Suuri tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee laiskaa koronapolitiikan käsittelyä: “Olemme epäonnistuneet”

Tanskan suurimpiin sanomalehtiin kuuluva Ekstra Bladet ruotii itsekriittisesti journalismin heikkoa tilaa pandemian aikana. Lehden journalistin Brian Weichardtin mukaan media on laiminlyönyt tehtävänsä vallan vahtikoirana ja asettunut laiskasti toistamaan vallassa olevien poliitikkojen kertomuksia.

Tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee, ettei se ole ruotinut riittävästi viranomaisten antamia koronatietoja saati suhtautunut kriittisesti hallituksen ylevään retoriikkaan pandemian hoitamisesta. Vaikka tanskalaislehden itsetutkiskelu on harvinaislaatuista, on median kritiikittömyys pandemia-ajan johtajia kohtaan yleinen vaiva länsimaissa. Se on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa asti.

Tanskalaislehti on pyytänyt lukijoiltaan anteeksi sitä, ettei se ole käsitellyt kriittisesti valtion dataa ja ulostuloja pandemian aikana. Vuonna 1904 perustettu Ekstra Bladet julisti, että sen olisi pitänyt ruotia ahkerammin valtion dataa ja koronapoliittisia linjauksia ennen asioista uutisoimista. Ulostulo lähti leviämään viraalisti internetissä, ja asiasta keskustellaan jo Yhdysvalloissa asti.

– Melkein kahden vuoden ajan me – toimitus ja kansalaiset – olemme seuranneet lähes hypnoottisesti viranomaisten päivittäisiä koronalukuja, Ekstra Bladetin journalisti Brian Weichardt sanoi.

– Jatkuva henkinen valppaus on kuluttanut meitä. Tämän takia meidän – lehdistön – on arvioitava omaa suoriutumistamme. Olemme epäonnistuneet.

“Emme olleet riittävän valppaina”

Weichardtin mukaan lehden olisi pitänyt kysyä enemmän kysymyksiä siitä, miten viranomaiset tuottavat dataa käytännössä:

– Emme ole olleet riittävän valppaina tiedon portinvartijoina, kun viranomaisia vaadittiin vastaamaan, mitä tarkoittaa, kun henkilö joutuu sairaalaan koronan kanssa eikä koronan takia. Sillä on ratkaiseva ero, suuri ero. Virallisen sairaalaan joutuneiden määrän kerrotaan olleen 27 prosenttia korkeampi kuin luvun, joka kuvaa koronan takia sairaalaan joutuneiden määrää.

– Tietysti viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kansalle antamansa tiedon oikeellisuudesta, tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Luvut siitä, kuinka moni on sairastunut ja kuollut koronaan, olisi luonnollisesti pitänyt julkaista jo kauan sitten.

Viranomaisten viestintä ei ansaitse ylistystä

Weichardtin mukaan journalistien olisi pitänyt välttää mukailemasta sokeasti valtion retoriikkaa ja tarkoitushakuista tarinankerrontaa.

– Rokotteiden on väitetty jatkuvasti olevan meidän ‘superase’. Sairaaloitamme on kutsuttu ‘supersairaaloiksi’, hän kirjoitti.

– Siitä huolimatta nämä supersairaalat ovat nähtävästi ylikuormittuneet, vaikka melkein koko kansa on varustettu ‘superaseella’. Toisin sanoen, jokin tässä ei nyt ansaitse etuliitettä ‘super’. Ottamatta kantaa siihen, onko kyse rokotteista, sairaaloista tai jossain määrin molemmista, viranomaisten viestintä kansalaisille ei ainakaan ansaitse ylistystä.

Journalistien tulisi olla vallan vahtikoiria

Tanskalaislehden pahoittelu on tärkeä muistutus perinteisestä länsimaisen median roolista “vallan vahtikoirana” eikä vallan äänitorvena. Esimerkiksi arvovaltainen American Press Institute (API) määrittelee median tärkeäksi rooliksi vahtia vallankäyttäjiä kansalaisten puolesta, koska vallankäyttäjien toiminta vaikuttaa kaikkien elämään. Se voi antaa myös äänen niille, joilla ei ole poliittista valtaa.

API pitää ensiarvoisen tärkeänä, että journalistit varovat joutumasta “lähteidensä lumoamiksi” ja “vallan sokaisemiksi”. Toisin sanoen journalistien tehtävänä ei ole vain kierrättää poliitikkojen ja viranomaisten lausuntoja, vaan analysoida niitä kriittisesti.

Ongelmia on myös Yhdysvalloissa

Ongelma ei rajoitu vain Tanskaan. Yhdysvalloissa media on ollut lääpällään Valkoisen talon koronavirustyöryhmään kuuluvaan National Institutes of Healthin johtajaan Anthony Fauciin. Hänet on nostettu ihaillen lukemattomien aikakauslehtien kansikuviin, ja häntä on kutsuttu satoihin mediatapahtumiin. Media on luonut hänestä siloteltua sankaritarinaa ja kulttihahmoa, vaikka PR-tehtävät eivät varsinaisesti kuulu hänen työnkuvaansa.

Valtamedia on ollut äärimmäisen varovainen ja vältellyt käsittelemästä Faucia kriittisesti, vaikka hänen pandemiatyöhönsä liittyy epäkohtia. Pandemian alkuvaiheessa Fauci vähätteli tarkoitushakuisesti maskien tarpeellisuutta ja suositteli olemaan käyttämättä niitä, koska pelkäsi maskipulaa. Media on sittemmin unohtanut yhden maailman merkittävimmän pandemia-auktoriteetin tietoisen valehtelun. Kyseenalainen huomio ei tukisi median luomaa sankaritarinaa.