Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

budjettisuvereniteetti

Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle. 

&#8211; Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.
Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta
Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.
&#8211; Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.
Suomen näkökulmasta vaikea jakauma
Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.
Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.
Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.
Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän
Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).
Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.
EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta
Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.
&#8211; Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.
EU kahmii budjettivaltaa
Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.
&#8211; Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.
Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.
Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.
&nbsp;

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu valtioneuvoston selonteosta EU-politiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen nosti salikeskustelussa esiin, kuinka liittovaltiokehitystä ja vallan keskittämistä on vaivihkaa ajettu EU:ssa eteenpäin kriisien varjolla.

&#8211; Kriisien iskiessä EU-eliitti vetoaa aina välttämättömyyteen ja toteaa, että EU:n integraatiota on pakko syventää ja yhteisvastuuta lisättävä kriisien taltuttamiseksi. Viimeksi koronakriisiä käytettiin härskisti hyväksi, kun EU:ssa sovittiin mittavasta elvytyspaketista. Nyt EU:ssa puuhataan jo uutta sosiaalirahastoa, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Ilmastopakettiin sisältyvä sosiaalirahasto on käytännössä uusi tulonsiirtomekanismi. Täytyy muistaa, että uudet tulonsiirtomekanismit ovat yritys laajentaa EU:n valtaa ja yhteisvastuuta. Nyt EU:n päätäntävaltaa yritetään laajentaa sosiaalipolitiikan alalle, jonka on aiemmin katsottu kuuluvan kansallisen päätäntävallan piiriin.
Hallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla
Immosen mukaan Suomessa on aloitettava laaja keskustelu EU:n tulevaisuudesta eli siitä, minkälaisen EU:n suomalaiset haluavat ja millä tavalla pystytään parhaiten turvaamaan suomalaisten etujen toteutuminen.
&#8211; Nykyhallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla, eikä sillä ole visiota EU:n tulevaisuudesta. On valitettavaa, ettei hallitus puolusta Suomen etuja eikä määrätietoisesti vastusta tulonsiirtounionia ja liittovaltiokehitystä. Jos se vastustaisi tätä, olisi hallituksen korkea aika sanoa ääneen, että ”nyt riittää &#8211; emme halua syventää integraatiota emmekä maksaa taloutensa huonosti hoitaneiden maiden törsäilyä”. Hallituksen on puolustettava Suomen kansallista suvereniteettia.
EU:n kehityssuunta huolestuttaa
Immosen mukaan EU on kehittynyt jo pitkään suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita kasvatetaan ja talouspoliittista päätöksentekoa keskitetään yhä enemmän harvalukuisen EU-eliitin käsiin. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.
&#8211; Kehityssuunta on huolestuttava. Toisaalta integraation syventäminen ja tulonsiirrot ovat EU-elitiin ainoa keino pitää EU ja euroalue ylipäänsä kasassa. Jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla paikkaillaan euroalueen epäoptimaallisuuksista aiheutuvia ongelmia ja jäsenmaiden holtitonta taloudenpitoa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että euroalueen kasassa pitäminen edellyttää integraation syventämistä, lisääntyvää yhteisvastuuta ja jatkuvia tulonsiirtoja vahvemmista kansantalouksista heikompiin kansantalouksiin.
Talouskurin puute johtaa moraalikatoon
EU:ssa kaavaillaan unionin taloussääntöjen uudistamista. Tähän asti velkakurisäännöillä on ollut keskeinen rooli, vaikka sääntöjä ei ole kyettykään kaikissa jäsenmaissa noudattamaan.
&#8211; Hallituksen on ajettava EU:ssa tiukkaa talouskuria ja vaadittava sääntöjen noudattamista. Jos talouskuria ei ole, suomalaiset joutuvat jatkossa enenevässä määrin kriisimaiden vastuuttoman taloudenpidon maksumiehiksi. Talouskurin puute johtaa moraalikatoon. Jokaisen jäsenvaltion tulee vastata sille kuuluvista velvoitteistaan eikä odottaa ulkopuolista pelastajaa, Immonen toteaa.
EU:n alettava noudattaa omia sääntöjään
Immosen mukaan EU:ssa on ryhdyttävä noudattamaan perussopimuksiin kirjattuja sääntöjä.
&#8211; Esimerkiksi elpymispakettiin liittyy runsaasti juridisia ongelmia. Paketille ei ollut osoitettavissa selkeää oikeusperustaa unionin perussopimuksista, ja perussopimusten tulkintaa laajennettiin ennennäkemättömällä tavalla. Tällainen toiminta syö luottamusta sopimuspohjaiseen järjestelmään.
Elpymispaketeista tulossa pysyvä järjestely
Immonen ei allekirjoita argumenttia elpymisrahaston kertaluonteisuudesta.
&#8211; Unionissa ei ole peitelty sitä, että elpymispaketista on tulossa uusi toimintatapa ja pysyvä järjestely, jota tullaan käyttämään jatkossakin kriisien iskiessä. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo ennen kuin elpymispaketti hyväksyttiin.
&#8211; Suomen tärkeintä taloudellista valtaoikeutta, talouspoliittista budjettivaltaa, on suojeltava. Hallituksen on kaikin keinoin turvattava Suomen kansallisen budjettisuvereniteetin toteutuminen jatkossa. Suomi ei saa hyväksyä uusia elpymispaketteja tai muitakaan tulonjakomekanismeja. EU on palautettava itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelimeksi ja yhteismarkkinoita ylläpitäväksi kauppaliitoksi. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – “Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”