Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

afgaani

Ylen toimittajat Eero Mäntymaa ja Hanna Eskonen kirjoittivat tarinan afgaanista, joka karkotettiin Suomesta. Rikollisten karkotuksia ja perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden pakkopalautuksia kritisoivan jutun otsikko oli: &#8220;Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi&#8221;.

Jutun pääosassa on Ahmad (nimi muutettu), joka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241738">karkotettiin</a> kotimaahansa Afganistaniin keskiviikkona lähteneellä lennolla.
&#8211; Hänen pakkopalautuksensa pääsyy on pahoinpitely, johon Ahmad syyllistyi vuonna 2013, kirjoittaa Yle viitaten taksikuskin karkottamiseen.
Ahmad pahoinpiteli vaimonsa
Yle kertoo lukijoilleen, että &#8220;Ahmadin oleskelulupa oli perustunut siihen, että hän oli naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Vuonna 2014 Ahmad erosi vaimostaan ja menetti huoltajuuden vuonna 2012 syntyneestä tyttärestään. Maahanmuuttovirasto katsoi, että Ahmadin perhesiteet Suomeen olivat siten katkenneet kokonaan.&#8221;
Yle kertoo myös, että &#8220;hieman ennen avioeroa Ahmad oli syyllistynyt pahoinpitelyyn, josta hän sai tuomioksi sakkorangaistuksen.&#8221;
Mutta yhden, erittäin oleellisen seikan Yle jättää kertomatta: pahoinpitelyn uhri oli &#8220;Ahmadin&#8221; vaimo.
Löi nyrkillä leukaan
Suomen Uutiset pyysi Pohjanmaan käräjäoikeudelta asiaan liittyvät tuomiopaperit. Oikeuden tuomion mukaan A. oli vuonna 2013 syyllistynyt vaimonsa pahoinpitelyyn lyömällä tätä nyrkillä leukaan.
Oikeudessa todistaneen vaimon mukaan vaimo oli yrittänyt sopia A:n kanssa avioerosta ja että A. muuttaa yhteisestä kodista pois. Mies oli ottanut pariskunnan yhteisen tyttären syliinsä. Kun vaimo pyysi lasta itselleen ja miestä poistumaan talosta, A. kääntyi ja löi vaimoaan nyrkillä leukaan. Lyönnin johdosta leukaluu meni hetkeksi sijoiltaan.
Juristina vihreiden valtuutettu
Ylen jutussa &#8220;Ahmadia&#8221; edustanut juristi Emmi Wehka-aho pitää tapausta &#8220;kokonaisuudessaan käsittämättömänä&#8221; ja vetoaa lapsen etuun.
&#8211; Hänellä on Suomeen kaikki siteet: työ, opiskelupaikka, ystäväpiiri, seurakunta, Suomessa asuva tytär. Afganistanissa hänellä ei ole mitään. Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet, juristi Wehka-aho sanoo.
Kirkkonummelainen Emmi Wehka-aho on sivumennen mainittuna myös vihreiden kunnanvaltuutettu. Yle ei mainitse puoluesidonnaisuutta.
Migri katsoi miehen vaaralliseksi
Perhesiteisiin vetoaminen kuulostaa vähän hassulta, kun ottaa huomioon, että &#8220;Ahmad&#8221; on menettänyt tyttärensä huoltajuuden ja saanut tuomion pahoinpitelystä lyötyään vaimoaan lapsi sylissään. Lisäksi hänet on tuomittu vuonna 2014 vaimoaan koskevaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin 2016.
Jos lukija tietää, että &#8220;Ahmad&#8221; syyllistyi nimenomaan vaimonsa pahoinpitelyyn, lukijan on paljon helpompi ymmärtää, miksi Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa miehen Afganistaniin: perhesiteelle perustuvaan oleskelulupaan ei ollut enää perustetta, ja miehen katsottiin olevan &#8220;vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle&#8221;.
Mutta Yle jätti tarkoituksella kertomatta sen, että pahoinpitelyn uhri oli &#8220;Ahmadin&#8221; oma vaimo.
Ylen toimittaja vetoaa uhrin suojelemiseen
Suomen Uutiset tavoitti puhelimitse Ylen toimittaja Eero Mäntymaan, joka puolusteli jutun kannalta oleellisen tiedon pois jättämistä &#8220;uhrin identiteetin suojelemisella&#8221;.
Karkotettava afgaani esiintyi alun perin jutussa omalla nimellään, jolloin pahoinpidellyn vaimon henkilöllisyys olisi ollut jutusta pääteltävissä. Ylen jutun alla lukee, että &#8220;haastatellun henkilöllisyys on jälkikäteen anonymisoitu haastateltavan pyynnöstä. Nimi ja kuva on vaihdettu. Muutokset johtuvat julkisuuden aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jossa haastateltava kokee olevansa Kabuliin palaamisen jälkeen.&#8221;
Nimen ja kuvan vaihtaminen saattaa johtua myös siitä, että juttu alkoi saada sosiaalisessa mediassa suurta huomiota.
Ylen toimittaja Mäntymaa kiistää, että jutun kannalta oleellinen tieto pahoinpitelyn kohdistumisesta vaimoon olisi jätetty pois siinä tarkoituksessa, että jutun luoma kuva karkotettavasta afgaanista olisi positiivisempi. Mäntymaa vetoaa uhrin suojelemiseen eikä millään muotoa koe kirjoittaneensa propagandajuttua.
Pakolaismyönteisyys paistaa läpi
Eero Mäntymaa on seurannut Suomesta käännytettyjen turvapaikanhakijoiden vaiheita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068350">aiemminkin</a> ja käynyt jopa Bagdadissa asti haastattelemassa muun muassa Alia, jota puukotettiin kaulaan heti hänen palattuaan Bagdadiin. Mäntymaa kertoo myös toisesta Alista, joka tapettiin heti Irakissa, koska Suomi ei antanut turvapaikkaa.
Kysyttäessä Mäntymaa kuitenkin kiistää olevansa millään tavalla &#8220;pakolaismyönteinen&#8221; toimittaja. Hän kokee, että esimerkiksi karkotettua taksikuskia käsittelevässä jutussa on tuotu esiin tasapuolisesti karkotusta puoltavia ja karkotusta vastustavia näkökulmia.
Vähätteleviä juttuja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista
Ylen jutussa väitetään, että Maahanmuuttoviraston tekemien karkotuspäätösten määrän lisääntymisen taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen turvapaikanhakijana tullut kosovonalbaani Ibrahim Shkupolli tappoi viisi suomalaista ja itsensä (Yle mainitsee vain neljä uhria ja kirjoittaa Shkupollin nimen väärin). Shkupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.
&#8211; Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan, kirjoittaa Yle.
Tämän tarinan opetuksen voisi tiivistää toisellakin tavalla: jos oleskelulupasi perustuu avioliittoon suomalaisen naisen kanssa, sinun kannattaa olla hakkaamatta vaimoasi.

Yle julkaisi nyyhkytarinan karkotetusta afgaanista – jätti kertomatta pahoinpitelytuomion syyn