LEHTIKUVA
Suurpetopolitiikka uudistumassa – Polvinen: Kannanhoidollinen metsästys tuo tasapainoa maaseudulle
Ruotsin mallin mukainen alueellinen tarkastelu mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää suurpetotyöryhmän esityksiä tärkeänä askeleena turvallisemman ja elinvoimaisemman maaseudun puolesta.
Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän raportti kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi on merkittävä avaus suomalaisen suurpetopolitiikan kehittämisessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää työryhmän esityksiä tervetulleina ja näkee ne tärkeänä osana hallituksen pyrkimyksiä edistää tasapainoa ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselossa.
– Työryhmän raportti osoittaa, että hallitus on sitoutunut maaseudun turvallisuuden ja elinvoimaisuuden parantamiseen. Kannanhoidollinen metsästys ei ole pelkästään välttämätön keino vähentää suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja uhkia, vaan se on myös osoitus siitä, että maaseudun asioita kyetään edistämään, kun tahtoa riittää, Polvinen toteaa.
Nyt siirrytään sanoista tekoihin
Polvinen painottaa, että nyt siirrytään sanoista tekoihin. Hän kiittää työryhmän käytännönläheisiä esityksiä, jotka huomioivat maaseudun arjen realiteetit. Erityisesti lainsäädännön kehittäminen, joka mahdollistaa joustavamman kannanhoidollisen metsästyksen, on Polvisen mukaan keskeinen edistysaskel.
– Tämä raportti antaa meille selkeän suunnan. Nyt on hallituksen tehtävänä muuttaa lainsäädäntöä nopeasti ja määrätietoisesti, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys käynnistyy vuoden 2025 syksyllä alkavalla metsästyskaudella.
Turvallisuus ja tasapaino etusijalla
Polvisen mukaan kannanhoidollinen metsästys on avainasemassa konfliktien vähentämisessä ja turvallisuuden lisäämisessä erityisesti susikannan hallinnassa. Hän muistuttaa, että hallituksen linjaus tähtää tasapainoon, jossa suurpedot ovat osa Suomen luontoa, mutta eivät uhkaa ihmisten turvallisuutta tai elinkeinoja.
– Työryhmän esitykset osoittavat, että hallitus on kuullut maaseudun ihmisten tarpeita ja huolia. Nyt tehtävämme on varmistaa, että ratkaisut tuodaan käytäntöön tavalla, joka lisää luottamusta politiikkaan ja mahdollistaa suurpetojen hallitun rinnakkaiselon ihmisten kanssa, Polvinen sanoo.
Polvinen näkee raportin tukevan myös hallituksen yleistä tavoitetta vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta.
– Kun suurpetojen aiheuttamat haitat saadaan hallintaan, ihmiset voivat keskittyä jälleen turvalliseen arkeen maaseudulla niin elinkeinojen harjoittamisen kuin eräharrastustenkin osalta. Tämä on askel kohti vahvempaa ja elinvoimaisempaa maaseutua – ja koko Suomea.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kannanhoidollinen metsästys Mikko Polvinen maaseutuelinkeinot maaseudun elinvoimaisuus suurpedot susikanta suurpetopolitiikka lainsäädäntö Maaseutu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista on kiirehdittävä
Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti
Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”
Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee
Viikon suosituimmat
14-vuotias järkyttyi: Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”, ”Ota avuksi banaani”
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: “Wokelle lämpimästi tervemenoa”
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Yliopistot vaikeuksissa koska opiskelijat eivät osaa lukea: ”En jaksa, en osaa, en tiedä mitään, please help me”
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Kristillisten Mia Puolimatka siirtyy perussuomalaisiin: ”Pitkään kypsynyt ratkaisu oli helppo tehdä”
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mia Puolimatka on liittynyt perussuomalaisten valtuustoryhmään Jyväskylässä.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Teemu Keskisarja: “Meillä ei ole varaa ilkkua turkulaisille. Pääkaupunkiseutua vaivaa nyt Turun taudin viheliäisempi variantti, hillitön himorakentaminen” (video)
Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.
Venäjän aloittama Ukrainan sota, vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus ja talouden alamäki painavat Saksaa polvilleen
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.