Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

antibioottiresistanssi

Hoitajataustaisen kansanedustaja Arja Juvosen mielestä Euroopan parlamentissa ei puhuta riittävästi sosiaali- ja terveyspuolen asioista. Koronapandemia toi selvästi esiin sen tosiasian, miten valmistautumattomia poliittiset päättäjät olivat pandemian edessä.

&#8211; Minua hämmästytti suuresti se, miten koko Eurooppa romahti koronakriisin aikana. Jotkut EU-maat toimivat hyvin itsekkäästi neuvotellessaan joidenkin maiden kesken koronarokotteiden saamisesta osan maista jäätyä ulkopuolelle. Mielestäni Eurooppa kaipaa ”First Nurse” -tyyppiä, sotealan varautumisen edelläkävijää, sanoo kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Juvonen.
Europarlamentaarikkona Juvonen nostaisi esiin vaarallisia terveyshaittoja ja varautumista uusiin terveydenhuollon kriiseihin, jotka uhkaavat meitä jatkossakin. Yksi asia, josta harvat puhuvat, on antibioottiresistenssi.
&#8211; Etelä-Euroopan tilanne on hyvin huolestuttava, ja jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja saavat jalansijan sairaaloista, tarkoittaa se lisääntyviä kuolemia bakteerien aiheuttamiin infektioihin. On arvioitu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee Euroopassa enemmän infektioihin, joihin antibiootti ei pure, kuin syöpiin, Juvonen kertoo.
Turvallisuuteen panostettava enemmän
Juvosen tärkein vaaliteema on turvallisuus, joka pitää sisällään rajapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveysturvallisuuden.
Juvonen haluaa myös tutustua eurooppalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvittääkseen, miten soteasiat Euroopassa hoidetaan ja miten sitä tietämystä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hän haluaisi olla mukana nostamassa esiin tarttumattomien tautien kuten syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitomuotoja sekä lisäämässä globaalisti suomalaista tutkimusta ja osaamista.
&#8211; Olemme edelläkävijöitä tutkijoina, ja tässä meillä on suuret mahdollisuudet, Juvonen toteaa.
EU:sta puhuttava selkokielellä
Juvonen haluaa saada nähdä paikan päällä, miten EU toimii ja mitä hyötyä siitä on Suomelle. Hän haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista turvallisuutta ja ehkäisemässä liittovaltiokehitystä. Euroopan vakauden vahvistaminen on tärkeää, jotta vältetään suursodan mahdollisuus.
Lisäksi hän haluaa tietää, miten suomalaisten EU:lle antamia rahoja käytetään sekä miten ne jaetaan avustuksina Euroopassa ja mihin kohteisiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenyys on opettanut Juvoselle, että talousasioissa on oltava tarkkana. Rahoja on käytettävä säästeliäästi, ja jokaista käytettyä euroa on myös seurattava.
&#8211; Haluan olla vaikuttamassa niin paljon kuin mahdollista siihen, että suomalaiset saavat selkokielistä tietoa asioista ja direktiiveistä, joita on tulossa voimaan. Haluan päästä mukaan kehittämään eurooppalaista turvallisuutta, johon kuuluvat niin sisä- ja rajapolitiikka kuin myös ihmisten väliset toiminnat, Juvonen sanoo.
Hän haluaa olla mukana myös ennaltaehkäisemässä jengiytymistä ja pelastamassa Suomea Ruotsin tieltä.
Rohkeasti suomalaisten asialla
Europarlamentissa Juvonen haluaisi olla rohkeasti suomalaisten asialla ja myös äänestää siten kuin maallemme on parasta. Suomen ei pidä nöyristellä kenenkään edessä. Juvonen haluaa edistää ja parantaa suomalaisten asemaa EU:ssa entistä enemmän.
&#8211; Kaikki toimintani pyrkii oman maan ja kansan päätäntävallan lisäämiseen ja Suomen äänen esiin saamiseen.
EU:n ei Juvosen mielestä tulisi antaa kehittyä ainakaan taloudellisen yhteisvastuun suuntaan. Harmaata taloutta ja väärinkäytöksiä veronmaksajien rahojen kohdentamisessa on ennaltaehkäistävä. Vakaa talous ja hyvä työllisyystilanne johtavat parempaan hyvinvointiin.
Taakanjakoa on selkeytettävä
EU:lla tulisi olla selkeä ja yhtenäinen linja siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan EU:n sisällä, erityisesti laittomien maahanmuuttajien kohdalla. Taakanjakoa on selkeytettävä, ja turvapaikanhakuprosessissa palautusten on oltava nopeasti toteutettavissa.
&#8211; Maahan pyrkivien henkilöllisyys on selvitettävä. EU:n seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyvät uudistukset ovat tärkeitä. Seulontamenettely ehkäisee ns. kadonneita turvapaikanhakijoita eli laittomasti maassa oleskelevia.
Maahanmuuttopolitiikassa on varauduttava turvallisuuden säilymiseen kaikissa tilanteissa. Se turvaa myös EU:n vakautta, Juvonen uskoo.
Työkokemus tulee tekemällä
Juvosella on pitkä työkokemus hoitotyöstä ja politiikasta. Luonteeltaan hän on sinnikäs pitkän linjan toimija, joka jaksaa puurtaa myös pitkäjänteistä työtä vaativien asioiden parissa. Ennen poliittista uraansa hän teki fyysisesti raskasta hoitotyötä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
&#8211; Työnteko on ollut minulla selkäytimessä jo pienestä pitäen, ja olen saavuttanut kaikki ne asiat, joista haaveilin. Vanhempien kannustuksella oli minulle siinä suuri merkitys varsinkin nuorempana. Myös isänmaallisuuteni on kotoa opittua, Juvonen sanoo.
56-vuotias Juvonen syntyi Siilinjärvellä nelilapsisen yrittäjäperheen toiseksi vanhimpana tyttärenä. Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Kansanedustajana hänellä on neljäs kausi menossa ja Espoon kaupunginvaltuustossa viides. Juvonen vaikuttaa myös aluevaltuustossa.
Luonto ja liikunta rauhoittavat
Juvonen asuu Espoossa rintamamiestalossa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee ja nuorin suorittaa varusmiespalvelusta.
&#8211; Veikko on aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-Suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu 13. kesäkuuta, Juvonen kertoo.
Politiikan ohella Juvonen harrastaa liikuntaa kaikissa muodoissaan, koska tietää sen ylläpitävän tehokkaasti terveyttä. Aina kun aikaa liikenee, hän laittaa lenkkikengät jalkaan ja lähtee koiran kanssa lenkille.
&#8211; Luonnon ja lintujen tarkkailu on minulle tärkeää. Puhdas suomalainen hunaja on merkki siitä, että meillä on vielä pölyttäjiä ja että luonto voi hyvin. Rauhoitun mielelläni Savon sydämessä Kallaveden rannalla, missä minulla on talo, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Arja Juvonen: ”Suomalaisten saatava selkokielistä tietoa EU:ssa päätettävistä asioista”

Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Arja Juvonen toivoo, että antibioottiresistenssin torjuntaan liittyvät terveysturvallisuuskysymykset nousisivat esille vahvemmin niin eurovaaleissa kuin myös myös Euroopan parlamentissa.

&#8211; On pään työntämistä pensaaseen, mikäli ei ymmärrä terveydelle vaarallisten uhkien leviämistä Euroopassa. Aion pitää tätä teemaa yllä jatkossakin kaikkialla, sosiaali- ja terveydenhuoltotaustainen kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
Antibioottiresistenssin on todettu olevan ilmastonmuutostakin suurempi uhka maailmalle. Euroopan tautivirasto ECDC on todennut, että tilanne Etelä-ja Itä-Euroopassa on Pohjois-Eurooppaa huonompi. On arvioitu, että vuonna 2019 antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin kuoli maailmassa viisi miljoonaa ihmistä. EU:n alueella antibioottiresistenssi aiheuttaa noin 35 000 ylimääräistä kuolemaa ja Suomessa noin 90 vuosittain.
Näkymätön vihollinen
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat näkymätön vihollinen, joita vastaan taistellaan kaikissa maailman sairaaloissa, mutta niiden taittamiseksi on toimittava koko Euroopan tasolla. Syöpähoidot ja leikkaukset jäävät myös toteutumatta, mikäli infektioita ei saada torjuttua ja hoidettua.
&#8211; Eurooppa on käynyt viime vuosina oppikoulun koronapandemian kanssa. Toimintamallit olivat hukassa, ja Euroopassa paljastui haasteita esimerkiksi rokotteiden saatavuudessa ja lääkehuoltovarmuudessa. Suomen huoltovarmuusvarastoista löytyi vanhentuneita hoitotarvikkeita.
&#8211; Euroopassa on syytä ryhtyä nopeasti varustautumaan omavaraisuuteen lääkkeissä, ja Pohjoismaiden tulisi laatia tarkat suunnitelmat myös harvinaisten sairauksien lääkkeiden riittävyydestä yllättävissä tilanteissa. Pohjoismainen yhteistyö on äärettömän tärkeää myös antibioottiresistenssin torjunnassa, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jakaa presidentti Sauli Niinistön huolen Suomen talouskasvun pysähtyneisyydestä ja ylivelkaantumisesta. Keskeinen osa taloutta on energiamarkkinoiden jatkuva toimivuus myös poikkeustilanteissa. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Mäenpää vaatii turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on tehnyt toimenpidealoitteen turpeen määrittelemiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi vuotuisen kasvun osalta.
&#8211; Kansanedustuslaitoksessamme vedotaan usein tieteeseen ja tutkimukseen. Pidänkin outona sitä, että tämä asia on poikkeus. Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänestettiin 5.12.2000 turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi energialähteeksi. Äänten mentyä tasan arpa ratkaisi. Fakta on se, että turve uusiutuu ja että turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään, Mäenpää kertoo.
Ylivoimainen energiahuollon turvaaja
Soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta. Soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä ja aktiivisessa turvetuotannossa on noin 50 000 hehtaaria, siis alle prosentti. Nykyisestä suopinta-alasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 prosenttia. Turve kattaa Suomen energiahuollosta noin 4 prosenttia.
Turve lisääntyy Suomessa eri lähteistä riippuen 45-100 miljoonaa kuutiometriä vuosittain, puu noin 103 miljoonaa kuutiota. Turvetta käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä ja puuta noin 85 miljoonaa. Yksi rekkakuorma palaturvetta sisältää energiaa keskimäärin noin 200 MWh. Sama määrä puuhaketta sisältää energiaa noin 120 MWh, joten kuljetuskustannukset puulle ovat korkeammat. Puun korjuussa menee polttoainetta ja konetunteja noin 3-4 kertaa enemmän turpeeseen verrattuna.
Metsänhoidollisesti puita harvennettaessa energiaa saadaan kerättyä 50-100 MWh hehtaarilta noin 20-30 vuoden välein. Turpeesta saadaan energiaa noin 300-1 300 MWh hehtaarilta joka vuosi noin 20-30 vuoden ajan. Turpeen poltosta syntyy myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin puun poltosta.
&#8211; Turpeen ominaisuudet ovat ylivoimaiset Suomen energiahuollon turvaajana. Polttoaineena se on kotimainen ja parantaa siten energiaomavaraisuuttamme. Lisäksi turve on hyvin varastoitavaa. Energiaturpeen tuotanto varmistaa turpeen saatavuuden myös muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, kuten kasvintuotannossa ja maataloudessa, Mäenpää sanoo.
Hiipivä pandemia
Suomen ruoantuotannossa broilerit kasvavat turvepehkussa. Naudan- ja osittain myös sianlihantuotannossa turvetta käytetään makuualustana ja kuivikkeena. Maidontuotannossa kuiviketurve varmistaa utareterveyttä ja eläinten hyvinvointia. Kuiviketurve pitää eläimet puhtaina ja terveinä. Turpeen happamuus on ominaisuus, joka parantaa hygieenisyyttä ruoantuotannossa ja vähentää antibioottien käytön tarvetta.
&#8211; Turpeen käytön ansiosta suomalaisen broilerien jalkaterveys on Euroopan parasta, ja siten suomalaiset broilerin varpaat ovat vientituote Aasian markkinoille. Turpeen ansiosta Suomessa tuotettu broilerinliha on antibioottivapaata. Monissa muissa maissa eläimiä lääkitään antibiooteilla jatkuvasti ennaltaehkäisevästi.
&#8211; Edellä mainittuun liittyykin käsite antibioottiresistenssi, joka on maailmanlaajuinen ongelma. Sitä on kuvattu sanaparilla ”hiipivä pandemia”. On jopa arvioitu, että siihen voi kuolla tulevaisuudessa enemmän ihmisiä kuin syöpään. Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille vastustuskykyiseksi. Tästä seuraa, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa.
&#8211; Turve ehkäisee osaltaan antibioottiresistenssiä: sen antibakteerisuuden ansiosta antibiooteille ei ole tarvetta ja tuotantoeläimet pysyvät terveinä, Mäenpää huomauttaa.
Korvaavia vaihtoehtoja ei ole olemassa
Kasvuturpeessa kasvatetaan puuntaimet metsän uudistamiseen ja monet kasvissyöjien eväät, kuten lähes kaikki vihannekset, sekä koristekasvit. Kasvuturvetta viedään laivalasteittain myös ulkomaille, eli se on vientituote. Hollannissa tulppaaneita kasvatetaan suomalaisessa turpeessa.
&#8211; Osa päättäjistä katsoo, että turpeen käyttö ei ole ekologisesti kestävää ja että on pyrittävä löytämään sitä kestävämpiä korvaavia vaihtoehtoja. Näihin korvaaviin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan voida siirtyä, ellei niitä ole olemassa.
&#8211; Turpeen käytön kannattavuus perustuu siihen, että tämä ketju toimii taloudellisesti järkevästi vain ja ainoastaan siten, että kaikki turve otetaan käyttöön. Pelkän kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto ja käyttö on taloudellisesti mahdotonta, toteaa Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: “Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kotimaisen turpeen korvaamisesta energiahuoltovarmuudessa ja kasvuturve- ja kuivikekäytössä ulkomailta tuotavalla turpeella sekä sen ekologisista, taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.

&#8211; Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealustan, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Turpeen ansiosta suomalaisessa broilerissa ei ole antibiootteja
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytännössä käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa.
Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta myös ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
Ministeri Leppä vetosi hiilineutraaliustavoitteeseen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastauksessa toistui moneen kertaan todettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
Lepän mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen kohdalla tilanne on erilainen kuin energiaturpeella, sillä niiden osalta kysynnän ei arvioida laskevan eikä rajoituksia käytölle ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kotimaisella turpeella ongelmana ovat kuitenkin kohoavat kustannukset ja paineet nostaa myyntihintaa. Energiaturpeen kysyntä laskee, eikä energiaturve ole uudessa tilanteessa enää jakamassa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannon kustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ruuantuotannon ja taimituotannon turvaajana kasvu- ja kuiviketurpeella on erityinen strateginen merkitys Suomessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa kotieläintuotannossa tarvittavana kuivikkeena sekä kasvihuoneiden ja taimitarhojen kasvualustana, ja niiden saatavuus sekä käyttö tulisi turvata vähintään niin pitkään, että ominaisuuksiltaan vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja on käytettävissä riittävästi.
Tuontiturve ei ole halpa ratkaisu
Lepän mukaan uuteen kuivikkeeseen vaihto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja voi vaatia tuottajilta sopeuttavia toimia ja lisäkustannuksia. Turvetta voidaan tuoda myös ulkomailta, ja mahdollisuus tuonnin lisääntymiselle kasvaa, jos kotimaisen turpeen hinta nousee.
Todennäköisimpiä tuojamaita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Tuontiturpeen suhteen ei ole toistaiseksi tehty erillisiä laskelmia ekologisista vaikutuksista, mutta niiden voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kotimaisen turpeennoston kanssa.
&#8211; Tästä asiasta olen kyllä eri mieltä jo pelkästään siksi, että tuonti vaatii aina pitkiä kuljetusmatkoja. Kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät ekologisia vaikutuksia, toteaa Reijonen.
Hallitus tietoinen turpeen alasajon uhkakuvista
Turpeen asema sekä kasvualusta- että kuivikemateriaalina on siis nykyisin Suomessa hyvin vahva, ja sen korvaaminen muilla materiaaleilla on vaikeaa. Uuden kasvualusta- tai kuivikeratkaisun kehittäminen ja testaaminen ei kuitenkaan ole nopeaa, ja koko prosessi kokeiluineen, turvallisuus- ja käyttökelpoisuusarvioineen sekä mahdollisine hyväksyntäprosesseineen saattaa kestää jopa viisitoista vuotta.
Hallitus ja ministeriöt ovat siis tietoisia kasvu- ja kuiviketurpeen käytön ja tuotannon uhkista, ja ovat käynnistäneet erilaisia toimia tilanteen kartoittamiseksi ja kotimaisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon jatkumiseksi.
&nbsp;

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Energiaturvetta nostettaessa saadaan suon maatuneesta pintakerroksesta kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta, pohtii asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt PS-kansanedustaja Minna Reijonen.

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurve tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä.
&#8211; Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo Reijonen.
Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa
Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkän kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisenkaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja
Suomi on niitä harvoja maita, jonka siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.
Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on niille erinomaista kylpymateriaalia. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
&#8211; Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna, sanoo Reijonen.
Turpeelle ei ole vaihtoehtoja
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pelloista otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
&#8211; Miten tällainen asia perustellaan ilmastonmuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä, ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista siitä? ihmettelee Reijonen.
&nbsp;

Reijonen: Kuivike- ja kasvuturpeen kilpailukyky turvattava

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan turpeen alasajon vaikutuksista kuiviketurpeen saantiin ja sen myötä kotimaisen, antibioottivapaan broilerinlihan tuotantoon. Reijonen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten varmistetaan, ettei suomalaisen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi kärsi turpeen alasajosta.

Energiaturvetta nostettaessa saadaan suon maatuneesta pintakerroksesta kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Jos turpeentuotanto ajetaan Suomessa alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta, miettii perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista, Reijonen vaatii.
Vaakalaudalla myös kansanterveys ja lintujen hyvinvointi
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sitä luokkaa, että nykytilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
&#8211; Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.
&#8211; Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saamien antibioottien määrän väheneminen, Reijonen kertoo.
Vaihtoehtoja turpeelle ei ole
Hapan turve on antiseptista ja sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Lisäksi se sitoo hyvin ammoniakkia ja kosteutta. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on niille erinomaista kylpymateriaalia. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
&#8211; Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Italiassa ja Espanjassa potilaat eivät välttämättä kuole koronaan vaan Covid-19 -tautia seuraaviin bakteeritulehduksiin. Etelä-Euroopassa antibiootteja on käytetty huolettomasti ihmisille ja eläimille. Siksi antibiootit eivät enää tehoa niille vastuskykyisiin bakteerikantoihin. Asiasta kirjottavat norjalainen Aftenposten ja Maaseudun Tulevaisuus.

”Monet, jotka nyt kuolevat (sars-cov-2) -viruksen aiheuttamaan tautiin, eivät välttämättä menehdy itse viruksen takia. He menehtyvät jälkitautina seuraavaan bakteeritulehdukseen, jonka aiheuttavat antibiooteille vastuskykyiset bakteerit”. Näin <a href="https://www.aftenposten.no/meninger/kronikk/i/awEP27/derfor-tar-koronaviruset-saa-mange-liv-i-italia-erik-martiniussen">otaksuu</a> Erik Martiniussen Aftenpostenin artikkelissa.
Samoin Maaseudun Tulevaisuus <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424">nostaa</a> jutussaan esille vastuuttoman antibioottien syöttämisen eläimille. Italiassa kasvatetaan 10 miljoonaa sikaa vuodessa ja lihantuotannon keskus on juuri Lombardiassa, joka on Italian pahinta korona-aluetta. Seudun sikaloiden kolibakteereista 70 prosenttia on vastuskykyisiä useille antibiooteille.
<h4>Pohjoismaissa antibiootit vielä purevat bakteereihin</h4>
Virusperäiset hengitystieinfektiot heikentävät immuunijärjestelmää, joka puolestaan avaa oven bakteerien hyökkäykselle. Tämä koskee myös tavallista flunssaa tai vilustumista. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 10-30 prosenttia sairaalassa virusperäisen infektion takia hoidetuista potilaista saa myös bakteeri-infektion.
Martiniussenin mukaan Pohjoismaissa tilanne on vastuullisen terveydenhoidon johdosta huomattavasti parempi kuin Etelä-Euroopassa. Siksi antibiootit vielä purevat täällä bakteereihin ja ”se todennäköisesti pelastaa nyt monen koronapotilaan hengen”.