

PS
Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin
Kansanedustaja Jari Lindström (ps.) avasi tilaisuuden. Seuraavaksi Pekka Nikkola kertoi kattavasti kosteusvaurio-ongelmista. Videon pituus: 35 min 14 sek.
Biokemian maisteri Pekka Nikkola kertoi hätkähdyttäviä tietoja siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. Homeongelma on Suomen oma ongelma, sillä kosteusvaurio-ongelmaa ei juuri esiinny ulkomailla. Tästä kertoivat Ylen ulkomaantoimittajat vuosi sitten.
Huonosti rakennetaan aivan tahallaan
– Rakentamisen laatu varsinkin yhteiskunnan omistamissa rakennuksissa on ollut maassamme jo puoli vuosisataa tarkoituksellisen kehno. Tästä pitivät huolen valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, joiden mukaan rakennuksen tulee kestää vain 30 vuotta, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi rakentamista. Nyt sitä tosiaan on ja rahat ovat loppu, Nikkola moitti.
Nikkola on perehtynyt koulutuksessaan kosteusvaurioihin liittyviin bacillus– ja streptocymes-bakteereihin. Ne aiheuttavat allergista alveoliittia, joka on keskeinen kosteusvaurioiden aiheuttama sairaus. Nikkola on sairastanut allergiasta alveoliittia 14 vuotta ja yhtä pitkään hän on perehtynyt kosteusvaurioiden aiheuttamien vaivojen syntyyn. Allerginen alveoliitti ei parannu, vain sen oireita voi hoitaa.
Betonia tehdään väärästä materiaalista
Suomalaisten ongelmat saattavat johtua kansallisesta tavasta tehdä betonia vääristä aineista. Kosteusvaurio-ongelmat johtuvat kastuneesta tai kosteasta, liian vähän aikaa kuivaneesta betonista, jossa on hiekan sisältämiä bakteereita. Niistä on tutkittu parhaimmin bacillus- ja streptomyces-bakteerit.
– Ulkomailla, kuten Ruotsissa käytetään betonin tekoon pääasiassa kalliomursketta, liuske- ja kalkkikiveä, joilla on erilainen mikrobikanta ja jotka eivät tuota kastuessaan pahoja myrkkyjä, Nikkola kertoo.
Kosteuden tuomat myrkyt löydettiin 20 vuotta sitten
Kosteusongelmat alkoivat 40 vuotta sitten ja niitä on tutkittu noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa Kuopion yliopiston tutkijat saivat selville, että kosteusvauriomikrobit tuottavat kasvaessaan myrkkyä, joka tuhoaa muun kasvuston. Tieteellisessä julkaisussa kerrottiin etenkin streptomyces-bakteerin myrkystä.
Vuonna 1991 Yle kertoi, että nyt on paljastunut suomalaisen rakentamisen huono laatu.
– Rakennusteollisuus puolustautui sanomalla, että rakennukset tehtiin kestämään 40 vuotta. Eli 10 vuotta pitempään kuin valtiovarainministeriön virkamiehet edellyttivät. Kosteusvauriot mainittiin, mutta mikrobimyrkyistä ei puhuttu mitään.
Vuosina 1994-95 sairastui Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä lähes 20 työntekijää allergiseen alveoliittiin ja he saivat ammattitautikorvauksen vaikeuksitta. Seuraavana vuonna linja muuttui.
Tietoa salattiin 14 vuotta
Vuonna 1995 perustettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisäilmapoliklinikka, jota johti tohtori Helena Mussalo-Rauhamaa.
– He saivat miltei välittömästi selville, että kosteusvauriorakennuksen aiheuttama sairaus on allerginen alveoliitti, jossa on vain vähän valkosoluja keuhkoissa. Sitä ei saa sotkea toisentyyppiseen allergiseen alveoliittiin eli homepölykeuhkoon, jossa on runsaasti valkosoluja, Nikkola kertoo.
– Tätä tietoa ei kerrottu julkisuuteen! Se kerrottiin vasta vuoden 2009 sisäilmastoseminaarissa, Nikkola ihmettelee.
Ammattitautitutkimukset siirrettiin vuonna 1995 Työterveyslaitokselle.
– Erittäin monelle tehtiin altistuskokeita kolmella eri homeallergeeniuutteella, vaikka tiedettiin aivan varmasti, että sairaus on allerginen alveoliitti eikä homeallergia. Allergeeniuutteita käytettiin tarkoituksellisesti väärin! Uutteita käytettiin IgE-välitteisen allergian varmistamiseen, Nikkola kertoo.
Allerginen alveoliitti tarkoittaa käytännössä, että henkilö tulee yliherkäksi hyvin monille aineille hyvin pieninä pitoisuuksina. Hänestä tulee monikemikaali- ja mikrobiallerginen. Se on vaikea tilanne.
Kun henkilö altistuu oireille huoneessa, siitä pitää lähteä pois. Oire on tarkoitettu varoitukseksi. Valitettavasti sitä säätöä ei voi kääntää takaisin lievemmälle.
Boori – kaiken pahan alku?
Vuosina 1994-97 professori Mirja Salkinoja-Salonen selvitti, mistä valkosolujen vähyys keuhkoissa johtui. Kosteusvauriomikrobit, lähinnä bakteerit, tuottavat pepditimyrkkyjä, jotka keuhkoihin juuttuessaan tuhosivat valkosolujen mitokonrioita. Myrkyntuotanto alkoi mikrobeissa, jos vesi sisälsi booria.
Booria on tai oli ainakin lasivillassa, kipsilevyssä, eko- eli selluvillassa ja aiemmin myös pyykinpesuaineissa.
Homeitiöt jopa helpottavat oireita
Jatkuvasti on puhuttu homeoireista, vaikka Nikkolan mukaan home voi jopa parantaa oireita.
– Paras keino on oleskella maissa, joissa on Suomea enemmän homeitiöitä ilmassa, kuten Välimeren maissa tai Englannissa. Homeitiöt sisältävät betaglukaania, johon peptidimyrkyt tarttuvat keuhkoissa. Myös 8-10 vuorokauden vesipaasto tekee oireettomaksi. Oireettomuus jatkuu, kunnes altistuu uudelleen mikrobimyrkyille, Nikkola sanoi.
– Olin Englannissa täysin oireeton, kunnes saavuin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin. Hengitys vaikeutui viidessä sekunnissa. Se johtui terminaalin betonilattiasta. Oireet poistuivat, kun kakkosterminaali siirtyi toiseen käyttöön, Nikkola kertoo.
Eduskunnan selvitys ei vieläkään kerro
Vuonna 2012 Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, joissa vaietaan täysin edellä kerrotuista asioista.
– Tämä julkaisu on erinomainen, mutta valitettavasti se koskee ei-suomalaista homeongelmaa. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suomalaisen kosteusvaurion kanssa. Tätä raportin tekoa ei olisi missään nimessä antaa Työterveyslaitokselle, Nikkola manaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vakuutuslääkärijärjestelmä uusiksi – hoitavan lääkärin ratkaisun tulisi olla sitova

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää