Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

budjettimietintö

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös maanantaina 18.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina 12. joulukuuta. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisäministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Valtiovarainvaliokunta esittää sisäministeriön pääluokkaan yhteensä noin 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024. Summa on liki 90 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Valiokunta pitää esitystä merkittävänä panostuksena sisäiseen turvallisuuteen, mikä sisältää myös pysyväisluonteisia määrärahatason korotuksia.
&#8211; Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Panostuksesta huolimatta on tärkeää edelleen jatkaa toiminnan kehittämistä kustannusten kasvun hillitsemiseksi, sanoo Jari Ronkainen.
Ampumaradat tärkeitä
Suomen ampuratojen toiminta turvataan ja niiden määrää nostetaan. Turvallisuusviranomaisten pelastus- ja ampumaharjoittelutoiminnan tukeminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Valiokunta esittää tähän noin 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa, josta kohdistetaan avustusta mm. Hälvälän, Lappeenrannan ja Ruutikankaan ampumakeskusten kehittämiseen.
&#8211; Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito. Ihan tutkimustenkin mukaan ammunnoilla on tärkeä asema maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ampumaradat ovat erittäin tärkeä osa varautumistamme myös siksi, että meillä on kansainvälisestikin suuri reservi, sanoo Ronkainen.
Lisää poliiseja
Poliisitoimelle valiokunta esittää reilut 80 miljoonaa euroa enemmän kuin menneenä vuonna. Poliisin operatiivisissa tehtävissä toimivien määrää nostetaan asteittain 8 000 henkilötyövuoden tasolle. Poliisin koulutukseen tulee kiinnittää huomiota, sen kehittämiseen ja lisäämiseen sekä veto- ja pitovoimatekijöihin.
&#8211; Nuorisorikollisuus on kasvussa, ja ennaltaehkäisevän toiminnan ollessa tehokkainta siihen myös panostetaan. Näin ollen valiokunta esittää lisäystä 160 000 euroa koulupoliisien palkkaamiseen muiden ennaltaehkäisevien toimien lisäksi. Jengirikollisuuden torjumisessa huomiota tulee kiinnittää onnistuneeseen kotouttamiseen, sanoo Ronkainen.
&#8211; Poliisin tulee tulevaisuudessakin kyetä tuottamaan turvaa ja torjumaan rikoksia, ja hallitusohjelma sisältää useita linjauksia, joilla toimintaa voidaan tehostaa. Suojelupoliisin riittävistä resursseista huolehditaan.
Lisää rahaa rajalle
Rajavartiolaitoksen toimintaan valiokunta esittää liki 30 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteena on nostaa rajavartijamäärää 3 100 henkilötyövuoteen. Valiokunta nostaa esiin laitoksen perusrahoituksessa olevan merkittävän vajeen, ja hallituksen on varauduttava mahdollisiin lisätalousarvioihin rajaturvallisuuden turvaamiseksi.
&#8211; EU-rahoitusta voidaan käyttää mm. valvontalaitteistoon, mutta selvityksen perusteella ei kuitenkaan esteaitojen rakentamiseen. EU-rahoituksessa on entistä tärkeämpää huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen tilanne, kertoo Ronkainen.
Pelastajia tarvitaan lisää
Pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Ronkaisen mukaan tässä kohtaa on keskeistä seurata hyvinvointialueiden pelastustoimelle kohdistamaa rahoitusta ja sitä, toteutuuko se suunnitellulla tavalla. Valiokunta painottaa, että sisäministeriön ohjauksella voidaan edistää palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.
&#8211; Ammattipelastajien ja vapaaehtoisten määrän vaje luo uhan tehokkaalle pelastustoiminnalle. Keinoja vajeen korjaamiseen on etsittävä aktiivisesti. Pelastajakoulutuksen lisäämiseen kohdennetaan määrärahaa 3,5 miljoonaa euroa. Valtion talousnäkymän ollessa tiukka maksimoidaan jo olemassa olevien koulutuspaikkojen teho ja koulutus keskitetään niihin, linjaa Ronkainen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden resurssit varmistetaan koko kehyskauden ajan.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös perjantaina 15.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Puolustusministeriön pääluokkaan esitetään vuodelle 2024 yhteensä noin 6 miljardia euroa.
&#8211; Bkt:stä puolustusmenojen osuuden arvioidaan olevan 2,3 prosenttia vuonna 2024 Naton laskukaavalla, ynnää Jari Ronkainen.
&#8211; Menot jakaantuvat Naton ja sotilaallisen maanpuolustuksen kesken. Naton jäsenmaana Suomi on sitoutunut, aivan kuten muutkin jäsenmaat, käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Ensi vuonna tämä tavoite jopa ylittyy. Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Pelkän Nato-jäsenyyden hinta on melko pieni, alle 90 miljoonaa euroa. Natoon liittyvät määrärahatarpeet kuitenkin täsmentyvät ajan kuluessa.
Puolustusvoimille noin kymmenen prosentin korotus
Puolustusvoimien toimintamenoille valiokunta esittää lähes 2,4 miljardia euroa, mikä on noin 239 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Määrärahalla pystytään kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä. Mutta tavoitteena tulee kuitenkin olla 30 000 reserviläisen kouluttaminen. Sopimussotilasmäärän kasvattamiseen 500 henkilötyövuoden tasoon valiokunta on tyytyväinen, ja myönteisenä pidetään myös, että suunnitellun 500 henkilötyövuoden nopeutettu lisäys on käynnistynyt hyvin.
Pienenä, mutta tärkeänä yksityiskohtana Ronkainen nostaa esille diabeetikot.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetään huomiota diabeetikoiden mahdolliseen varusmiespalveluksen suorittamiseen sekä siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi.
Puolustusmateriaalia tarvitaan
Puolustusmateriaalihankintoihin on luvassa noin 1,5 miljardia euroa.
&#8211; Puolustusmateriaalimarkkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hankaloituneet, huomauttaa Ronkainen.
&#8211; Valtion on varauduttava mahdollisesti kohoavaan kustannustasoon. Puolustusvoimien on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden kanssa ylläpidettävä ja lisättävä omaa kansallista tuotantoa. Puolustushallinnon rooli on myös merkittävä vienninedistämisessä, ja on nostettava esiin valtion tarve osallistua vientikauppaan. Siinä mielessä TKI-rahoitukseen panostaminen on tärkeää myös sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.
Ukrainan tukeminen jatkuu
Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu pitkäkestoiseen Ukrainalle annettavaan materiaali- ja koulutustukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on aktiivinen rooli kaikessa Ukrainan tukemisen mahdollistavassa toiminnassa.
&#8211; On kuitenkin välttämätöntä korvata Puolustusvoimille tämä Ukrainaan luovutettu tuki täysimääräisesti, sanoo Ronkainen.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona 13.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön oikeusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Vaikka julkisen talouden sopeuttamistarve on suuri, ovat sisäinen ja ulkoinen turvallisuus siltikin prioriteetteja. Keskeistä Minna Reijosen mukaan on, että jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä.
&#8211; Rikosprosessiketjun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, jotta pullonkauloja ei synny. Rikollisuuden torjumisessa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja juurisyiden tunnistamiseen, mutta erityisesti rikosvastuun toteutumiseen.
&#8211; Liki sadan miljoonan euron lisärahoitus mahdollistaa jatkuessaan 1 200 lisähenkilötyövuotta kehyskaudella ja satoja henkilötyövuosia jo vuonna 2024, iloitsee Reijonen.
Oikeudenhoidon lisäresursointi mahdollistaa myös käsittelyaikojen asteittaisen alenemisen. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä, sillä jokaisen perus- ja ihmisoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa on tärkeää turvata. Tämä lisää yhteiskunnan vakautta ja ylläpitää luottamusta.
Harmaan talouden torjunta
Reijonen lupaa, että työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.
&#8211; On tärkeää jatkaa harmaan talouden torjuntaa. Monen viraston työssä, kuten ulosotossa, se onkin osa arkipäivää. Resurssit myös harmaan talouden torjuntaan ja talousrikosten käsittelyyn parantuvat oikeusministeriön hallinnonalalla edellä mainitun oikeudenhoidon rahoitusvajeen paikkaamisen myötä.
Rikosten uhreja autetaan
Reijonen esitti tyytyväisyytensä siihen, että monet tärkeät avustukset, kuten ihmiskaupan uhrien auttamisen sekä Pakolaisneuvonta ry:n ja Naisten Linjan määrärahat, on pidetty tasolla, jolle eduskunta ne korotti vuoden 2023 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) avustustasoa on korotettu 100 000 eurolla.
&#8211; RIKU tarjoaa tukea ja neuvontaa rikoksen uhreille. Saamamme tiedon mukaan RIKU:n rahoituksessa on edelleen vajetta ja ilman lisärahoitusta se ei voi jatkaa palveluitaan nykytasolla enää vuonna 2024. Taustalla on selkeä asiakasmäärän kasvu sekä palkka- ja kustannustason nousu.
Jengirikollisuutta ehkäistävä
Nuoriso- ja erityisesti jengirikollisuus on ollut paljon esillä mediassa. Reijonen haluaa erityisesti korostaa nuorisorikollisuuden ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyä, joka vaatii oikein kohdennettuja, laaja-alaisia toimia sekä viranomaisten välistä yhteistyötä.
&#8211; Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Pidämme tärkeänä sitä, että erilaiset nuoria ja nuorten hyvinvointia koskevat ohjelmat yhteensovitetaan poikkihallinnollisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.
Ulosotossa vaikea tilanne
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ulosottolaitoksen henkilöstö on kuormittunutta ja virastolla on rahoitusvajetta, jota paikataan edellisiltä vuosilta siirtyneillä määrärahoilla.
&#8211; Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanon tehtävät työllistävät Ulosottolaitosta huomattavasti, sanoo Reijonen.
Valiokunta pitää lakivaliokunnan tavoin tärkeänä, että Ulosottolaitoksen resurssitilannetta seurataan. Valiokunta esittää määrärahaksi noin 284 miljoonaa euroa, joka on noin 39 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän.
Vankilat peruskorjauksen tarpeessa
Suurin osa vankiloista on vanhoissa rakennuksissa, ja yli puolet vankiloista on vuoteen 2030 mennessä taloteknisen ikänsä puolesta peruskorjauksen tarpeessa. Suljettujen vankiloiden kapasiteetti on täysimääräisessä käytössä, ja arviona on, että vankimäärä tulee kasvamaan myös ilman uutta lainsäädäntöä.
&#8211; Hallitusohjelman mukaiset lainsäädäntömuutokset tulevat edelleen lisäämään Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriä, mikä edellyttää vankipaikkojen ja henkilöstön lisäämistä, kertoo Reijonen.
Valiokunta nostaa esille huolen siitä, että vankipaikkojen määrän haaste tulee pian ratkaistavaksi ja vankilatiloja koskevat ratkaisut vievät aikaa. Vankilaverkostoa ja sen kehittämistä on syytä huolella arvioida. Huolena on myös jo pidempään jatkunut haaste koulutetun valvontahenkilöstön saatavuudessa.
&nbsp;

Oikeusministeriön budjetti torjuu jengirikollisuutta ja lisää vankilapaikkoja

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona. Käsittelyn pohjana oli tiistaina valmistunut valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti puheessaan hallituksen määrätietoista etenemistä hallitusohjelman kanssa.

Vuoden 2024 talousarvioehdotus on 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtion lopullinen nettolainanottotarve ylittänee 10 miljardia euroa, kertoi Riikka Purra.
&#8211; Tilanne on julkisen talouden näkökulmasta vakava. Julkisen velan kasvu on vaarallisen nousevalla uralla. Hallitus jatkaa määrätietoisesti entistä ajankohtaisemman hallitusohjelmansa toteuttamista.
&#8211; Hallituksen päättämistä sopeutustoimista huolimatta alijäämä kasvaa yli kolmen prosentin vuonna 2024 ja edelleen noin 3,4 prosenttiin vuonna 2025. Talouden näkymät ovat kovin epävarmat. Uusi ennuste valmistuu ensi viikolla, eikä se tule näyttämään parempaa vaan huonompaa.
&#8211; Julkisen talouden velkasuhde on ensi vuonna lähes 77 prosenttia. Taakka on kasvanut vuosikausia samaan aikaan kun muut Pohjoismaat menevät toiseen suuntaan.
<h4>Velkasuhde nousevalla uralla</h4>
Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla myös jatkossa, myönsi Purra.
&#8211; Talouden kuva on toden totta utuinen, ja tulevaan kasvuun ja verotuloarvioon liittyy merkittävä määrä epävarmuutta. Geopoliittinen tilanne ei helpota talouden tilannekuvan muodostamista. On varauduttava ikäviin yllätyksiin ja riskien realisoitumiseen. En voi liiaksi korostaa, kuinka vakava tilanne on. Poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan määrätietoisuutta, rohkeutta ja selkärankaa.
<h4>Hallitus oikealla tiellä</h4>
Purran mukaan tilannekuva vahvistaa sitä käsitystä, että hallituksen talouspoliittinen strategia on oikea ja tarpeellinen.
&#8211; Palaamme noudattamaan kurinalaista budjettipolitiikkaa. Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui.
&#8211; Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole varaa enää kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan. Kehystaso nousee vaalikauden keskivaiheilla, ja tämä johtuu siitä, että joudumme valitettavasti varautumaan edellisen hallituksen luomaan menopaineeseen sote-uudistuksesta. Hyvinvointialueiden talous on huonossa kunnossa, ja varsinkin kalliit ostopalvelut vievät alueiden talouden rankasti alijäämäiseksi jo kuluvana vuonna, arvioiden mukaan jopa 1,3 miljardia euroa, pahimmassa tapauksessa enemmän.
&#8211; Aika näyttää, mikä on alueiden elinkelpoisuus. Hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia siitä, miten alueiden taloudenpitoa saadaan parannettua, mutta nykytilanteen valossa näkymä on täälläkin synkkä. Hyvinvointialueiden paisuvat menot on pakko saada kuriin, koska ikääntyminen joka tapauksessa takaa rahantarpeen kasvun.
<h4>Korot riskinä</h4>
Valtiovarainvaliokuntakin kiinnitti huomiota valtion korkoriskeihin. Muutamia vuosia sittenhän keskuspankit painoivat yleisen korkotason nollaan tai sen alle. Myös pitkät valtiolainojen korot painuivat nollaan rahapolitiikan tuolloisen virityksen vuoksi, muistuttaa Purra.
&#8211; Korkolasku tulikin sitten kaikesta huolimatta maksettavaksi – hallituksen talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle korkoihin budjetoidaan yli kolme miljardia euroa. Korkolasku on poissa kaikesta hyvästä, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta. Valtion velan kasvavat korkokulut ja krooniset alijäämät johtavat yhdessä epäedulliseen velkadynamiikkaan ja velkasuhteen kasvuun.
<h4>Hallitus ei kalastele suosiota vaan tekee välttämättömiä asioita</h4>
Purran mukaan on olemassa selvä riski siitä, että Suomi ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa alijäämälle asetetun kolmen prosentin viitearvon ensi vuonna.
&#8211; Loppusuoralla valmistumassa olevissa säännöissä kolmen prosentin alijäämän ylitys on peruste toimenpiteiden käynnistämiselle – mikä siis tarkoittaa uusien julkista taloutta vahvistavien toimien toteuttamista jo pian. Lisää säästöjä, enemmän kuin hallitusohjelmassa.
&#8211; Lunta tulee siis tupaan, mutta sitä suuremmalla syyllä hallitus pitää kiinni uskottavasta, määrätietoisesta ja tehokkaasta talouspolitiikasta hyvin vaikeassa tilanteessa. Se ei aina ole yksinkertaista eikä välttämättä äänestäjien suosiossa, mutta täysin välttämätöntä.
Puheenvuoro katseltavissa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-72-2023?DVR=1&amp;dvrstart=20231213085736&amp;dvrduration=457000">eduskunnan sivuilla</a> &gt;

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona 13.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela.

Kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen kroonista epäsuhtaa.
&#8211; Elämme jatkuvasti yli varojemme. Joka kahdeksas euro valtion menoista on otettu velaksi. Suomen velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Takana on yli viisitoista vuotta nollakasvua. Työnantajayritysten määrä laski viime vuonna yli kymmenellä prosentilla. Syntyvyytemmekin on alimmillaan sitten nälkävuosien. Tämä on se tilannekuva, jossa nykyinen hallitus on työnsä aloittanut.
Tasapaino kahdessa vaalikaudessa
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaksi vaalikautta. Koskelan mukaan tämä hallitus on sitoutunut sopeuttamaan taloutta tällä vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla.
&#8211; Näistä neljä miljardia on suoria menoleikkauksia, ja kaksi miljardia tulee työllisyyden noususta. Käsittelyssä oleva talousarvio on ensimmäinen askel tiellä kohti tasapainoisempaa julkista taloutta. Hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimia uudelleen, jos nykyinen keinovalikoima ei riitä tavoitteiden täyttymiseen.
Suomi on pettänyt nuorensa
Pahimpana ongelmana Koskela pitää sitä, miten Suomi on pettänyt nuorensa.
&#8211; Me ja edeltävät sukupolvet olemme rakentaneet Suomeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion, mutta meillä ei ole pohjoismaista työllisyysastetta. Tämä yhtälö ei toimi. Yhteiskuntamme on pettänyt nuorimmat ikäluokkamme, sillä harjoitettu koulutuspolitiikka ei ole tuonut nuorille aitoja mahdollisuuksia työllistyä ja pärjätä elämässä. Liian moni pääsee peruskoulusta vailla lukutaitoa ja eväitä elämään. Perusopetuksen oppilaista jopa joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea.
&#8211; Viime viikolla julkaistut uudet Pisa-tulokset eivät ole yllätys, ja ne kertovat karua kieltään. Emme enää ole koulutuksen huippumaa. Siksi hallituksen panostukset peruskouluun ja perustaitoihin ovat välttämättömiä. Panostukset ylemmillä koulutusasteilla valuvat hukkaan, ellei perusosaaminen ole kunnossa.
Oppositiosta ei apua
Talousvaliokunnan lausunnon mukaan budjettialijäämän kattaminen verotuksella on haastavaa ilman, että talouden kasvu ja kilpailukyky heikkenevät. Talouskasvua ja kilpailukykyä meillä ei ole varaa heikentää, huomauttaa Koskela.
&#8211; Taloutta tasapainottaessa joudutaan tietysti tekemään vaikeitakin toimenpiteitä. Tilanteessa, jossa emme voi tinkiä turvallisuudesta, koulutuksesta emmekä TKI-menojen kasvattamisesta, on vaikea sopeuttaa ilman, että joudutaan tarkastelemaan myös sosiaaliturvaa. Ketään ei kuitenkaan jätetä tyhjän päälle. Näitä toimia tehdään, jotta hyvinvointivaltiolla olisi tulevaisuus. Hallitus säästää kautensa aikana tietysti myös kehitysavusta, maahanmuutosta ja vääränlaisista ilmastotoimista.
&#8211; Vaihtoehtobudjettien perusteella oppositio ei ole eri mieltä sopeutustarpeesta. Erimielisyyttä aiheuttavat aikataulut ja keinovalikoima. Opposition vaihtoehdot nojaavat pitkälti veronkorotuksiin ja vähäisempiin menosäästöihin. Kokonaisuudessaan opposition politiikka ei ratkaise maamme ongelmia, vaan jatkaisi sellaisen menotason ylläpitoa, johon meillä ei ole varaa. Tämä ei ole kestävä eikä oikea tie.
Koskela kuitenkin toivoo, että opposition kanssa onnistuttaisiin löytämään nykyistä enemmän yhteistä näkemystä tulevien haasteiden edessä.
Työ on hyväksi elämänhallinnalle
Hallituksen tärkein tavoite ja myös paras keino talouden kuntoon saattamiseen on parantaa työllisyyttä, kertoo Koskela.
&#8211; Pelkästään ensi vuonna tehtävillä toimilla arvioidaan saavutettavan keskipitkällä aikavälillä 60 000—65 000 uutta työllistä. Haluamme madaltaa pienyrittäjän kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Haluamme myös tarjota mahdollisimman monelle työttömälle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään ja pois tukien varasta. Työ on hyväksi elämänhallinnalle ja mielenterveydelle.