Syväjohtamisoppi on heikentänyt Puolustusvoimien taistelukykyä – nykyajan armeijassa pitää olla “kivaa”

Syväjohtaminen on vääristänyt Puolustusvoimien johdon käsitystä varusmiesten todellisesta tasosta ja vienyt toimintavaltuuksia alikersanteilta ja upseerikokelailta. Todellista tilannetta ei haluta nähdä, koska sen julkituominen estäisi oman ylenemisen.

Kun johto suunnittelee hienolta kuulostavia päämääriä, niiden toteutuminen voi olla käytännössä alemmalla tasolla mahdotonta. Joukko-osastojen komentajat pelkäävät keskeyttämisprosentin kasvua ja väitteitä simputuksesta. Armeijassa pitää nykyään olla ”kivaa”.

Mieltä ei saa pahoittaa

Curling-vanhemmuus ja vihervasemmistolainen mielensäpahoittajien ymmärtäminen näkyvät nykyään myös varuskunnissa. Alikersantit eivät saa poistaa huonosti sijatusta vuoteesta päiväpeitettä. Joissakin paikoissa he voivat ainoastaan jättää vuoteelle kehotuslapun paremmasta sijaamisesta, koska joku voisi pahoittaa mielensä.

Päiväpeitteen laskostamista siistiksi pinkaksi illalla jakkaralle ei saa vaatia, koska huonosta pinkasta huomauttaminen voisi tuntua loukkaavalta. Nimenhuutoa iltaisin kolmirivissä yksikön käytävällä ei simputuksen pelossa saa suorittaa. Tahdin toistot ja marssilaulut ovat joidenkin komentajien mielestä alokasta alentavia.

Vaikka varusmiesjohtajien valtaoikeudet on syväjohtamisella käytännössä viety, osia entisestä armeijan hierarkiasta on silti säilynyt. Kun ammattiupseerina toimiva joukkueenjohtaja käy tarkastamassa tuvan järjestyksen ja huomaa epäsiisteyttä, alikersantti voi saada syytteen niskuruudesta, koska ei ole pystynyt pitämään johtamaansa tupaa järjestyksessä. Hänellä ei ole kuitenkaan toimenpidevaltaa eikä käytännön mahdollisuuksia tehdä mitään, jos alaiset niskuroivat.

– Tämä heijastuu varusmiesjohtajiksi koulutettavien aineksessa. Alokkaat ovat huomanneet, kuinka pahassa välikädessä varusmiesjohtajat nykyään ovat. Siksi halukkuutta johtajakoulutukseen ei entiseen tapaan löydy. Merkittävä osa joudutaan käskemään aliupseeri- ja reserviupseerikouluun sotilaskäskyllä, kertoo luutnantti Arno Westerholm.

Todellisuus häivytetään ylenemisen tieltä

Westerholm toi ongelman esiin perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa 14.5.-15.5.2022 Hämeenlinnassa ja vaati vanhojen hyväksi havaittujen koulutusmetodien palauttamista takaisin käyttöön.

– Joukko-osastojen komentajat tietävät, mikä tilanne on, mutta ovat kiinnostuneempia tulevasta kenraalinimityksestään. Näin ollen kenraaleille ja amiraaleille ylemmässä johtoportaassa annetaan sellainen kuva, jonka he haluavat nähdä, ei sitä, mikä on todellisuus. Myös puolustusministeriölle ja maamme johtaville poliitikoille välittyy kuva armeijasta vain sellaisena kuin se paperilla näyttää, hän sanoo.

Todellinen tieto ei saavuta johtavia poliitikkoja, koska totuudenpuhujille ei ole sijaa upseerien tavoitellessa ylenemistä.

Syväjohtaminen on poistanut johtajilta auktoriteetin

Westerholmin mukaan organisaatioissa, kuten armeijassa, poliisissa tai sairaalassa, tarvitaan autoritääristä ja auktoriteettista johtamista.

– Päätöksiä on tehtävä nopeasti ja käskyjä on noudatettava niskuroimatta.

Palvelukseen saapuvat alokkaat tulevat siviilistä, ja aluksi johtamisen perusta perustuu esimiehen muodolliseen asemaan ja siihen, että tottelemattomuus johtaa seuraamuksiin. Alokaskauden jälkeen on omaksuttu kuri ja järjestys, jolloin nähdään, että esimiehen ammattitaito sekä mahdollinen karisma ja arvomerkkeihin pohjautuva arvovalta siirtyvät sivummalle ja korvautuvat vapaaehtoisella tottelevaisuudella.

– Tähän ei päästä ilman alun muodollista arvovaltaa, jonka syväjohtaminen on poistanut varusmiesjohtajilta, hän muistuttaa.

Käsitys pysyvästä rauhasta on väärä

Ongelman takana hän näkee armeijan ylimmän johdon vakavan virhearvion pysyvästä syvästä rauhantilasta.

– Suomen armeijan johto naiivisti uskoi, että Suomi ja Eurooppa elävät syvässä rauhantilassa eikä Eurooppaan tule sotaa. He alkoivat omien intressiensä vuoksi laiminlyödä perinteistä sotilaskoulutusta.

Westerholm on uransa aikana useasti varoittanut Suomen armeijan suorituskykyä koskevasta harhakuplasta, joka suomalaisten tulisi itse puhkaista ennen kuin vieras sotilasmahti puhkaisee sen.

Puolustusvoimissa vallitsee vaikenemisen kulttuuri

Puolustusvoimissa on voimakas vaikenemisen kulttuuri. Varsinkin taistelevien joukkojen upseerit ja varusmiesjohtajat tietävät Westerholmin kritiikin todenperäisyyden, ja hän on saavuttanut laajan kuulijakunnan. Tämän vuoksi hän omien sanojensa mukaan joutui lopulta eroamaan palveluksesta.

– Syväjohtamisoppi on vakavasti vahingoittanut sodanajan joukkojemme taistelukykyä, Westerholm painottaa.

Westerholmin lisäksi moni muukin taistelevien joukkojen upseeri on eronnut, koska syväjohtaminen ei ole ollut mielekästä.

– Osa sopeutui. Tunnusti, että homma on pielessä, päätyivät kouluttamaan, miten käsketään, vaikka eivät siihen usko.

Syväjohtaminen johtaa kurittomuuteen

Ongelmaan on myötävaikuttanut myös vapaa kasvatus.

– Lapselle ei saa asettaa tiukkoja rajoja. Opettajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten toimivaltaa on rajattu, minkä seurauksena koulussa ja yhteiskunnassa ovat järjestyshäiriöt lisääntyneet. Ja sehän vihervasemmistolle sopii.

Westerholm katsoo, että syväjohtaminen on johtanut kurittomuuteen ja siihen, että joukot eivät enää entiseen tapaan hallitse asioita, joita niiden pitäisi kyetäkseen toimimaan sotaoloissa.

Muutoksella on jo kiire

Syväjohtaminen perustuu neljään kulmakiveen. Ne ovat luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi sekä ihmisen yksilöllinen kohtaaminen.

Varuskuntien komentajille ja kenraaleille on Westerholmin mukaan tärkeää lähinnä, että varusmiesjohtajat osaavat edellä mainitut kulmakivet kysyttäessä ulkoa riippumatta siitä, ymmärretäänkö niitä ja osataanko niitä soveltaa käytäntöön.

Johtamisen muutoksella on kiire.

– Jos et ole itse kokenut jotain, et hevin tiedä, että se on mahdollista toteuttaa. Vastavalmistuneet upseerit eivät voi vaatia alaisilta asioita, joita eivät ole itse nähneet ja tehneet. Vielä on jäljellä niitä, jotka osaavat vanhaa metodia.

Rimaa lasketaan jatkuvasti

Varusmiesten kotiutuessa heidän sotilaspassiinsa laitetaan yleisarvosana. Westerholmin aktiiviuran aikana sotilaspassit kirjoitettiin varusmiestietojärjestelmällä. Vaikka joka kohtaan laittoi arvosanaksi huono, järjestelmä antoi yleisarvosanan tyydyttävä. Sitä huonompaa ei voinut saada. Puolustusvoimien omiin tutkimuksiin ja varusmieskyselyihin hän suhtautuu kriittisesti.

– Kenraalikunta on hehkuttanut, että Puolustusvoimat saa jokaisesta varusmiehestä koulutettua tyydyttävän sotilaan puolessa vuodessa. Se ei ole totta.

Westerholmin mielestä alokasaikana kuuluukin karsia porukkaa ja siirtää muihin tehtäviin sotilaaksi sopimattomat.

– Johto haluaa, että kaikki läpäisevät armeijan, niinpä rimaa lasketaan koko ajan. Saadaan tulijoille pehmeä lasku. Jos idästä tulee hyökkäys, ei sieltä meille anneta pehmeää laskua.

Seuraava sota tarjoaa järkytyksen curling-sotilaille

Curling-vanhemmuudessa lakaistaan lasten edestä kaikki vaikeudet ja mahdollisesti pettymystä aiheuttavat asiat pois. Armeija on siirtymässä samaan.

– Armeijan pitää nykyään olla hauska, miellyttävä, positiivisen kokemuksen tarjoava elämys. Kun seuraavan sodan ensi laukaus tulee, syväjohtamista oppineilla on edessään melkoinen järkytys, päättää Arno Westerholm.