PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle

Mira Nieminen: Hatkaavien nuorten turvallisuudesta on kannettava huolta

PS-Nuoriso: Sananvapaus on demokratian ydin – ”Valtion tai EU-komissaarien tehtäviin ei kuulu mielipidepoliiseina toimiminen”

Tukipetokset maksavat ruotsalaisille miljardeja – summalla voisi tuplata poliisien määrän valtakunnassa

Tekoäly puhaltaa elämän olemattomiin ihmisiin – mielipiteisiin vaikuttaminen on helpompaa kuin koskaan

Kansanedustaja Jaana Strandman toivoo suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin nostamista keskiöön: “Maassamme jokaisen tulee kantaa vastuuta velvollisuuksistaan”

Mäenpään aloite GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämiseksi etenemässä: Radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden hallussapito halutaan kieltää yksityishenkilöiltä

Ministeri Lulu Ranne: ”Lentokenttäverkostoa kehitetään koko Suomessa”

Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia

Ministeri Kaisa Juuso korosti vuorovaikutusta, yhteistyön merkitystä ja kriisivalmiutta Sisä-Suomen hyvinvointialueiden tapaamisessa

Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa

Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”

DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä

Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä

Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä

Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033

Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin

Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä

aktiiviväestö

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa