PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

av-tuotantokannustin

Hallitus esittää eduskunnalle vuoden 2024 talousarvion täydentämistä. Esitykseen sisältyy muun muassa Ukrainan tukemiseen sekä sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin liittyviä ehdotuksia.

Lähetekeskustelussa puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra totesi, että velkaantuminen ei voi jatkua.
&#8211; Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna. Näin emme voi jatkaa. Toivon kaikkien tässä salissa ymmärtävän tilanteen vakavuuden. Olen käynnistänyt työn valtiovarainministeriössä lisäsopeutuksen ja muiden toimien osalta. Toivon mukaan neljän miljardin investointipaketti ja hallitusohjelman uudistukset avittavat Suomi-neidon kohti kukoistavampaa kasvua tulevien vuosien kuluessa. Tutkimukseen tehtävät panostukset auttavat myös, mutta viiveellä.
Edellisen hallituksen sotemalli ei toimi
Valtiontalouden kannalta keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttaa muutostarpeita talousarvioon ensi vuodelle. Sotesiirtoa ei kuitenkaan ole laskettu väärin, kertoo Purra.
&#8211; Niin sanotun sote-siirtolaskelman vuoden 2022 verotuksen lopulliset aineistot valmistuivat vasta marraskuussa. Verotulojen jäädessä ennusteesta sote-lainsäädännön mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuisi automaattinen leikkaus, jotta kustannuksia ja tuloja siirtyisi kunnilta oikea määrä. Laskelmissa ei ole siis tapahtunut mitään virhettä, vaan edellisen hallituksen suunnittelema sote-malli yksinkertaisesti toimii näin.
&#8211; Päätimme kuitenkin esittää eduskunnalle ensi vuoden valtionosuusleikkauksen jaksottamista vuosille 2025-2027, jotta kuntien tilanne ei muodostuisi kohtuuttomaksi. Hallitus pohtii vielä jatkovuosien osalta mahdollisia kompensaatiotoimia. Joka tapauksessa on selvää, että vastaavat säästöt täytyy etsiä valtiontalouden kehyksien sisältä. Verotuksen valmistuminen ei siis kuitenkaan muuta nyt valtionosuuksia ensi vuoden osalta. Hallitus tekee tässä merkittävän kädenojennuksen kunnille ja kuntataloudelle.
Tuki Ukrainalle jatkuu
&#8211; Ukrainan asia on meidän asiamme, ja tukemme Ukrainalle jatkuu, vahvistaa Purra.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Puolustusvoimien Ukraina-materiaalihankintojen tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lähes sadan miljoonan euron lisäystä vuosille 2024–2028. Purra kertoo Suomen olevan mukana myös Ukrainan jälleenrakennuksessa aikanaan.
&#8211; Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman valmistelun yhteydessä on tunnistettu rahoitusratkaisuja, joilla helpotetaan suomalaisten yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen.
&#8211; Tähän liittyen ehdotetaan Finnfundin pääoman korottamista kohdennetusti 25 miljoonalla eurolla Ukrainaan kohdistuvia sijoituksia ja lainoja varten. Samalla ehdotetaan valtuutta valtion tappiokorvaussitoumuksen antamiseksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain nojalla kattamaan 80 % sijoitusten arvosta, yhteensä enintään 20 miljoonaa euroa.
Hallitus panostaa myös
&#8211; Hallituksen talouspolitiikka ei ole pelkästään sopeuttamista, vaan teemme myös merkittäviä panostuksia kasvuun, lupaa Purra.
Se tarkoittaa esimerkiksi 22 miljoonan euron määrärahaa pääradan kehittämiseen välillä Riihimäki–Tampere. Myös hallitusohjelman neljän miljardin investointipaketti etenee.
&#8211; Ensi vuonna saamme jo merkittäviä lisäpanostuksia myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jatkossa kannattaisi myös hyödyntää kaikkia sidosryhmiä kasvualojen visioinnissa ja tunnistamisessa. Tarvitsemme vientivetoista, korkeaan teknologiaan perustuvaa kasvua.
EU:n T&amp;K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille vuoden 2024 talousarvioesityksessä ehdotettu 35 miljoonan euron määräraha ehdotetaan siirrettäväksi pääosin eri hallinnonalojen tutkimuslaitosten toimintamenoihin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen.
Säästöt ja sopeutukset
Purra kertoo hallituksen sopeutusohjelman etenevän suunnitelmien mukaan.
&#8211; Hallitusohjelman mukaiseen kokonaisuuteen ehdotetaan kuitenkin nyt joitain muutoksia, jotka johtuvat muun muassa lakiesitysten valmisteluaikataulun tarkentumisesta. Esimerkiksi vastaanottorahaa koskeva hallituksen esitys annetaan aikaisintaan keväällä 2024. Tästä johtuen 13,4 miljoonan euron säästö ehdotetaan tässä vaiheessa poistettavaksi talousarviosta.
&#8211; Arviot yleiseen asumistukeen tehtävien muutosten vaikutuksista voimaantulovuonna 2024 ovat tarkentuneet. Yleisen asumistuen määrärahaa ehdotetaan tästä syystä korotettavaksi 76 miljoonalla eurolla. Vastaavasti perustoimeentulotukeen ehdotetaan 15,2 miljoonan euron vähennystä.
Melko suuri säästö löytyy puolustusministeriön hallinnonalalta, kun monitoimihävittäjien hankintaan liittyvien arvonlisäveromenojen vuosittainen kohdentuminen on tarkentunut. Se tarkoittaa käytännössä jopa 277 miljoonan euron säästöä.
Lisää rahaa ampumaratoihin ja AV-alalle
Hallitus ehdottaa riistatalouden edistämiseen liki miljoonan euron lisäystä ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkorahoitukseen.
&#8211; Ampumaradat ovat tärkeä elementti sisäisen turvallisuuden kannalta, muistuttaa Purra.
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimeen ehdotetaan kahden miljoonan euron valtuutta. Lisäksi tuotekehityksen ja investoinnin valtuutta uudelleenkohdennetaan tuotantokannustimeen, jolloin sitä on AV-alalla yhteensä käytettävissä 12 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Nettolainanottoa hieman ennakoitua vähemmän
Kaiken kaikkiaan talousarvion täydentäminen tarkoittaa Purran mukaan sekä tuloarvion korottamista että nettolainanoton alentamista.
&#8211; Tuloarviota korotetaan 76 miljoonalla eurolla yhteensä 76,4 miljardiin euroon. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 44 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 113 miljoonalla eurolla johtuen Ilmastorahasto Oy:n omistuksessa olleiden Neste Oyj:n osakkeiden siirrosta takaisin valtiolle koituvasta kertaluonteisesta veroseuraamuksesta. Varainsiirtoveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 69 miljoonalla eurolla johtuen varainsiirtoverolain muuttamisesta.
&#8211; Määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi 48 miljoonalla eurolla yhteensä 87,8 miljardiin euroon. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset huomioiden ehdotus alentaa valtion nettolainanottoa 124 miljoonalla eurolla.
&#8211; Kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2024 arvioidaan olevan noin 11,4 miljardia euroa.
&nbsp;

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa on erittäin tyytyväinen siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa.

Av-tuotantokannustin auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Tuotantokannustimen rahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa, mutta se ei ole kulu, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Se on yritystoiminnan kasvua luova instrumentti.
&#8211; Toimin puheenjohtajana hallitusneuvottelujen kulttuuri, liikunta ja nuoriso -pöydässä. Neuvottelupöytämme nosti luovien alojen potentiaalin vahvasti esille, sisältäen av-alan, kertoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Kannustimen avulla houkutellaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä kuvaamaan elokuvia ja sarjoja Suomessa sekä edistetään kotimaisten elokuvien kansainvälistä rahoitusta ja jakelua.
Kannustin on lisännyt kotimaista draamatuotantoa
Elinkeinoministeri Wille Rydman on todennut olevan hienoa, että Suomi voi jatkaa kotimaisten elokuvien ja sarjojen kansainvälisen menestyksen edistämistä nyt, kun siinä on päästy hyvään vauhtiin. Kansainvälisen näkyvyyden kautta viesti korkeasta osaamisesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä leviää. Myös muut toimialat hyötyvät tästä.
&#8211; Tähän on helppo yhtyä. Haluan erikseen kiittää hallitusta, erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purraa ja elinkeinoministeri Rydmania aktiivisuudesta asiassa, Elomaa kiittää.
&#8211; Erityisesti kotimainen draamatuotanto on kasvanut kannustimen myötä. Kannustin edellyttää ulkomaista rahoitusta, jolloin myös kansainvälinen jakelu varmistuu.
Muun muassa rikossarjat Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo ovat levinneet laajalti maailmalla. Elokuvista Jalmari Helanderin ohjaama Sisu on saanut miljoonien yleisön, ja sen innoittamana Utsjoelle tulee myös uudenlaisia matkailijoita. Myös Marko Röhrin Metsän tarina, Järven tarina ja Tunturin tarina -dokumenttielokuvat ansaitsevat Elomaan mielestä erityismaininnan upeasta suomalaisesta tuotannosta, jonka av-tuotantokannustin on osaltaan mahdollistanut.
&nbsp;

Elomaa: Av-tuotantokannustin on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin