Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Arktinen alue

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti linjapuheensa suurlähettiläspäivillä eduskunnan Pikkuparlamentissa maanantaina. Tavio nosti puheessaan esiin muun muassa Nato-jäsenyyden ja geopolitiikan linkit ulkomaankauppaan.

– Suomen Nato-jäsenyyden myötä myös Yhdysvaltain ja Suomen kahdenväliset suhteet syvenevät entisestään. Maidemme välisissä kauppasuhteissa on paljon nousujohteista potentiaalia, ministeri Ville Tavio totesi puheessaan.
– Hallitusohjelman mukaisesti suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan, Tavio jatkoi.
Kiina-riippuvuutta vähennettävä
Puheessa nousi esiin Kiinan rooli paitsi kauppakumppanina myös kilpailijana.
– Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani, ja Suomi ylläpitää toimivia suhteita Kiinan kanssa. Strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan on vähennettävä niin kansallisesti kuin EU-tasolla, Tavio linjasi.
Tavio pitää tärkeänä tehtävänään suomalaisyritysten vienninedistämistä ministerinä. Hän nosti esiin, että suomalaisella teknologialla on maailmalla kasvavaa kysyntää.
– Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tulee huomata digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet Suomelle. Suomi on tällä sektorilla edelläkävijä. Suomella on erityistä osaamista myös murrosteknologioissa, kuten kvanttiteknologiassa, sekä Arktisen alueen yhteistyössä, Tavio sanoi.
Leikkauksia kehitysyhteistyöhön
Kehityspolitiikan saralta Tavio muistutti, että hallituksen talouspolitiikka keskittyy nyt valtiontalouden kestävyyteen ja talouden tervehdyttämiseen.
– Suomen valtiontalous asettaa reunaehdot hallituksen kaikelle toiminnalle, mikä näkyy myös kehitysyhteistyön leikkauksina, Tavio kertoi.
Kehityspolitiikassa on keskeistä varmistaa, että suomalaisyritykset pääsevät mukaan kehittyvien maiden talouskasvuun ja menestyvät samalla itsekin. Esimerkiksi ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteinen Developing Markets Platform -hanke auttaa suomalaisia yrityksiä ja kohdemaiden toimijoita lisäämään liiketoimintaansa. Ulkoministeriö on mukana myös Finnpartnership-ohjelmassa, jonka tarkoitus on synnyttää työpaikkoja kehittyviin maihin.
– Kehitysyhteistyön tavoitteena on vakauttaa ja vahvistaa yhteiskuntia ja mahdollistaa se, että valtiot voivat jatkossa huolehtia itse kansalaisistaan, Tavio kiteytti.
&nbsp;

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti linjapuheen suurlähettiläskokoukselle: “Suomen Nato-jäsenyyden myötä Yhdysvaltain ja Suomen kahdenväliset suhteet syvenevät entisestään”

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

&#8211; Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
&nbsp;

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.
&#8211; Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.
Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia
Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.
&#8211; Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.
&#8211; Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.
Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa
Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.
&#8211; Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
&#8211; Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.
Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle
Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.
&#8211; Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.
EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia
Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.
&#8211; EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.
&#8211; Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.
Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi
Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.
&#8211; Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.
&#8211; Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: “Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

Koronaviruksen aiheuttama dominoefekti on edennyt jo maapallon pohjoiskolkkaan. Arktisen raakaöljyn hinta on pudonnut runsaassa kuukaudessa 60 prosenttia ja pohjoisen miljardihankkeita öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi peruutetaan urakalla. Energiaprojektien alasajosta kertoo Barents Observer.

Norjalainen jättiyhtiö Equinor (ent. Statoil) <a href="https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/03/crisis-coming-arctic-oil">vetää</a> henkilöstöä pois tuotantolautoilta ja leikkaa kustannuksensa minimiin. Samalla yhtiö peruuttaa viiden miljardin dollarin osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Uudet hankkeet ovat vaikeuksissa ja Barentsinmerelle suunnitellun Johan Castberg -öljykentän hyödyntäminen myöhästyy ainakin vuodella.
Kaikesta leikataan
AkerBP-yhtiöllä on vastaavia ongelmia ja uudet hankkeet myöhästyvät, niitä siirretään tai ne perutaan. Öljynetsinnän resurssit puolitetaan ja kokonaisinvestoinneista leikataan neljännes. Stangnestindin öljykentän avaamista aivan Venäjän kainalossa Barentsinmerellä siirretään. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhdessä venäläisen Lukoilin kanssa.
Venäjälle arktisten alueiden hyödyntäminen on ollut aivan suurvaltapolitiikan ytimessä. Raakaöljyn hinnanromahdus ja maan talousvaikeudet yleisemminkin asettavat pohjoisten jättihankkeiden eteen kookkaan kysymysmerkin. Pohjoisen Brent-raakaöljyn <a href="https://oilprice.com/">barrelihinta</a> on OilPrice-sivuston mukaan heilunut viime päivinä 25-30 dollarin välillä.
Venäjän hankkeet vaarassa
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti asiakirjan arktisen alueen uusista hyödyntämismalleista 5. maaliskuuta. Pääministeri Mihail Mishustin hyväksyi puolestaan 18. maaliskuuta järjestelyn, jolla pohjoisia energiahankkeita tuupataan eteenpäin 20 prosentin valtiontuella.
Lainsäädäntö on pohjana öljyn, maakaasun ja muiden luonnonvarojen massiiviselle hyödyntämiselle strategisesti tärkeällä arktisella alueella. Venäjän hallituksen arvion mukaan veroetuudet johtavat jopa 15 biljoonan ruplan (216 miljardin euron) uusiin investointeihin seuraavan 15 vuoden aikana. Venäjän suurhankkeet ovat Barents Observerin mukaan nyt vaarassa.
&nbsp;

Kilpajuoksu arktisen alueen energiasta kaatumassa koronaan – miljardihankkeita peruutetaan

Venäjä testasi marraskuussa uutta ballistista Kinzhal-ohjusta Suomen rajan tuntumassa Kuolan niemimaalla. Ohjus laukaistaan lentokoneesta, se lentää kymmenkertaisella äänen nopeudella ja on käytännössä torjumaton. Siksi se muuttaa sotilaallista tasapainoa koko Pohjolassa.

Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikkö, kenraali Valeri Gerasimov tapasi joulun alla Moskovassa ulkomaisia sotilasasiamiehiä. Gerasimov muistutti jälleen kerran Venäjän ydinasearsenaalista, sätti Natoa ja esitteli maan uusia asejärjestelmiä.
Kinzhal tulossa operatiiviseen valmiuteen
Suomen kannalta kiinnostavin ja samalla huolestuttava uutinen on Kinzhal-ohjusjärjestelmän tuominen operatiiviseen harjoitusvalmiuteen. Marraskuun puolivälissä Kh-47M2 Kinzhal <a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2019/12/russias-top-general-indirectly-confirms-arctic-deployment-unstoppable-missile">laukaistiin</a> Olenegorskin lentokentältä lähteneestä MiG-31K-hävittäjästä Kuolan niemimaalla. Venäjän armeijan ja Barents Observerin mukaan ohjus osui kohteeseensa Vorkutassa, tuhannen kilometrin päässä Uralilla.
Koeolosuhteissa Kinzhal on yltänyt 10-kertaiseen äänennopeuteen. Uusi ohjus on nopeutensa ja lentävän laukaisualustansa vuoksi käytännössä torjumaton. Ohjuksen taistelukärki voidaan varustaa tavanomaisella tai ydinaseella.
Jos Kinzhal laukaistaan Kuolan niemimaalta, se yltää lähes jokaiseen kohteeseen Pohjoismaissa. Ajattelemisen aihetta Suomen ja Ruotsin puolustusvoimille sekä Natolle.
HX-hävittäjähankkeen uusi ulottuvuus
Uuden venäläisohjuksen käyttöönotolla saattaa olla vaikutuksia myös Hornetien seuraajan valinnalle.
Kinzhal on periaatteessa samanlainen kuin maasta laukaistava Iskander-ohjus, joiden verkkaisesti muuttuvat koordinaatit ovat luultavasti ja jatkuvasti Suomen puolustusvoimien tiedossa.
&nbsp;

Venäjän Kinzhal-ohjus on torjumaton uhka Pohjolassa – arktinen sotilasdoktriini muuttumassa

Pohjoisesta kuuluu kummia: Venäjä vetää isosti rummutettuja arktisen alueen investointejaan alas ja kaasuhankkeet lykkääntyvät. Syynä pidetään nesteytetyn kaasun alhaalla matavaa hintaa.

Kaasuyhtiö Novatekin investoinnit <a href="https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-energy/2019/11/lng-prices-hit-historical-low-russian-government-decides-it-will-not">vedettiin</a> yksinkertaisesti yli Venäjän vuoden 2020 budjetista, kertoo Barents Observer. Itse asiassa Novatekilla pyyhittiin pöytää perusteellisesti, sillä yhtiön kaikki 124 miljardin ruplan (1,75 miljardia euroa) hankkeet joutuivat silppuriin tai ainakin hyllylle, kertoo talousjulkaisu <a href="https://www.kommersant.ru/doc/4170704?fbclid=IwAR10RPCBG91wwVEJaE9PdUx4dTsUPMjoPFKugncLvcY-uW_29sEr0uRmp64">Kommersant</a>.
Piiri pieni pyörii
Novatek on tunnettu yhtiö Suomessakin, sillä venäläis-suomalainen Gennadi Timtsenko teki miljardin euron voiton, kun hän osti &#8211; <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/05/miljardivoitot-hetkessa-nain-putinin-suomalainen-ystava-rikastui-osakekaupoissa">tiettävästi</a> Black Friday -hinnalla &#8211; kyseisen kaasuyhtiön osakkeita. Myyjä oli valtion öljy- ja kaasuyhtiö Gazprom.
Novatekin hallituksen puheenjohtaja Leonid Mikhelson kävi marraskuussa presidentti Vladimir Putin tykönä lobbaamassa uusia kaasuhankkeita. Nähtävästi ilman tulosta. Mikhelson varoitti Putinia siitä, että Venäjän kaikkien aikojen suurin nesteytetyn maakaasun tuotantoprojekti Arctic LNG 2 saattaa myöhästyä, jos valtion tukea ei tipu.
Valtiovarainministeriö vastahakoinen
Novatekia on pidetty Putinin sydäntä lähellä olevina yrityksenä, pohjoisen meriyhteyttä kehittävän, paremmin ydinvoimastaan tunnetun Rosatomin ohella. Venäjän valtiovarainministeriö suhtautuu investointeihin kuitenkin vastahakoisesti. Syynä se, että nesteytetyn maakaasun hinta on romahtanut esimerkiksi tärkeillä Aasian markkinoilla 40 prosenttia, alhaisimmalle tasolleen moneen vuoteen.
Novatekin tulevaisuuskin näyttää haasteelliselta. Yhdysvalloissa, Australiassa ja muualla Venäjälläkin on tulossa tuotantoon merkittäviä kaasuprojekteja. Novatek aikoo ilmoituksensa mukaan tuottaa 70 miljoonaa tonnia nesteytettyä maakaasua pelkästään Yamalin ja Gydanin niemimailla vuonna 2030.

Venäjä pakittaa pohjoisessa – kaasuhankkeita jäihin

Suomi aloittaa ensi vuonna kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden tuoda riitaisat jäsenmaat saman pöydän ääreen edes yhdessä aihepiirissä. Näin arvioi ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torstaina Helsingin kirjamessuilla, jossa julkistettiin Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tekemä kirja Arktinen kattaus.

&#8211; Jos tässä maailmantilanteessa löytyy yksi asia, jossa kaikki arktiset maat voivat tehdä yhteistyötä, se on tosi hyvä – sillä arktiset ongelmat eivät kysy rajoja, Soini sanoi.
<h4>Arktisissa asioissa yhteys löytyy</h4>
Hän kertoi, että vaikka USA:n ja Venäjän välit ovat muuten varsin jäiset, arktisissa asioissa yhteys löytyy tavallista helpommin.
&#8211; Onko niin, että yhteistyö toimii paremmin arktisilla alueilla? Suomi tekee yhteistyötä kuitenkin kaikkien maiden kanssa. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta puheväleissä ollaan kaikkien kanssa. Me yritämme saada kaikki maat mukaan neuvoston toimintaan, Soini vakuutti.
Venäjä on osallistunut matalammalla profiililla järjestön toimintaan nykyisellä USA:n johtokaudella, mutta lähettivät he edustuksen myös Anchoragen kokoukseen Alaskaan, Soini totesi.
&#8211; Miksi yhteyttä tarvitaan? Kun maailmantilanne on tällainen niin vahingon mahdollisuus kasvaa, Soini pohdiskeli.
<h4>Arktisen alueen merkitys kasvaa</h4>
Soini muistuttaa, että arktisen alueen merkitys kasvaa niin taloudellisesti kuin poliittisesti ja sotilaallisesti. Tämä liittyy ympäristöön myös siten, että ilmaston lämpeneminen voi avata tärkeitä vesiväyliä Siperian ympäri.
&#8211; Näiden alueiden merkitys kasvaa, emmekä voi sulkea silmiämme siltä, mitä siellä tapahtuu. Tämä liittyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sillä ei siellä pelkästään kaloja ui – liikenne on vilkasta, Soini viittasi sukellusveneiden hippailuun Jäämeren rannoilla ja jäiden alla.
Pohjoisten alueiden merkitys kumpuaa paitsi merireiteistä, myös tietoliikenneväylistä ja luonnonvaroista. Luonnonvaroja pitäisi yhtäältä hyödyntää, toisaalta sanotaan että ei pitäisi, pohjoisesta kun löytyy öljyä ja kaasua. Ympäristöväki varoittaa käyttämästä mmm. raskasta polttoöljyä pohjoisissa rahtilaivoissa ja vaativat sen kieltoa arktisilla alueilla Etelämantereen tapaan. Myös USA ja Kanada ovat esittäneet tällaista.
<h4>Koillisväylä säästää aikaa ja öljyä</h4>
Toisaalta Koillisväylä avaa mahdollisuuden suuriin säästöihin.
&#8211; Jos Koillisväylä lyhentää laivamatkaa Aasiaan puolella, se säästää polttoainetta ja ympäristöä merkittävästi. Suomi voi antaa keinoja näillä alueilla toimimiseen. Me emme halua uusia Exxon Waldezeja. Mutta USA ja Venäjä pitää saada toimiin mukaan, Soini huomauttaa.
&#8211; Pohjoisten alueiden hyödyntämisessä pitää muistaa herkän pohjoisen luonnon haavoittuvuus sekä pohjoiset alkuperäiskansat, joiden koti se on. Mutta pohjoisia alueita pitää voida myös hyödyntää ja ihmisten pitää voida asua vaikka tundralla tai Suomen Lapissa – tehdä työtä ja tulla toimeen, Soini sanoi.
&#8211; Suomi kuuluukin kokonaan arktiseen alueeseen aina Helsingin Messukeskusta myöten, Arktinen kattaus –kirjan toinen kirjoittaja Markku Heikkilä valaisi.
&#8211; Kiinnostuneita löytyy Japania ja Singaporea myöten, jossa ei ole jäätä kuin krogilasissa. Mutta me rakennamme maailman parhaat arktisen alueen laivat. Minä olen sanonut mm. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerrylle, että Suomi tekee 60 prosenttia maailman jäänmurtajista. Emme voi enää päättää, ettemme hyödyntäisi arktista aluetta, vaan kyse on siitä, teemmekö sen pelisääntöjen mukaan, Soini korosti.
<h4>Arktiset ongelmat eivät kysy rajoja</h4>
Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Järjestö on toiminut parikymmentä vuotta. Suomi saa puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta ja luovuttaa vastuun Islannille vuonna 2019. Molempien kanssa on jo tehty yhteistyötä. Suomi koettaa jatkaa Yhdysvaltain aloittamaa toimenpideohjelmaa.
Soini tuumaili myös, että ulkoministeriö voi koettaa järjestää ulkoministerikokouksen vaikka Rovaniemelle. Valtionpäämiesten kokous olisi vielä parempi – mahdollisesti jonkinlainen pienois-Etyk.
Suomen arktisena hankkeena Soini pitäisi Jäämeren rataa, joka voitaisiin tehdä esimerkiksi Kirkkoniemeen.
&#8211; Siinä olisi erinomainen kohde EU:lle, joka nauttii vankkumatonta suosiotani. Ja voi kun naapuri olisi tarvinnut maatamme edes viisi kilometriä vähemmän, niin meillä olisi oma satama Jäämerellä, Soini harmitteli Liinahamarin sataman menetystä jatkosodan jälkeen.

Koillisväylä avaisi mahdollisuuden suuriin säästöihin

Suomi ei saa jäädä kotiin murjottamaan, vaan meidän pitää viedä jäänmurto-osaamisemme osaamisemme ja myös moraalinen viestimme paikan päälle arktisille merille. Näin <a href="http://areena.yle.fi/radio/2057756" target="_blank">sanoo</a> perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini Ylen Ykkösaamussa. Hän vastasi Ylen kysymykseen, miten Suomen ja Arctia Shippingin pitäisi toimia Jäämeren operaatioissa, joita vastaan Greenpeace on osoittanut mieltä.
&#8211; Jäänmurtaminen mahdollisimman korkealla tasolla on hyvä Suomelle. Jos ajatellaan, että arktisilla alueilla on toimintaa, Suomen ja myös luonnonsuojelun etu on, että viemme ammattitaitomme ja osaamisemme &#8211; ja myös moraalisen viestimme &#8211; sinne paikan päälle, emmekä jää tänne murjottamaan, Soini linjaa.
&#8211; Vaan mikä on hallituksen linja tässä asiassa, hän vielä kysyi.
Arktinen murto sopii valtionyritykselle
Soinin mielestä arktiset operaatiot sopivat hyvin valtion omistaman yrityksen hoidettaviksi. Valtio omistaa Arctia Shippingin kokonaan.
&#8211; Jäänmurto ei sovi toimialaksi, jota täällä ajetaan alas, kuten valtiolla on ollut alasajoa jo. Näkisin valtion roolin tässä hyvänä.
Liikenneministeri epäili arktista kannattavuutta
Ylen Aamu-TV:ssä liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) peräsi ulkopuolista selvitystä arkitsen jäänmurron kannattavuudesta. Arctia Shippingillä on sopimus öljy-yhtiö Shellin kanssa jäänmurtamisesta arktisilla alueilla. Hän itse epäili sopimuksen tuottoa Suomen valtiolle.
Hänen mielestään Suomen mahdollisuudet pohjoisessa taloudessa ovat muualla kuin öljynporauksessa.

Soini arktisesta jäänmurrosta: “Emme saa jäädä kotiin murjottamaan”

Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) mukaan vihreiden ja vasemmistoliiton ministerit ovat uuden jäänmurtajahankkeen yhteydessä paljastaneet todelliset kasvonsa Greenpeacen käskyläisinä. Valtion omistajaohjausta ei tulisi hänen mukaansa antaa tällaisten tahojen käsiin. Hakkaraisen mukaan näiden tahojen vaatimuksesta ollaan tilaamassa Liikenneviraston omistukseen jäänmurtajaa ja samalla oltaisiin myös toteuttamassa Greenpeacen tahtotilaa olla menemättä arktisille alueille.
&#8211; Mikäli tämä toteutuu, niin tällaisen jäänmurtajan toiminta-alueina olisivat vain Suomenlahti ja Pohjanlahti. Arktinen alue jäisi kokonaan pois. Se merkitsisi sitä, että murtaja seisoisi kuusi kuukautta toimettomana, Hakkarainen toteaa tiedotteessaan.
Näin ei hänen mukaansa voitaisi hyödyntää sitä arktista osaamista, jota suomalaisilla jäänmurtoa harjoittavilla yrityksillä on. Mikäli hallitus nyt noudattaa orjallisesti Greenpeacen käskyjä, niin arktisen osaamisen hyödyntämisestä hankitut työpaikat menetetään.
&#8211; Hyvää tässä Heidi Hautalan tapauksessa on ollut se, että kansalaisille on selvinnyt minkälainen järjestö Greenpeace todellisuudessa on. Se on puhtaasti muutamien henkilöiden hallinnoima liikeyritys, joka vauhdittaa rahankeruutaan ilmastopolitiikan varjolla mm. ”palkkasotureidensa” laittomilla hyökkäyksillä milloin minkäkin yrityksen kimppuun.
&#8211; Suomen taloudellinen ahdinko kasvaa, mikäli vihreitä ja vasemmistoliittoa ei saada ulos hallituksesta. Ainakaan näiden puolueiden ministereille ei saa antaa valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin virkaa, koska he ovat alistuneet Greenpeacen käskyläisiksi.