Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

aluehallintoviranomaiset

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esittää aluehallintovirastojen toimivaltuuksien laajentamista. Tällä hetkellä aluehallintovirastoilla on oikeus valvoa oma-aloitteisesti varhaiskasvatusta, mutta ei oppilaitoksia.

&#8211; Hyssyttelyn aika on ohi, koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan on puututtava jämäkästi. Ei riitä, että kouluja ohjeistetaan puuttumaan kiusaamiseen. On myös valvottava, että se tosiasiallisesti toteutuu, kansanedustaja Kaisa Garedew painottaa.
Garedewin mukaan on ongelmallista, että koulujen valvonta on käytännössä siirretty vanhempien vastuulle.
&#8211; Huoltajalla on oikeus tehdä koulun tai opettajan toiminnasta kantelu aluehallintovirastolle. Tämä voi aiheuttaa koulun ja huoltajien välien tulehtumista ja on lasten vanhemmille kuormittavaa ja voimavaroja vaativaa, hän kuvailee.
Ongelmia ei ole saatu kitketyksi
Vaikka kouluissa tehdään jo paljon työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi sekä lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi, ei ongelmia ole saatu kitkettyä kokonaan. Edelleen oppilaat joutuvat kiusatuiksi tai eivät saa koulusta sellaista tukea ja kohtelua, mikä heille lain mukaan kuuluisi.
&#8211; Vaikka opettajilla on virkavelvollisuus puuttua kiusaamiseen tarvittavalla tavalla, tämä ei käytännössä läheskään aina toteudu. Koulujen säännölliset tarkastukset auttaisivat varmistamaan opettajien ja rehtorien aktiivisen ja tehokkaan puuttumisen jokaiseen kiusaamistilanteeseen viipymättä, Garedew perustelee.
&#8211; Koulujen valvonnan tehostaminen tukisi myös kiusatun oikeusturvaa, minkä parantamista hallitus tavoittelee, hän muistuttaa.
Lapsen oikeus turvalliseen kouluympäristöön
Hallitusohjelmassa linjataan koulukiusaamiseen puuttumisen valtakunnallisten toimintamallien kehittämisestä. Kiusaamisen vastaiseen työhön korvamerkittiin myös viime viikkoisessa kehysriihessä viiden miljoonan euron lisärahoitus.
Samoin hallitus valmistelee kirjaustensa mukaisesti aluehallintouudistusta, jossa Valviran, aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten tietyt tehtävät yhdistetään ja loput tehtävät kootaan uusien elinvoimakeskusten alle. Uudistuksen yhteydessä olisi mahdollista myös määrittää virastoille uusia tehtäviä.
&#8211; Aluehallintovirastojen oma-aloitteisen valvonnan laajentaminen tukisi hallituksen kiusaamisen vastaisen tavoitteen käytännön toteuttamista ja valvomista. On meidän aikuisten ja etenkin päättäjien vastuulla varmistaa, että jokaiselle lapselle toteutuu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja tarvitsemaansa tukeen.
&nbsp;

Garedew vaatii jämäkkää puuttumista koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan: “Hyssyttelyn aika on ohi”

Hallitus on antanut esityksen, jolla on tarkoitus antaa väliaikainen etusijamenettely vihreää siirtymää edistäville hankkeille aluehallintoviranomaisten lupaprosesseissa ja hallintotuomioistuimissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää esitystä ongelmallisena ja ainoastaan turhaa byrokratiaa lisäävänä.

&#8211; Keskeinen ongelma esityksessä on kriteeristö, jonka perusteella hanke katsotaan vihreää siirtymää edistäväksi. Siinä käytetään EU-taksonomiasta tuttua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH-periaate). Tälle periaatteelle voi antaa oikeastaan mitä tahansa sisältöjä, mikä on omiaan heikentämään oikeusvarmuutta ja luottamuksensuojaa, huomauttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Kriteeristön ongelmallisuudesta kertovat paljon esimerkiksi Euroopan unionissa käytävät keskustelut siitä, mikä luokitellaan vihreäksi ja kestäväksi tuotannoksi. Metsien käytön kestävyydestä keskustellaan parhaillaan. Edes maakaasun ja ydinvoiman vihreydestä ei EU:ssa ole yksimielisyyttä.
&#8211; Hankkeiden lupahakemuksiin ei ollenkaan pitäisi sotkea Suomeen lähtökohtaisestikin huonosti sopivaa EU-taksonomiaa. Taksonomia onkin tarkoitettu hankkeiden rahoitukseen eikä luvitukseen, Koskela korostaa.
Vihreää siirtymää on voitava kritisoida
Uudistus toisi ongelmia myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos joitain hankkeita nostetaan kiireellisinä etusijalle, hidastuvat ei-kiireellisten hankkeiden lupaprosessit kohtuuttomasti.
&#8211; Lupahakemusten tekeminen on jo entisestään monimutkaista ja äärimmäisen byrokraattista. Tällä hallituksen esityksellä prosessi monimutkaistuu ja hidastuu entisestään. Nyt energiakriisin keskellä sääntelyä ja byrokratiaa pitäisi pikemminkin pyrkiä vähentämään, Koskela neuvoo.
Niin tässä kuin monessa muussakin hallituksen esityksessä on Koskelan mielestä puutteena myös resurssipula. Jos uudistus menee läpi, tarvitaan lupamenettelyjen ja hallintotuomioistuinten prosesseihin lisää henkilöstöä. Hallituksen esittämä rahoitus ei tule olemaan riittävä.
&#8211; Tässäkin yhteydessä valitettavasti näkyy hallituksen leväperäinen tapa käyttää yhteisiä varoja. Kehyksistä ei välitetä ja lainaakin voidaan huoletta ottaa, kunhan tavoitteet ovat poliittisesti sopivia. Vaikutuksiltaan epävarma ja kiistanalainen vihreä siirtymä ei voi olla asia, jonka vuoksi totutut ja perinteiset taloudenpitoa ohjaavat periaatteet syrjäytetään. Vihreää siirtymää on voitava kritisoida ja sitä pitää kritisoida siinä missä muitakin poliittisia teemoja, Koskela tuhahtaa.
&nbsp;

Koskela lyttää ohituskaistat ”vihreän siirtymän” hankkeille: Hallituksen esitys ainoastaan lisäisi turhaa byrokratiaa

Aluehallintoviranomaiset ovat suuressa osassa Suomea kieltäneet yksiselitteisesti vaalikampanjoinnin ulkona vastoin THL:n ja STM:n ohjeistusta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ihmettelee, onko aluehallintoviranomaisten tarkoitus vaikuttaa vaaleihin mieleisen vaalituloksen aikaansaamiseksi ja vaatii hallinto-oikeuksia puuttumaan asiaan pikaisesti.

Aluehallintoviranomaisten päätöksissä vedotaan koronan leviämiseen väestön keskuudessa. AVIn päätöksissä ja tiedotteissa kieltoja on käsitelty ylimalkaisesti ja perustelematta.
&#8211; Kaikkein käsittämättömimmissä ohjeissa todetaan, että ulkoilmatilaisuuksia voi järjestää, mutta niitä ei saa mainostaa, toteaa puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Oikeusvaltio ja demokratia vaarassa
Nämä viranomaisohjeet herättävät hämmennystä ja epätietoisuutta sekä laskevat äänestysintoa entisestään. Luukkanen kysyy, onko tämä alueellisten virkamiesten toiminnan tarkoituksenakin: kun vastoin THL:n ja STM:n antamaa ohjeistusta alueellisesti kielletään vaalitilaisuudet toreilla, niin pyritäänkö toimilla mieleisen vaalituloksen aikaansaamiseen?
&#8211; Perussuomalainen kansanliike on muista poiketen vaalikampanjoinut aina pääasiassa toreilla. Nyt perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme.
&#8211; Perussuomalaiset haastavat AVI-organisaatioiden tulkinnan siitä, että ulkona ei voi turvallisesti kampanjoida. Vetoamme hallinto-oikeuksiin asiaan pikaisesti puuttumiseksi. Sekä THL että STM ovat vahvistaneet, että kyseinen vaalitoiminta ulkona on ns. &#8220;pienen riskin&#8221; toimintaa. Vaarana on, että näistä vaaleista tulee Suomen historian ensimmäiset vaalit, joissa oikeusvaltiosta ja demokratiasta ei ole tietoakaan, päättää Luukkanen.
&nbsp;

Osa aluehallintoviranomaisista pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen – Luukkanen: “Perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme”

Iltalehti kertoi tällä viikolla lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikosta tilanteesta Suomessa. Odotusajat ovat etenkin koronaepidemian aikana monin paikoin ylittäneet hoitotakuun rajat sekä hoidon tarpeen arvioinnin että hoitoon pääsyn suhteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta ratkaisemaan mielenterveyspalvelujen resurssipulan palkkaamalla lisää tekijöitä.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden lähetteiden määrä on ollut jatkuvassa kasvusta vuodesta 2014 lähtien. Tästä huolimatta sairaanhoitopiirit kärsivät jatkuvasta resurssipulasta, ja hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan kohtuuttoman kauan. Esimerkiksi Kuopion kaupunki oli jopa kieltänyt lääkäreitä kirjoittamasta lähetteitä tiettyihin mielenterveyspalveluihin, koska niitä ei ole pystytty toteuttamaan.
&#8211; Kuukausien jonotus vaarantaa potilasturvallisuuden ja lisää lasten ja nuorten pahoinvointia entisestään. Palveluiden saatavuus ei voi jäädä kiinni rahasta, vaan resurssipula on ratkaistava palkkaamalla lisää tekijöitä. Se maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Syrjäytyminen ja päihteiden väärinkäyttö todellisia ongelmia
Ongelmia ei ole pelkästään mielenterveyspalveluiden toteutuksessa vaan myös niiden toteutuksen valvonnassa. Resurssipulan takia palveluiden järjestelmällistä valvontaa ei voida toteuttaa aluehallintovirastojen tai Valviran toimesta, vaan ongelmiin reagoidaan lähinnä epäkohtailmoitusten perusteella.
&#8211; Valvonnan puute johtaa pahimmillaan siihen, että ongelmia lakaistaan maton alle, kunnes koko korttitalo sortuu. Pitkät odotusajat ja hoitoon pääsyn vaikeus aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä apua tarvitseville, ja resurssipula johtaa henkilöstön uupumiseen. Lastensuojelun parissa työskennelleenä olen nähnyt, mihin hoitamattomat mielenterveysongelmat pahimmillaan johtavat.
&#8211; Syrjäytyminen ja itselääkinnällinen päihteiden väärinkäyttö ovat todellisia ongelmia lukemattomille nuorille. Pahimmillaan heidän paha olonsa voi johtaa itsemurhan kautta lapsen tai nuoren kuolemaan. Asia on siis erittäin vakava, ja tässä on nyt monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä, Antikainen kertoo huolestuneena.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja hoitotakuun toteutumiseen liittyen.
&nbsp;

Antikainen: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoa ei voi siirtää koronan jälkeiseen aikaan – monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen tapahtuma-alan koronarajoitusten ja -suositusten tiedottamisesta.

&#8211; Läpi koronaepidemian erilaisista rajoituksista ja suosituksista tiedottaminen ja uutisointi on ollut varsin sekavaa, ja viikon sisällä linjaukset ja tulkinnat ovat voineet muuttua merkittävästi, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta.
Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala odottaa rokotusten edistymisen myötä saavansa vihdoin yleisöä tapahtumiinsa, mutta viranomaispäätöksiä joudutaan odottamaan ja niiden tulkinnat muuttuvat siihen tahtiin, että monet ovat todenneet helpommaksi perua tapahtumansa kuin mukautua varsin lyhyellä varoitusajalla tuleviin päätöksiin.
Halutaanko auttaa vai pelata itselle irtopisteitä?
Wihosen mukaan on ymmärrettävää, että viranomaiset haluavat toimia terveysturvallisuus edellä ja hillitä koronan leviämistä. Tapahtuma- ja kulttuurialaa on kuitenkin rajoitettu, siis käytännössä tehty alalla toimiminen lähes mahdottomaksi, jo reilun puolentoista vuoden ajan.
&#8211; Varsinkin nyt syksyn kynnyksellä ovat AVIn ja hallituksen linjaukset olleet varsin ristiriitaisia, eikä kellään tunnu olevan tietämystä, miten tullaan käytännössä toimimaan. Viimeksi eilen torstaina 19.8. ministeri Antti Kurvinen twiittasi, että kahden metrin turvaväleistä ja katsomolohkoista luovutaan, ja että STM on lähettänyt AVIlle ohjauskirjeen koskien yleisötilaisuuksien rajoituksia.
&#8211; Jo nyt ilmoitusta on ehditty kritisoimaan, ja esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston Heikki Mäki ilmoitti pitävänsä ohjeistusta ja sen toteuttamista mahdottomana, Wihonen kertoo.
Kyseessä on monen ihmisen elanto ja työ
Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat Wihosen mukaan selkeää ohjeistusta ja selkeitä linjauksia siitä, mikä on rajattua ja mitkä ovat suositukset. Pahentuneesta koronatilanteesta huolimatta on nähty, että isoillekin väkijoukoille on voitu järjestää terveysturvallisia tapahtumia. Kyseessä on kuitenkin monen ihmisen elanto ja työ.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, kenen etua ajaa se, että rajoitusten ja suositusten linjauksista väitellään uutisotsikoissa ja somessa sen sijaan, että hallitus itse keskustelisi AVIen, THL:n ja muiden viranomaisten kanssa. Kuvitteleeko hallitus, että yrittäjät, tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset pysyvät jatkuvasti muuttuvien linjausten ja ohjeistusten perässä?
&#8211; Miten hallitus aikoo yhdessä muiden viranomaisten kanssa parantaa toimintaansa, jotta päätöksiä saadaan aikaan nopeammin ja yhteistuumin, jottei keskustelua tarvitse käydä iltapäivälehtien otsikoissa? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen toivoo selkeämpää ohjeistusta tapahtuma-alan koronarajoituksiin ja -suosituksiin: “Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat selkeää ohjeistusta”

Ylen A-studiossa puheenaiheeksi nousi epäselviä maskilausuntoja antaneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun tilanne. Jussi Halla-ahon mukaan ihmiset kyllä kestävät sen, että heille puhutaan totta vaikka kaikkiin suojavälinetarpeisiin ei voitaisikaan sillä hetkellä vastata. &#8211; Luottamusta vahingoittaa se, jos ihmisille syntyy mielikuva, että heitä ei johdeta rehellisesti ja avoimesti.

Eduskuntapuolueiden johtajat Annika Saarikko (kesk), Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho keskustelivat Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana koronarajoituksista ja koronatilanteen hoitamisesta.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) olisi jo keväällä halunnut tiedottaa kasvomaskien hyödyistä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esti tiedotuksen.
Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset lähtökohtaisesti luottaa siihen, mitä viranomaiset sanovat.
&#8211; Meillä oli vahvasti se käsitys, että se, että suositusta ei aiemmin annettu, perustui lääketieteellisiin tekijöihin eikä siihen, että maskeja ei ollut saatavilla.
Halla-aho sanoi, että ihmiset kyllä kestävät sen, että heille puhutaan totta vaikka kaikkiin suojavälinetarpeisiin ei voitaisikaan sillä hetkellä vastata.
Marin: THL:n pääjohtaja ei päätä maskisuosituksista
Puheenaiheeksi nousi myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun tilanne. Epäselviä maskilausuntoja antaneen Kiurun luottamuksesta äänestettiin aiemmin keskiviikkona Eduskunnassa. Kiuru sai lopulta eduskunnan luottamuksen äänin 106 puolesta ja 79 vastaan.
Orpon mukaan ongelma on se, että liian monelle suomalaiselle jäi keväällä epäselvä kuva siitä, että onko maskien käyttö hyödyllistä vai ei.
&#8211; Kiistaa käydään edelleen. On myös THL:n pääjohtajan (Markku Tervahauta) lausunto, että maskisuosituksen anto estettiin. Se varjostaa sitä, että voidaanko luottaa viranomaisiin ja poliitikkoihin, Orpo sanoi.
Marinin mukaan THL ei kuitenkaan olisi ollut hallituksen neuvotteluissa sillä kannalla, että maskisuositus pitäisi antaa. Seuraavaksi Marin lausui yllättävästi:
&#8211; Pääjohtaja Tervahauta ei ole THL:ssa henkilö, joka päättää tämänkaltaisista asioista, Marin sanoi.
Pääjohtaja eri mieltä
Lausuntoon tartuttiinkin välittömästi sosiaalisessa mediassa. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyi Twitterissä:
&#8211; Eikös THL ole päällikkövirasto, jossa juuri pääjohtaja päättää laitoksen kannan?
Vastaus tuli välittömästi Tervahaudalta itseltään:
&#8211; Laitosta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja ratkaisee laitoksessa päätettävät asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty laitoksen palveluksessa olevan muun henkilön ratkaistavaksi, Tervahauta lainasi THL-lain 3. pykälää.
Jäikö suositus antamatta maskipuutteen vuoksi?
Halla-aho kommentoi myös maskisähläystä.
&#8211; Luottamusta vahingoittaa se, jos ihmisille syntyy mielikuva, että heitä ei johdeta rehellisesti ja avoimesti. Maskitapauksessa olen itse joutunut tekemään tilannearvion saatavilla olevan tiedon pohjalta. Mielestäni syy maskisuosituksen antamattomuuteen oli se, että maskeja ei ollut keväällä saatavilla. Epidemian torjunnan kannalta se on kestämätön peruste, Halla-aho totesi.
Hän lisäsi myös, että että ihmiset kyllä kestävät sen, että heille puhutaan totta vaikka kaikkiin suojavälinetarpeisiin ei voitaisikaan sillä hetkellä vastata.
Alueellinen päätöksenteko riskialtista
Pääministeri Marinin mukaan koronatoimia tullaan jatkossa tekemään alueellisesti ja paikallisesti. Marinin mukaan paras tieto epidemiaryppäistä on jakautunut alueellisesti.
&#8211; Hallitus tulee antamaan yleisiä suosituksia alueiden tueksi, jotta alueilla uskalletaan tarttua riittäviin toimiin. Päätösvalta asioissa on alueilla ja paikallisella tasolla.
Halla-aho ei ole täysin vakuuttunut hallituksen suunnittelemasta alueellisesta päätöksentekostrategiasta.
Halla-aho myönsi, että korona kiihtyy ja vaimenee alueittain ja siihen myös pitää jatkossa pystyä reagoimaan alueellisesti. Päätösvallasta Halla-aho oli kuitenkin eri linjoilla Marinin kanssa.
&#8211; En näe perusteita, miksi päätökset pitäisi tehdä alueilla. Minusta se olisi aika hurja ajatus, että alueilla riittäisi asiantuntemusta tilanteen johdonmukaiseen hallitsemiseen. Helposti ajaudutaan tilanteeseen, jossa aluehallintoviranomaiset eri puolilla maata tekevät päätöksiä erilaisilla kriteereillä. Väkisinkin tulee mieleen, että hallitus haluaa lykätä vastuun mahdollisista epäonnistumisista aluehallintoviranomaisille, Halla-aho sanoi.

Halla-aho Ylellä:  Koronapäätöksien tekeminen alueellisesti ei perusteltua – ”Tulee mieleen, että hallitus lykkää vastuun epäonnistumisista aluehallintoviranomaisille”