Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

aloituspaikat

Hallituksen painopisteet koulutuspolitiikan rahoituksessa ovat apua tarvitsevat peruskoululaiset ja heikommin koulutetut. Peruskoulun rahoitus nousee pysyvästi kauden mittaan.

Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla ja vuoden 2027 rahoituksen noston taso on jo 200 miljoonaa. Ensi vuonna korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan 11,7 miljoonaa.
&#8211; Aikuiskoulutustuen sijaan hallitus tekee mittavia satsauksia osaamistason nostoon perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lisää myös aloituspaikkoja korkeakouluun. Nämä ovat asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta tehtyjä valintoja, joilla pyritään osaamisen ja työllisyyden nostoon, huomioiden julkisen talouden heikko tilanne, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman sivistysvaliokunnasta.
Rahoitusta sinne, missä sitä tarvitaan
Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä. Työelämän yhteydessä tapahtuvassa oppimisessa halutaan panostaa täydentäviin, lyhyempiin täsmäkoulutuksiin. OKM:n selvityksen mukaan aikuiskoulutustuki kohdentuu nykyään merkittävästi opintoihin, jotka olisi todennäköisesti aloitettu tuesta riippumatta.
Perussuomalaisten mielestä ei ole resurssien viisasta kohdentamista lisätä moninkertaista koulutusta ja syrjäyttää uusien opiskelijoiden valituksi tulemista.
&#8211; Vaikeina aikoina pitää kohdentaa rahoitus sinne, missä sitä tarvitaan. Kun talouden tila on mikä on, ei rahoituksen kohdentaminen jo pääasiassa korkeakoulutettujen kouluttamiseen ole järkevää, painottaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen.

Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin, ihmettelee kansanedustaja Kaisa Juuso.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää reilulla 3 900 aloituspaikalla vuosina 2020-2022. Tästä kokonaismäärästä 2 200 aloituspaikan lisäys ajoittui syksylle 2020 ja on jo toteutunut. Reilun 1 700 aloituspaikan lisäys on ajoittumassa päätöksen mukaan vuosille 2021 ja 2022. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä yliopistojen aloituspaikkoja.
&#8211; Opetus- ja kulttuuriministeriö aiemmin vähensi huomattavan määrän ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vajaalla 2 200 paikalla. Tuolloin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kohdistui selvästi suurin suhteellinen aloituspaikkojen leikkaus. Kemi-Tornio menetti vuoden 2013 syksyllä 140 aloituspaikkaa, mikä oli yli 30 prosenttia ammattikorkeakoulun aloituspaikoista. Alue oli suurin kärsijä tässä kahdeksan vuoden takaisessa leikkauksessa, kansanedustaja Kaisa Juuso toteaa.
&#8220;Ei voi selittää mitenkään&#8221;
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan 3 900 aloituspaikan kokonaislisäyksestä Lapin ammattikorkeakouluun kohdentuu 185 aloituspaikan lisäys vuosina 2020-2022. Kemi-Tornion alueen ammattikorkeakouluyksiköt ovat vuodesta 2014 lähtien hallinnollisesti kuuluneet Lapin ammattikorkeakouluun.
Lapin ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan 185 aloituspaikan lisäyksestä Kemi-Tornion alueen yksiköihin on kohdentumassa noin 70 aloituspaikan lisäys. Lisäyksen lukumäärä on ainoastaan puolet siitä lukumäärästä, jonka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yksiköt menettivät vuoden 2013 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkauksessa.
&#8211; Ministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin. Tätä ei kyllä voida selittää mitenkään, Juuso huomauttaa.
Koulutusalat vastaavat osaajapulaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa perustellaan ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen lisäystä seuraavasti: ”Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen ja nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua.”
&#8211; Päätöksessään opetusministeriö viittaa tavoitteisiin, jotka koskevat tasaisesti koko maata. Kemi-Tornion yksiköiden koulutusalat vastaavat hyvin osaajapulaan, ja myös tämän alueen nuoret tarvitsevat tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua, Juuso muistuttaa.
Eniten leikattu saa vähiten
Lapin ammattikorkeakoulun Kemi–Tornion alueen yksiköissä on tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen, terveys- ja hyvinvointialan, sosiaalialan, kaupan, hallinnon ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja tieto- ja viestintätekniikan, palvelualojen ja liikunnan sekä taiteen ja kulttuurin koulutusalat.
&#8211; Nyt meillä on tässä käsillä opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, joka ei kohtele alueita yhdenvertaisesti. Päätöksen mukaan alue, josta leikattiin aloituspaikkoja eniten, on saamassa niitä takaisin vähiten. Numeroiden valossa tämä päätös ei kohtele Kemi-Tornion aluetta tasaveroisesti muiden alueiden kanssa. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, Juuso kertoo.

Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti

aloituspaikat

Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä

Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024