Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Bonnier

Maailmaa myllätään uudeksi ympärillämme ja peliliikkeitä tapahtuu myös Suomessa. Ruotsalainen vaikutusvalta kasvaa meikäläisessä mediassa ja nyt katsellaan kaapin paikkaa koko Pohjolassa. Tie henkilön sydämeen käy pään kautta.

Vaikutusvaltaa voi yrittää hankkia aggressiivisella interventiolla – kuten Venäjä Ukrainassa – tai sitten voi edetä silkkihansikkain. Tätä jälkimmäistä on kokeillut sekalaisella menestyksellä esimerkiksi Kiina rahtaamalla pörröisiä pandakarhuja Pohjolan perukoille.
Kokonaan oma kenttänsä on pitkäaikainen vaikuttaminen ihmisten mieliin tiedotusvälineiden kautta. Suomalaisista yli 90 prosenttia lukee yhä sanomalehtiä, paperisena tai diginä. Yli 65-vuotiaista kolme neljästä lukee paperiversion päälle myös digilehtiä.
Dagens Nyheter Suomessa
Suomessa on jäänyt niukalle huomiolle ruotsalaisomistuksen kasvu täkäläisessä mediassa. Viimeisin veto on muutaman viikon takaa, kun Bonnier News osti enemmistön ankkalammen pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladetista. Perinteinen suomenruotsalaisen pääoman linnake Konstsamfundet jäi vähemmistöomistajaksi.
Hufvudstadsbladetin lisäksi kauppaan sisältyvät alueelliset Västra Nyland, Östnyland sekä lastenlehti HBL Junior. Kaikki tyynni ovat nyt samaa perhettä kuin sanomalehti-ikoni Dagens Nyheter, joka on pitkään ollut Ruotsissa samassa asemassa kuin HS Suomessa.
Bonnier Newsille kaupalla on toimitusjohtaja Anders Erikssonin mielestä selkeä kulttuurinen ulottuvuus siinä mielessä, että täten voidaan edistää suomenruotsalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
&#8211; Tällä on ratkaiseva merkitys ruotsalaisen äänen kuulumiselle Suomessa, Eriksson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/a934cefb-b276-43b2-a776-c67005c7eec8">toteaa</a> HBL:ssa.
Ruotsin valtio jyrää televisiossa
Ruotsin merkittävässä määrin valtion omistama telejätti Telia osti vuonna 2019 Bonnierin televisiotoiminnan miljardilla eurolla. Kauppaan kuuluivat suomalainen MTV, ruotsalainen TV4 sekä maksukanava C More.
Kun tänään selaa MTV:n eri kanavien ohjelmatietoja, käy selkeäksi ruotsalaisen kulttuurin ja maailmankatsomuksen monipuolinen tarjonta lukuisten sarjojen sekä muun ohjelmiston kautta. Televisiokanava voisi tässä tapauksessa olla Ruotsin virallinen vaikutuskanava naapurimaassa, kyyninen tarkkailija saattaisi tokaista.
Suomen painuessa punavihreän puhdistuksen jäljiltä yhä syvemmälle taloudelliseen alhoon saattaisi kuitenkin olla mielekästä edes yrittää pitää kiinni siitä, mikä meille on ainutalaatuista ja omaa. Eli karvaanpehmeästä suomalaisena olemisesta sekä paikallisesta kulttuurista.

Ruotsin vaikutusvalta kasvaa Suomen mediassa – isoveli haluaa pysyä Pohjolan puikoissa

Valtamedia kärsii pätevien toimittajien puutteesta. Jotain outoa on tapahtumassa, kun paikka kansakunnan kaapin päällä ei kiinnosta nuorisoa. Meneillään olevalla arvojen muutoksella saattaa olla myös näkyviä poliittisia seurauksia.

Huhtikuun lopulla Pohjoismaiden suurimpiin mediakonserni Bonnier piti hätäkokouksen, koska kesätoimittajien rekrytointi sujunut toivotulla tavalla. Expressen, Dagens Nyheter ja Dagens industri kärsivät sekä sopivien, että pätevien hakijoiden puutteesta.
&#8211; Toimittajien löytäminen on vaikeaa nyt ja tilanne käy vaikeammaksi vuosi vuodelta, <a href="https://www.svt.se/kultur/bonnier-news-kallar-till-krismote-om-journalistbrist">sanoo</a> Bonnier Newsin tiedotuspäällikkö Elsa Falk.
&#8211; Vapaa journalismi ja sananapaus ei ole koskaan ollut tärkeämpää kuin nyt. Samaan aikaan löytyy yhä niukemmin riittävästi koulutettuja, päteviä toimittajia ja tähän epäkohtaan on puututtava.
Pako alalta on jatkuvaa
Suurten kaupunkien ulkopuolella tilanne on vieläkin hälyttävämpi. Toimittajien ammattilehti Journalisten <a href="https://www.journalisten.se/nyheter/vikariekrisen-corren-tar-ekonomer-och-kulturvetare-som-reportrar">kertoo </a> tilanteesta Linköpingissä, jossa paikallislehti on käyttänyt vailla journalistikoulutusta tahi toimittajakokemusta omaavaa työvoimaa jo vuodesta 2015.
Kesäksi palkattavista kymmenestä toimittajasta vain viidellä on takanaan journalistiopintoja.
&#8211; Vielä 15–20 vuotta sitten saimme massoittain hakemuksia mutta nyt kerta kerran jälkeen yhä vähemmän, <a href="https://www.svt.se/kultur/corren-anstaller-vikarier-utan-journalistisk-erfarenhet">toteaa</a> Östgöta Correspondentin päätoimittaja Maria Kustvik SVT:n kulttuuriuutisille.
Kymmenen vuotta sitten toimittajia koulutettiin oikein urakalla, vaikka koko ala oli kriisissä. Käänne tuli nopeasti ja pian toimittajakoulut kärsivät hakijapulasta. Eräät oppilaitokset <a href="https://www.dagensmedia.se/medier/dagspress/jatteras-for-journalistprogrammen-dagens-media-skildrar-krisen/">menettivät</a> hakijoistaan jopa 70 prosenttia

Toimittajan työt eivät enää kiinnosta: Valtamedialla vaikeuksia löytää sopivia toimittajia – pätevistä puhumattakaan