LEHTIKUVA
Puolasta turvapaikkaa hakeneet syyrialaiset lähtivät karkuun ja poistuivat maasta heti päästyään pois suljetusta säilöönottokeskuksesta. Puolassa on Valko-Venäjän viime kesänä käynnistämän hybridioperaation jäljiltä yhä paljon Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita, joiden todellinen tavoite on päästä Puolan sijasta Saksaan. Viranomaisten mukaan he ovat jättäneet turvapaikkahakemuksen Puolaan vain hämäyksenä.
Neljä Puolasta turvapaikkaa hakenutta syyrialaista poistui maasta heti päästyään sellaiseen vastaanottokeskukseen, jossa turvapaikanhakijoiden liikkumista ei rajoiteta, kertoo liberaali nettilehti Notes from Poland.
Syyrialaismiehet olivat ryhtyneet nälkälakkoon päästäkseen suljetusta säilöönottokeskuksesta vapaampiin oloihin. Kun heidät siirrettiin tavalliseen vastaanottokeskukseen, he käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja siirtyivät Puolasta todennäköisesti Saksaan.
Ei ole ensimmäinen kerta
Puolan rajavartioston mukaan tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun turvapaikanhakijat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen. He eivät siis oikeasti edes halua turvapaikkaa Puolesta, vaan heidän todellinen tavoitteensa on päästä laittomasti Saksaan tai muualle länsi-Eurooppaan.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun pakolaiset jättävät turvapaikkahakemuksen sanoen, että he haluavat elää normaalia elämää, mutta muutaman päivän päästä he ovat kadonneet, kertoo Puolan rajavartioston tiedottaja Anna Michalska.
Jotkut Lesznowolan säilöönottokeskukseen majoitetut turvapaikanhakijat ovat yhä nälkälakossa. Puolalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat myöntävät, että Puolaan tulevat turvapaikanhakijat usein karkaavat heti kun se on mahdollista.
Kansalaisjärjestöjen edustajat syyttävät hallitusta ja rajavartiostoa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien rikkomisesta ja pitävät säilöönottokeskusten oloja huonoina. Viranomaiset puolestaan pitävät oloja asiallisina ja korostavat, että suljetut säilöönottokeskukset ovat välttämättömiä turvallisuusriskien takia.
Valko-Venäjän hybridioperaation tulos
Laittomien siirtolaisten tulva Puolaan ja Baltian maihin oli Valko-Venäjän viime kesänä käynnistämä hybridioperaatio. Valko-Venäjän viranomaiset auttoivat pääasiassa Lähi-idästä houkuteltuja siirtolaisia tunkeutumaan rajan yli EU-alueelle.
Valko-Venäjän hybridioperaatiota EU-maita kohtaan pidetään nykyään eräänlaisena alkuvalmisteluna Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.
Puola pyrki pysäyttämään laittomien maahantulijoiden vyöryn lähettämällä sotilaita rajavartijoiden avuksi ja rakentamalla rajalle aitoja ja esteitä. Suurin osa laittoman maahantulon yrityksistä onnistuttiin torjumaan rajalla, mutta kaikesta huolimatta tuhannet pääsivät Puolan läpi Saksaan. Osa Puolassa kiinni saaduista tulijoista ilmoitti haluavansa hakea turvapaikkaa Puolasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
