Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Suomella on paremmat ajat edessä – Hallitus ei joudu tekemään lisää säästöjä ensi vuonna

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

aluekehitys

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille.
Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.
Rahoitus kohdistettava oikein
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari jätti eilen EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.
&#8211; Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan, kysymyksessä todetaan.
Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.
Iso merkitys rajamaakunnille
Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.
&#8211; Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.
Kansanedustaja tukee aloitetta
Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.
&#8211; Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin, Mäkelä toteaa.
&#8211; Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla.
Erityisasema on huomioitava
Huhtasaaren mukaan kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet.
&#8211; Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin, Huhtasaari korostaa.

Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja

Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. &#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Jo tänään Helsingin Pohjois-Haagassa voi kulkea asunnolta lähikauppaan kuulematta suomen sanaa. Lähitulevaisuudessa muukalaisuutta voi kokea yhä useammin ja entistä lukuisimmissa paikoissa, sillä Suomen kaupunkikuva muuttuu parissa vuosikymmenessä ehkä enemmän kuin koskaan kirjoitetun historian aikana.
MDI:n <a href="https://www.mdi.fi/tiedote-suomi-kaupungistuu-seutuistuu-ja-kansainvalistyy-2020-ja-2030-luvuilla/">väestöennusteeseen</a> on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen. Kasvu keskittyy tämän ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.
Puoli miljoonaa vieraskielistä lisää
Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla.
&#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, visioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.
”Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035”
Jussi Halla-aho tiivisti Helsingin väestönäkymät ”ilmoitusasioita” &#8211;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/jussi-halla-aholta-ilmoitusasioita/">videollaan</a>, lähtölaukauksena kunnallisvaaleihin:
”Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta. Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035.
Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto.
Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja. Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.”

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä