Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

aidosti suojelua tarvitsevat

Oleskelulupaa ei enää myönnetä ilman passia – poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi ihmiskaupan uhreille

Yleisradion Kaksikielinen vaalikeskustelu sujui kautta lähetyksen julkiselle palvelulle tyypillisesti tiedostavissa tunnelmissa. Sota Gazassa ja palestiinalaisten hätä kuumotti, mutta Israelilla on ymmärtäjänsä. Ruanda-malli ja EU:n maahanmuuttopolitiikka kirvoitti sekin kielenkantoja.

Ylen <a href="https://areena.yle.fi/1-68187035">ruotsinkielinen vaalikeskustelu</a> oli ilmeisen tarpeellisesti muutettu nimeltään ”Kaksikieliseksi vaalikeskusteluksi”, sillä toinen kotimainen näyttäisi olevan useammallakin puoluejohtajalla rankasti ruosteessa. Katsojalle tuli mieleen, liekö pakkoruotsin pänttäämisessä enää mitään mieltä.
Vaalikeskustelu itsessään <a href="https://svenska.yle.fi/a/7-10058199">kulki</a> tuttuja latuja Euroopan turvallisuudesta Ukrainan sodan kautta pakolaispolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin.
”Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia”
Sotilaiden lähettämistä Ukrainaan maataan puolustavien avuksi piti selvänä ainoastaan vihreiden Sofia Virta. Hän perusteli kantaansa sillä, että ”meidän ei pidä kertoa Venäjälle, mitä me emme tule tekemään, jotta Ukraina voi voittaa”.
Li Anderssonin mielestä Suomesta tulisi suoraan sekaantumisen myötä Venäjän sotatoimien ”legitiimi kohde”. Ylipäänsä Ukrainan tukemisessa taloudellisesti ja asein on vielä paljon tekemistä ja siksi joukkojen lähettämisestä puhuminen on spekulointia.
&#8211; Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia, Ukraina tarvitsee taloudellista tukea, painotti Riikka Purra.
Kysymyksiä mahdollisista esteistä Ukrainan tukemiselle herätti se, että Venäjään ymmärryksellä suhtautuvasta Unkarista on tulossa EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta.
Gazan tilanne katastrofaalinen
Gazan tilannetta kaikki osallistujat pitivät katastrofaalisena ja tulitauon saaminen alueelle nähtiin välttämättömäksi. Kukaan ei tuonut esille sitä, että tilanne Gazassa on juuri sellainen, joka saa ihmiset liikkeelle kohti parempia oloja ja Eurooppaa.
&#8211; Tulitauko ja avun saaminen perille on aivan ensimmäinen asia, mitä pitää tehdä, totesi pääministeri Petteri Orpo.
Sosialidemokraattien Antti Lindtmanin mielestä Palestiinan valtion tunnustaminen pitäisi ”nostaa pöydälle”. Kristillisten Sari Essayah on sitä mieltä, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi ”kuin lahja Hamasille, joka on terroristijärjestö”.
Turvapaikanhaku kolmansiin maihin
Essayah tukee europarlamenttiryhmä EPP:n näkemystä siitä, että turvapaikkaprosessi pitäisi siirtää kolmanteen EU:n ulkopuoliseen maahan.
&#8211; Kannatan turvapaikan hakemisen keskittämistä EU:n ulkorajoille ja yhteistyötä turvallisten kolmansien maiden kanssa.
&#8211; Me tarvitsemme yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja voimme järjestää siten, että turvapaikkaa voi hakea myös turvallisesta kolmannesta maasta käsin, muotoili Petteri Orpo.
&#8211; Hallituksen linja tässä on juuri se, mikä meidän EU-avaintavoitteissammekin kerrotaan eli kestävällä tavalla edistämme EU-tasolla sitä, että suojeluprosessi ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa, linjasi Riikka Purra.
Suojelua aidosti sitä tarvitseville
&#8211; Kyse on siitä, kykeneekö Eurooppa vastaamaan miljoonien ja miljoonien ihmisten tarpeeseen päästä Eurooppaan. Uskon, että tällaiset kolmannessa maassa tapahtuvat mallit tulevat joka tapauksessa tulevaisuudessa olemaan se malli, johon mennään.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että ihmiset, jotka aidosti hakevat kansainvälistä suojelua, he saavat sitä jossakin muussa maassa. Tämä on melko tavalla oleellista, Purra muistutti.

Riikka Purra EU:n turvapaikkaprosessista: Suojelu ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa