

Supervaltojen johtajat vakuuttivat huipputapaamisen tuottaneen tulosta – Trump: Suhteemme Venäjään muuttui paremmaksi
Donald Trump ja Vladimir Putin kertoivat tiedotustilaisuudessa maidensa suhteiden lähentymisestä sekä siitä, kuinka Yhdysvalloilla ja Venäjällä on yhteisiä intressejä. Kaikista kysymyksistä ei silti päästy yhteisymmärrykseen: Trump ei tunnustanut Krimiä osaksi Venäjää. Putin pyrki keventämään tunnelmaa heittämällä Trumpille jalkapallon.
Presidenttien tiedotustilaisuudessa maanantaina Helsingissä pääsi ensiksi ääneen Vladimir Putin, joka korosti kuinka suurvaltajohtajien tapaaminen sujui hyvässä hengessä.
– Vaikka kahdenväliset suhteemme ovat vaikeassa ja jännittyneessäkin tilassa, olemme silti kyenneet keskustelemaan nykytilanteesta, ja kaikista ajankohtaisista asioista. Ideologinen vastakkainasettelu on jäänyt kauas menneisyyteen, Putin vakuutti.
Terrorismi yksi molempien haasteista
Putin mainitsi, kuinka nykyään Yhdysvalloilla ja Venäjällä on edessään uudenlaisia haasteita, kuten terrorismi, valtion rajat ylittävä rikollisuus sekä ympäristönsuojeluun liittyvät riskit.
– Näihin kysymyksiin voimme löytää ratkaisuja vain yhteistyöllä. Toivottavasti yhteistyö ja keskustelut lisäävät luottamusta maidemme välillä.
Venäjällä ja Yhdysvalloilla on yhdessä hallussaan suurin osa maailman ydinaseista. Trump ja Putin keskustelivat myös ydinaseriisunnasta.
– Suurimpina ydinasevaltioina kannamme vastuumme kansainvälisestä turvallisuudesta. Meidän on ylläpidettävä dialogia tästä asiasta. Olemme jo ehdottaneet amerikkalaisille näkemyksemme aseriisunnasta sekä siitä, että käynnistämme yhteisen terrorismin torjuntaryhmän. Meillä on yhteisiä intressejä, Putin sanoi.
Putin: Kiitos suomalaisille
Putin sanoi, kuinka Yhdysvaltojen ja Venäjän tulisi pyrkiä kehittämään yhteistyötä myös pidemmällä ajanjaksolla.
– Yhteistyömme kehittämisessä voimme käyttää johtavia asiantuntijoita sekä siviili- että sotilasalalta.
Putin sanoi, että Helsingin tapaaminen oli ensimmäinen askel erimielisyyksien ratkaisemisen suuntaan
– Olen tyytyväinen kahdenväliseen tapaamiseemme (Trumpin kanssa), vaikka olemme toki tavanneet jo aiemmin kansainvälisillä foorumeilla. Kaikkia haasteita emme voineet nyt ratkaista, mutta tämä oli ensimmäinen askel siihen suuntaan. Kiitos suomalaisille, jotka loivat hyvät puitteet tälle tapahtumalle!
Trump kiitteli Niinistöä
Donald Trump aloitti puheensa kiittelemällä suomalaisia huippukokouksen järjestämisestä.
– Suomalaiset ovat tehneet kaikin puolin hyvää työtä, kiitoksia kaikesta! Ja kiitokset presidentti Sauli Niinistölle tapaamisen järjestämisestä, Trump sanoi.
Trump oli tavannut Niinistön jo aiemmin aamulla Mäntyniemessä. Trump toi esille, kuinka hänellä ja Niinistöllä on myös henkilökohtaisesti hyvät suhteet.
Myös Trump korosti keskustelun Putinin kanssa sujuneen pääosin rakentavassa hengessä.
– Käsittelimme maillemme tärkeitä asioita. Olemme jatkaneet amerikkalaisen diplomatian perinnettä, koska diplomatia on aina parempi kuin vihamielisyys.
– Tiedämme, millaisia erimielisyyksiä maidemme välillä on, mutta olemme keskustelleet Putinin kanssa yhteistyötavoista, joilla voimme ratkaista näitä erimielisyyksiä, Trump totesi.
”Helsingissä otimme askeleen kohti parempaa”
Lähtökohta tapaamiselle ei ollut paras mahdollinen, sillä Trump oli aiemmin kirjoittanut Twitterissä, kuinka Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet eivät koskaan ole olleet huonommat. Helsingissä kuitenkin tapahtui muutos.
– Poliittisesti olisi ollut helpompaa kieltäytyä tästä tapaamisestä. Sillä ei kuitenkaan olisi saanut mitään hyvää aikaan. Suhteemme Venäjään on tuskin koskaan ollut huonompi kuin se on nyt ollut. Kuitenkin suhteemme muuttui neljä tuntia sitten.
– Yhdysvallat haluaa avata uusia reittejä rauhaan ja vakauteen maailmassa, eikä rauhaa pidä riskeerata politiikan tähden. Helsingissä otimme askeleen kohti parempaa. Amerikkalaiset toivovat jatkossa rauhaa ja yhteistyötä, Trump sanoi.
Trump: Venäjä ei sekaantunut Yhdysvaltain vaaliin
Tiedotustilaisuudessa nousi esille myös väitetty Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaliin. Molemmat presidentit torjuivat väitteet. Trumpin mukaan asia tuli esille vain sen vuoksi, että demokraattien ehdokas Hillary Clinton hävisi vaalit.
– Mitään vehkeilyä ei ollut. Minusta tuli presidentti sen vuoksi, että kampanjani oli hyvä. Voitin Hillary Clintonin helposti, Trump sanoi.
Myös Putin esitti, ettei Venäjällä ollut mitään tekemistä Yhdysvaltain presidentinvaalien kanssa. Putin kuitenkin myönsi, että hän henkilökohtaisesti halusi Trumpin voittavan vaalit.
– Osoittakaa yksikin konkreettinen fakta joka todistaisi meidän sekaantumisestamme Yhdysvaltain presidentinvaaliin. Nämä väitteet ovat täyttä pötyä, Putin sanoi.
Putinilta kysyttiin myös, oliko hänellä hallussaan arkaluonteista materiaalia Trumpista. Putinin mukaa asiaa ei kannata edes pohtia.
Trump puolestaan totesi, että jos jotain tällaista aineistoa olisi olemassa, se olisi julkaistu jo ajat sitten.
Krim-kysymyksessä erimielisyydet eivät ratkenneet
Keväällä 2014 Sotshin olympialaisten jälkeen Venäjä aloitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan miehityksen ja myöhemmin Venäjä liitti Krimin osakseen. Presidenteiltä kysyttiin Trumpin näkemystä Krim-kysymyksessä. Vastaukset jäivät niukaksi.
– Trumpin kanta koskien Krimiä on se, että Krimin liittäminen Venäjään oli laiton. Meidän kantamme on toinen: Krimillä myöhemmin järjestetty kansanäänestys koskien Krimin liittämistä Venäjään on toteutettu oikein. Tämä kysymys on loppuun käsitelty. Tiedän Trumpin mielipiteen asiassa, eli sen, että liittäminen oli hänen mielestään laiton. Asiasta keskusteltiin, mutta siinä ei edistytty. Putin sanoi.
Krim-kysymysten keventämiseksi Putin heitti tiedotustilaisuudessa Trumpille jalkapallon osoittaakseen kuinka seuraavaksi ”pallo on Yhdysvalloilla”. Trump heitti pallon edelleen vaimolleen, tiedotustilaisuudessa eturivissä istuneelle Melania Trumpille.
Suomalaismedia jäi nuolemaan näppejään
Tilaisuudessa lehdistökysymyksiä kuultiin vain muutama. Suomalaiset mediat eivät tokikaan saaneet kysyä presidenteiltä mitään, sikäli kun niitä oli edes paikalla.
Tuhannestaneljästäsadasta Helsinkiin akkreditoituneesta toimittajasta vain noin sadalle avautui tilaisuus päästä paikan päälle Presidentinlinnaan seuraamaan Trumpin ja Putinin yhteisesiintymistä.
Näin ollen Helsingin Sanomien ja Ylen politiikan toimittajat jäivät nuolemaan näppejään, eivätkä kummankaan median työntekijät saaneet tilaisuutta julistaa poliittisia näkemyksiään Trumpin ja Putinin rinnalla.
Artikkelia on muokattu 16.7.2018 klo 21.32 viimeisen kappaleen lisäyksellä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tältä näytti Yhdysvaltain presidentin saattueletka – katsojat hurrasivat “We love Trump” (video)

Suurvaltajohtajat pitävät kansainvälisen lehdistötilaisuuden iltapäivällä: Vain sata toimittajaa kutsuttu – jääkö Suomen “vastuullinen media” nuolemaan näppejään?

Putin ja Trump: Sopimus Syyriassa helpottaa merkittävästi pakolaispaineita Euroopassa

Huhtasaari kehui Sauli Niinistön päästä varpaisiin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.