LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki
Elinkeinoelämän edustajat puhuvat mediassa toistuvasti työperäisen maahanmuuton puolesta siksi, että maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden ulkoistaa osan palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. – Kun ensin on luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos sanoo.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? julkaistiin viime viikolla. Analyysissa tuodaan esille ne tahot, joilla on intressi edistää yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa.
Yksi maahanmuutosta hyötyvä taho on elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi tulee lobata ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä, jotta yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiit tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.
Tulijat eivät tule toimeen palkallaan
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Jaakko Eskola esittikin eilen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi haalia ulkomailta liki 1,4 miljoonaa työikäistä ihmistä muka Suomen huoltosuhdetta korjaamaan.
Grönroos näkee Eskolan ulostulon vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuton puolesta.
– Kun on ensin luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, Grönroos sanoo. Hän oli eilen haastateltavana AlfaTV:n Uutisplus-ohjelmassa.
Kela maksaa asumistukia vuositasolla noin kaksi miljardia euroa. Grönroos huomauttaa, että noin kolmannes asumistukien saajista on töissä, mutta ei silti tule toimeen palkkatuloillaan.
– Käytännössä matalapalkkamaahanmuutto tarkoittaa sitä, että osa ulkomailta tulevan työntekijän elinkustannuksista siirtyy veronmaksajan rasitukseksi. Tavallaan kyseessä on siis yritystuki suuryrityksille.
Suomessa yli 43 000 työtöntä maahanmuuttajaa
Mikäli suomalaiset yritykset oikeasti tarvitsisivat nimenomaan maahanmuuttajia työvoimaksi, maahanmuuttajien rekrytoimisen voisi aloittaa vaikka heti, sillä Suomessa oli syyskuussa yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Maahanmuuttajien perään hinkuvilta yrityksiltä voisikin kysyä, mikseivät ne työllistä Suomessa jo olevia maahanmuuttajia.
Todellisuus on siis yrityspomojen maahanmuuttounelmia karumpi. Tästä huolimatta media ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki valtapuolueet toistelevat hokemaa, jonka mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
Viime viikolla maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuitenkin kaatoi täyslaidallisen työperäistä maahanmuuttoa lobbaavien tahojen niskaan. Saukkosen mukaan puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat epärealistisia ja vastuuttomia. Saukkosen mukaan puheita työperäisestä maahanmuutosta toistellaan vain siksi, että ajatusta halutaan helliä.
– Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta, Saukkonen sanoo HS:n haastattelussa.
Järkevää keskustelua edistettävä
Grönroos pitää Saukkosen avausta tervetulleena, mutta huomauttaa, että Suomessa on vielä paljon tehtävää, jotta maahanmuuttokeskustelua saadaan järkeistettyä.
– Yhtä maahanmuuttokriittistä kannanottoa vastaan löytyy aina tusinan verran avauksia, joissa väitetään eri verukkeilla Suomeen tarvittavan työperäistä maahanmuuttoa.
Analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? osoittaa, että varsin pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta. Vaikka kansalaisten enemmistö suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti, hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vasemmistoon kallellaan oleva valtamedia ja johtavassa asemassa olevat yhteiskunnalliset vaikuttajat toistavat päivästä toiseen maahanmuuttoa tarvittavan, milloin työvoimapulan tai milloin huoltosuhteen takia.
Analyysi on luettavissa Suomen Perustan sivulta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jaakko Eskola Pasi Saukkonen elinkeinoelämä Matalapalkkainen työ asumistuet valtamedia huoltosuhde veronmaksajat Suuryritykset halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Toimeentulotuki Suomen Perusta Vasemmisto Simo Grönroos Työvoimapula maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen
Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin
Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”
Järkeä maahanmuuttopolitiikkaan – ”Suomessa oli elokuussa noin 33 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa”
Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi
Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”
Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen
Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa
Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää