Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

aseteollisuus

Teollisuusliitto masinoi helmikuun alkuun poliittisen lakon, jossa on mukana myös neljä ammusvalmistaja Nammon tehdasta. Kansanedustaja Ari Koponen pitää tilannetta täysin käsittämättömänä, eikä hänen mielestään tässä maailmantilanteessa täysin välttämätöntä tuotantoa pitäisi vaarantaa.

&#8211; Teollisuusliitto pelaa pelleilyllään täysin Venäjän pussiin. Suorastaan pöyristyttävää epäisänmaallisuutta vaarantaa Ukrainan tuki laittamalla säppiin puolustusteollisuuttamme poliittisen lakon vuoksi, Ari Koponen jyrähtää.
Hakaniemen ay-mafia pyllistää turvallisuudelle
Kansanedustaja Koponen korostaa, että kritisoi nimenomaisesti korkeapalkkaisia ay-pamppuja, ei suuresti arvostamiaan duunareita. Hänen mukaansa osoitus hallituksen arvostuksesta duunareita kohtaan näkyy satojen eurojen veroalennuksena pieni- ja keskituloisille duunareille. Työelämän uudistustoimet Koponen näkee jäykkyyksien purkajina ja välttämättöminä, jotta työllisyys saadaan nousuun.
&#8211; Sen lisäksi, ettei Hakaniemen ay-mafia ole duunareiden puolella, niin se näyttää myös pyllistävän koko Suomen turvallisuudelle. Onneksi suomalaiset ovat viisaita ja enenevä määrä näkee, että ay-liike on vasemmiston ulkoparlamentaarinen siipi, Koponen sanoo.
&nbsp;

Ay-liike vaarantaa lakoillaan aseteollisuuden – Koponen: ”Teollisuusliitto pelaa pelleilyllään täysin Venäjän pussiin”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että tällä hetkellä, kun puolustusmateriaaleista on joka puolella kysyntää ja myös materiaalien hinnat ovat nousseet, EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia vaikuttaa selvästi puolustusteollisuuden mahdollisuuksiin toimia.

Nato on asettanut jäsenvaltioilleen puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta painetta menojen nostamisellekin on ilmennyt. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi äskettäin, että kahdesta prosentista tulee jatkossa Nato-maiden puolustusmenojen lattia eikä katto.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kuitenkaan pelkän kahden prosentin tuijottaminen ei ole järkevää, koska menojen nostamista tulee tehdä tarpeiden mukaisesti.
&#8211; Lisärahoituksen tarvetta on seuraavaksi Suomen maavoimissa, hävittäjä- ja laivuehankintojen jälkeen. Jotta kansallisen puolustuksen taso pysyy kovana ja jotta puolustuskyky säilyy, maavoimiin tarvitaan investointeja ja lisäresursseja, että kahden prosentin taso varmasti toteutuu, todennäköisesti jopa kasvaa, Purra sanoi tänään Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaalipaneelissa.
Myös kokoomuksen kansanedustajan Antti Häkkäsen mukaan kahden prosentin taso puolustusmenoissa tulee ylittää seuraavalla eduskuntakaudella maavoimien kehittämishankkeiden tarpeita varten, joille hankkeille on Häkkäsen mukaan saatava rahoitussitoumukset heti seuraavan vaalikauden alussa.
Puolustusmateriaalin kysyntä kasvussa
Purra huomautti myös, että tällä hetkellä, kun puolustusmateriaaleista on joka puolella suurta kysyntää, minkä seurauksena myös materiaalien hinnat ovat nousseet, EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia vaikuttaa selvästi puolustusteollisuuden mahdollisuuksiin toimia ja tuottaa uutta materiaalia.
&#8211; Aseteollisuutta ei ole EU-taksonomiassa laskettu kestäväksi teollisuudenalaksi, koska se on varsin energiaintensiivistä. Tätä huolta olen kuullut sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Tästäkin aiheesta pitäisi uskaltaa pystyä puhumaan, Purra sanoi.
Samalla kun Suomi on nostanut oman puolustuksensa rahoitusta, Suomi on myös toimittanut Ukrainalle toistuvasti raskaita aseita ja ampumatarvikkeita taistelussa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Kaikkiaan Suomen Ukrainalle korvattavien asepakettien arvo on äskettäin päätetyn kahdennentoista paketin myötä liki 590 miljoonaa euroa.
Aseapua Ukrainalle oikea-aikaisesti
Vielä vuosi sitten puhuttiin riskistä sodan eskaloitumiseen, mikäli länsi käynnistää Ukrainan auttamisen aseistamalla. Etenkin Venäjän valtiojohdon suulla länsimaita on varoiteltu auttamasta Ukrainaa ja vihjailtu riskeistä. Purran mukaan tällä ei ole merkittävää vaikutusta lännen päätöksiin.
&#8211; Me tietenkin arvioimme tilanteen omista lähtökohdistamme kuten myös sen, että Ukraina saa koko ajan enemmän apua ja aseistusta. Kaluston toimittamisen yhteydessä maat pohtivat myös omaa, kansallista puolustuskykyään ja turvallisuutta, ja kaikki tämä yhdessä määrittää sen, miten edetään.
&#8211; Vielä ei ole ollut aika hävittäjille, mutta mitä ilmeisimmin sekin tulee pian. Olisikin tärkeää, että toimitukset tapahtuisivat oikea-aikaisesti, jolloin avusta on mahdollisimman paljon hyötyä, eikä vasta sitten, kun paine esimerkiksi mediasta tai kansalaisyhteiskunnasta etenee.
Suomi Natoon ennen Ruotsia?
Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on loppusuoralla. Tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin ratifioinnit puuttuvat.
Vaikka Yhdysvaltoja myöten kaikki muut Nato-maat ovatkin ratifioineet Suomen ja Ruotsin hakemukset, Nato-keskustelua on viime kuukasina käyty suuren epävarmuuden tilassa esimerkiksi siitä syystä, että Unkari on toistuvasti lykännyt Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyä. Myös Turkki on vihjannut, että se saattaisi erottaa maiden hakemukset toisistaan ja päästää Suomen ennen Ruotsia Natoon.
Purra ei liiemmin lähtenyt spekulointeihin mukaan.
&#8211; Sitä emme ensisijaisesti tavoittele vaan lähdemme siitä, että Suomi ja Ruotsi yhdessä pääsevät Naton jäseniksi. Mutta mikäli jäljellä olevat maat päättävät ratifioida ensiksi Suomen, niin sitten Suomi menee edeltä Natoon. Siinä tilanteessa se on myös Ruotsin ja Pohjois-Euroopan kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että jäisimme ”porstuaan odottamaan”.
&nbsp;

Purra: EU-lakien vaikutus puolustusmateriaalien tuottamiseen huolettaa – ”Tästäkin pitäisi uskaltaa puhua”

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8220;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8220;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8220;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8220;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8220;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8220;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8220;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8220;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8220;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

aseteollisuus

Ay-liike vaarantaa lakoillaan aseteollisuuden – Koponen: ”Teollisuusliitto pelaa pelleilyllään täysin Venäjän pussiin”

Purra: EU-lakien vaikutus puolustusmateriaalien tuottamiseen huolettaa – ”Tästäkin pitäisi uskaltaa puhua”

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Uusimmat

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista