllyttää kannattajiaan vastarintaan kaduilla

Yhdysvalloissa viime vuoden alussa tapahtunutta kongressitalon valtausta tutkimaan on perustettu erityiskomitea. Äskettäin komitean edessä esiintyneen &#8220;kohutodistajan&#8221; oli tarkoitus tuottaa lehdille meheviä otsikoita Trumpia vastaan, mutta todellisuudessa hänen useimmat väitteensä perustuivat epämääräiseen kuulopuheeseen.
Loppiaisena 2021 presidentti Donald Trumpin puhetilaisuudesta lähtenyt ihmisjoukko tunkeutui kongressitalolle Capitol-kukkulalla. Kongressin oli samana päivänä tarkoitus vahvistaa presidentinvaalien tulos ja Joe Bidenin valinta uudeksi presidentiksi.
Rynnäkkö Capitol-rakennukseen on luokiteltu kotimaiseksi terroriteoksi ja sitä tutkimaan on asetettu kongressin <a href="https://january6th.house.gov/about">erityiskomitea</a>. Virallisesti komitean tarkoitus on tutkia tapauksen taustoja ja syitä. Käytännössä komitean tavoite on poliittinen: estää Trumpia asettumasta enää uudelleen ehdolle presidentiksi.
Kohuotsikoita kohuväitteistä
Viime viikolla komitean edessä todisti Valkoisen talon entinen avustaja Cassidy Hutchinson, jonka lausunnoista on revitelty meheviä lehtiotsikoita. Poliittinen kommentaattori ja toimittaja Megyn Kelly kävi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Op6CDP6Eg_I">keskusteluohjelmassaan</a> läpi Hutchinsonin esittämien väitteiden ongelmakohtia.
Hutchinson todisti komitean edessä, että Donald Trump väitetysti tiesi, että osa hänen puhetilaisuuteensa pyrkineistä ihmisistä kantoi asetta, mutta hän ei välittänyt siitä, koska &#8220;eivät he ole tulleet tänne minua vahingoittamaan&#8221;.
”Sanoi jotain siihen suuntaan”
Juristin koulutuksen omaava Kelly pitää täysin mahdollisena, että Trump ei pitänyt omia kannattajiaan itselleen vaarallisina, mutta hän tuo esille epämääräisyyksiä Hutchinsonin lausunnossa.
Cassidy Hutchinson kertoo olleensa Trumpin lähistöllä ja kuulleensa sivukorvalla Trumpin &#8220;sanovan jotain siihen suuntaan&#8221;, että lopettakaa ihmisten tarkastaminen aseiden varalta ja päästäkää ne sisään.
Fraasi &#8220;sanovan jotain siihen suuntaan&#8221; toistuu todella usein Hutchinsonin lausunnossa, ikään kuin lakimies olisi valmentanut häntä etukäteen, jotta Hutchinson ei syyllistyisi väärään valaan komitean edessä. Kuulemistilaisuudessa ei kuitenkaan ollut paikalla Trumpin lakimiestä tai ketään, joka olisi tuonut esille sen, että Hutchinson esittää epämääräistä kuulopuhetta koskien väitettyä keskustelua, jonka hän kuuli vain sivukorvalla.
Trump olisi halunnut mennä Capitolille
Cassidy Hutchinson väitti myös, että puhetilaisuutensa jälkeen Trump nousi jatkettuun limusiiniinsa ja vaati kuljettajaa viemään hänet Capitolille. Autoa kuljettanut salaisen palvelun mies ei kuitenkaan suostunut tähän, vaan halusi viedä Trumpin takaisin Valkoiseen taloon.
Tällöin Trump olisi Hutchinsonin väitteen mukaan yrittänyt tarttua raskaasti panssaroidun ajoneuvon ohjauspyörään. Kun turvallisuuspäällikkö yritti estää presidenttiä koskemasta ohjauspyörään, oli Trump käynyt hänen kurkkuunsa kiinni.
Autonkuljettaja kiistää väitteen
Suurin ongelma tämän väitteen suhteen on se, että Cassidy Hutchinson ei edes itse ollut tuossa autossa, joten hänen on mahdoton tietää, mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Hutchinsonin kertomus oli kaksinkertaista kuulopuhetta, eli hän kertoi eteenpäin, mitä joku toinen oli hänelle väittänyt autossa olleen salaisen palvelun miehen kertoneen.
Megyn Kelly ihmettelee, miksi tutkintakomitea ei ole kuullut autossa olleita henkivartijoita tästä aiheesta. Mediatietojen <a href="https://twitter.com/PeterAlexander/status/1541910389289635841">mukaan</a> sekä turvallisuuspäällikkö että autonkuljettaja ovat valmiita todistamaan valan alla, että Trump ei käynyt kummankaan heidän kimppuunsa eikä yrittänyt tarttua ohjauspyörään.
Paljon porua, vähän villoja
Lopuksi Megyn Kelly toteaa, että hänellä ei ole ikinä ollut mitään tarvetta puolustella Trumpin toimintaa, mutta hänen mielestään tämä kongressin komitea on pelkkä poliittinen näytösoikeudenkäynti.
Kuran kaataminen Trumpin päälle ei tällä kertaa kuitenkaan onnistunut erityisen hyvin, koska Hutchinsonin &#8220;kohulausunnoissa&#8221; ei todellisuudessa ollut juuri mitään uutta sisältöä. Kukaan ei ole yllättynyt siitä, että Trump ei pidä omia kannattajiaan itselleen vaarallisena, vaan olisi halunnut mennä heidän mukanaan Capitol-kukkulalle.

Poliittinen kommentaattori kävi läpi kohutodistajan lausuntoja: Trump tarttui ohjauspyörään, väittää nainen joka ei ollut edes samassa autossa

Yhdysvaltoja on totuttu pitämään sananvapauden mallimaana. Todellisuudessa sielläkin somesensuuri on ottanut melkoisia harppauksia viime vuosina. Mutta se ei USA:n vasemmistolle eli demokraateille riitä: he vaativat entistäkin tiukempaa somesensuuria. 
Somesensuurin suureksi symboliksi noussut Donald Trump käytti presidenttikaudellaan ahkerasti varsinkin Twitteriä. Yli kahdenkymmenen tuhannen twiitin voimalla Trump puhui suoraan kannattajilleen valtamedian ohi.
Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt Trumpin poliittisia vastustajia. Vaalitappion jälkeen kaikki suurimmat sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, Facebook, Instagram, YouTube ja Snapchat ovat <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Social_media_use_by_Donald_Trump#Suspensions_and_deactivations">bannanneet</a> Trumpin. Estoja on perusteltu muun muassa Capitolin valtausta edeltäneillä Trumpin kirjoituksilla. Twitter on poistanut Trumpin käyttäjätilin pysyvästi.
Enemmistö demokraateista kannattaa
Facebook jäädytti Trumpin käyttäjätilin Capitolin valtauksen jälkeen kahden vuoden <a href="https://www.cnbc.com/2021/06/04/facebook-says-donald-trump-to-remain-banned-from-platform-for-2-years-effective-from-jan-7.html">määräajaksi</a>. Mikäli Trumpin Facebook-kirjoittelua pidetään vielä kahden vuoden päästäkin &#8220;riskinä yleiselle turvallisuudelle&#8221;, bannia voidaan jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Trump ei voi viestiä kannattajilleen Facebookissa eikä Instagramissa Yhdysvaltain vuoden 2022 kongressivaalien aikana.
Tällä hetkellä Donald Trump kirjoittelee <a href="https://gab.com/REALDONALDTRUMP">Gab</a>issa, jossa hänellä on 2,2 miljoonaa seuraajaa. Tämä on tietenkin pieni määrä verrattuna Twitteriin, jossa Trumpilla oli parhaimmillään yli 88 miljoonaa seuraajaa. Joidenkin <a href="https://www.bbc.com/news/technology-59948946">mielestä</a> Trumpin sulkeminen pois kaikkein suosituimmilta somealustoilta on itse asiassa ollut hänelle eduksi, sillä Trumpin on turha tehdään mitään, kun presidentti Joe Bidenin kannatus on tippunut selvästi.
Kyselyn mukaan 35 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että on parempi, että sosiaalisen median yhtiöt sensuroivat viestejä, jotta ihmiset eivät loukkaantuisi niistä. Vuonna 2018 sensuurin vaatijoita oli vain 23 prosenttia. Enemmistö demokraattien kannattajista haluaa somesensuuria.
Rikkaat ja virkamiehet haluavat sensuuria
Tulosten tarkempi läpikäynti paljastaa, että varakkaammat amerikkalaiset kannattavat sensuuria, kun taas minimipalkalla työskentelevät kannattavat sananvapautta. Rasmussenin tutkimusraportin mukaan 52 prosenttia yli 200 000 dollaria vuodessa ansaitsevista kannatti sensuuria, kun taas alle 30 000 dollaria vuodessa ansaitsevista sensuuria kannatti vain 27 prosenttia.
Valtion palveluksessa työskentelevistä peräti 44 prosenttia halusi somesensuuria. Tutkimus toteutettiin tuhannen vastaajan kyselynä tammikuun alussa.

Trumpin bannaaminen ei riittänyt – demokraatit vaativat aina vain lisää somesensuuria