Suurin osa maailman pakolaisista on jäänyt kotimaahansa tai paennut naapurimaihin
Maailmassa on tänään yli 70 miljoonaa pakolaista. Määrä on suurempi kuin koskaan tilastoituna aikana ja tuplasti suurempi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Kaikki eivät lähde pakoon ulkomaille; maan sisäisiä pakolaisia on 41 miljoonaa. Pahimmat kriisimaat ovat tuttuja Suomessakin.
Viisi pahinta ongelmavaltiota ovat YK:n pakolaisjärjestön raportin mukaan Syyria, Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar (Burma) sekä Somalia. Uusi tulokas tilastoissa on Venezuela, jonka kaaosta on lähtenyt karkuun vajaat neljä miljoonaa ihmistä.
Uudentyyppinen kriisi
Venezuelan pakolaisista suurinta osaa tosin ei tilastoida, koska he eivät tarvitse viisumia naapurimaihin. Venezuela voikin olla esimerkki aivan uudentyyppisestä pakolaiskriisistä, jonka maan hallinto on itse saanut aikaan ja joka ei johdu suoranaisesta sodasta. Vain puoli miljoona Venezuelan kansalaista on rekisteröity pakolaisiksi ja se vinouttaa tilastoja.
Valtaosa maailman pakolaisista pakenee vainoa ja sekasortoa oman maansa sisällä, heitä on 41 miljoonaa. Turvapaikkapäätöstä odottaa 3,5 miljoonaa ihmistä eli varsinaisia rajat ylittäviä pakolaisia on Reutersin mukaan vajaat 26 miljoonaa. Arvio on YK:n mukaan varovainen eli todellisuus lienee raportoitua suurempi.
Saksa ja Ruotsi tilastokärjessä
Pakolaisia vastaanottavat eniten kriisivaltioiden naapurimaat kuten Turkki, Pakistan, Uganda ja Sudan. Saksa on lähes samalla tasolla, kun tilastoidaan vastaanotettujen pakolaisten määrää suhteessa kohdemaan väestöön.
Pohjoismaisittain kiinnostava tieto on se, että Ruotsissa on seitsemänneksi eniten pakolaisia suhteessa maan koko väestöön. Suomea ei 10-kärjessä-tilastossa näy.
YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandin mukaan pakolaisista 80 prosenttia on paennut naapurimaihin, jotka nekin ovat lähes poikkeuksetta köyhiä.
– Sanotaan, että Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa on pakolaiskriisi, mutta useimmiten se on juuri sotatoimialueen kyljessä, Grandi toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Myanmar Etelä-Sudan Uganda Sudan Filippo Grandi YK:n pakolaisjärjestö Venezuela Pakistan turvapaikkajärjestelmä Turkki Afganistan Somalia Syyria Ruotsi Pakolaisuus Saksa
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää