PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Lakivaliokunnan perussuomalaiset iloitsevat joululahjarahasta – ”Menee varmasti hyvään käyttöön”

Anders Kessling

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön <a href="https://news.cision.com/se/delegationen-mot-segregation/r/ny-rapport--uppvaxtomradet-har-betydelse-for-studier-och-arbetsliv---men-ar-inte-utslagsgivande,c3589456">vuosiraportti</a> osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.
Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.
Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa
&#8211; Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.
&#8211; Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.
&#8211; Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.
Koulutustason nostaminen ensiarvoista
Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.
&#8211; Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa