Suorasanainen jihadismin tutkija Atte Kaleva: Totuus on parasta antirasistista työtä, ongelmista on voitava puhua ilman rasismin leimaa

“Kaleva kierrättää halla-aholaisten rasistista käsitteistöä ja rakentelee olkiukkoja.” Näin kirjoitti dosentti Panu Raatikainen tutkija Atte Kalevasta, jonka tietokirja ”Jihad ja terrori” (Otava 2018) oli juuri julkaistu.

Kaleva esitti toiveen, ettei Raatikainen tekisi vastaavia argumentaatiovirheitä opettaessaan filosofiaa yliopistoissa. Sitten Kaleva kiitti Raatikaista: ”Palautteesi vahvistaa sen, että käsitykseni kahdesta ääripäästä on ollut validi.”

Riesana pseudosuvaitsevaiset antirasistit

Taustalla närästivät Kalevan näkemykset islamin suvaitsemattomasta, militantista ja osittain väkivaltaisesta uskomusjärjestelmästä. Kaleva nimeää muitakin “päivystäviä sometuomareita” ja antirasistiääripään kuuluvimpia äänitorvia: blogisti Saku Timosen ja historiantutkija Oula Silvennoisen. Jälkimmäisen kanssa Kaleva on käynyt maahanmuuttokeskusteluja sosiaalisessa mediassa, ja kommentoinut Timosen mielestään asenteellisia tekstejä.

Timonen kiistää keskustelleensa Kalevan kanssa sosiaalisessa mediassa. Silvennoinen niin ikään kiisti käyneensä Kalevan kanssa keskusteluja maahanmuutosta.

Aamulehti oli julkaissut Kalevan haastattelun otsikolla ”Poliittisesti korrektin kumartelun on loputtava, samoin leimakirveen heiluttelun”. Jutun kirjoitti toimittaja Rebekka Härkönen, joka oli aiemmin tullut kuuluisaksi rasistien somehyökkäyksen kohteena Turun terrori-iskusta kirjoittamansa jutun takia. Nyt Härkönen joutui taas somemyrskyn silmään. Tällä kertaa hän sai kimppuunsa ”pseudosuvaitsevaiset militantit antirasistit”, joiksi Kaleva kutsuu suvaitsemattomia rasisminvastustajia.

– Puhuin aiemmin ”militantista suvaitsevaistosta”, mutta muutin termiä, koska heillä ei ole mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa, Kaleva sanoo.

Hän viittaa esimerkiksi Facebookin Rasmus-ryhmään, jossa kovaäänisimmät huutelijat signaloivat kovaan ääneen omaa hyvyyttään lyttäämällä kaikki, jotka ovat heidän kanssaan vähänkin eri mieltä. Rasisteiksi voidaan määritellä kuka tahansa, jonka koetaan flirttailevan rasistiksi leimattujen henkilöiden, ryhmien tai ajatusten kanssa. Näin kävi jopa Rebekka Härköselle.

Atte Kalevan mielestä pseudosuvaitsevaisilla on samoja piirteitä kuin fundamentalistilahkoilla, jotka sulkevat erimieliset vihollisinaan oman leirinsä ulkopuolelle, jottei näiden oletettu pahuus tarttuisi. Pseudosuvaitsevaiston palvonnan kohteena ei ole Jeesus tai Muhammad vaan eksoottinen vieraus ja lumoava toiseus.

– He eksotisoivat Lähi-idästä ja Afrikasta, Atte Kaleva sanoo.

– Ja se on rasismia.

Yhden totuuden maassa ei tunnisteta ongelmia

Kalevan mielestä Suomi on yhden totuuden maa.

– Nyrkkisääntö on, että älä vaan keikuta venettä.

Yksi suuri ongelma on se, ettei islamin ongelmia tunnisteta. Toinen ongelma on se, ettei islamiin perustuvia pelkoja tunnisteta. Kolmas ongelma on edellisten summa: se, ettei ongelmia kyetä ratkaisemaan.

– Ei pelkoja hälvennetä siten, että käsketään sellaista ihmistä häpeämään, joka on peloissaan islamin ongelmien takia, Kaleva sanoo.

Hänestä pseudosuvaitsevaisto ylläpitää yhteiskunnan polarisaatiokehitystä.

– He toimivat ajatuspoliiseina.

Ajatuspoliisiksi ryhtyi muun muassa dosentti Raatikainen sanoessaan jihadismin tutkijan ”kierrättävän halla-aholaisten rasistista käsitteistöä”. Vastaavalla tavalla on tehnyt moni muukin vihjatessaan keskustelukumppanilleen: ”Retoriikkasi osoittaa, että olet rasisti itse sitä tietämättäsi.”

Atte Kaleva uskoo, että jyrkästi polarisoituneessa yhteiskunnassa kaikki radikalisoituvat: niin nurkkaan häpeämään käskytetty tolkun ihminen kuin musliminuorikin, joka on joutunut epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi vain siksi, että on muslimi.

Suomessa ei ole vapaata tutkimusta

Mutta puhuuko Atte Kaleva ”persua” tietämättään?

– Minua ei kiinnosta se, mitä sanaa joku muu on käyttänyt aiemmin, jos termi muutoin on oikea, Kaleva vastaa suoraan mutta kohteliaasti.

Sotatieteiden maisterina hän käyttää eksaktia kieltä, kuten tietokirjailijan kuuluukin. Hän keskustelee jihadismista sujuvasti suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja mikä jottei persuksikin. Eikä jihadismin tutkijan yleistä uskottavuutta tuskin vähennä sekään, että tutkija itse oli vaimoineen al-Qaidan panttivankina Jemenissä neljä kuukautta vuosina 2012–2013.

Politiikassa ja akateemisessa maailmassa meriitit eivät aina riitä, sillä ylöspäin nostetaan vain samanmielisiä tutkijoita. Ratkaisut tekee pieni eliitti.

– Yliopistojen valitettavan yleinen tendenssi on valikoida faktat ja pitää epämieluisat asiat poissa näkyviltä, Kaleva kritisoi.

Hän osoittaa Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen ja Aleksanteri-instituutin suuntaan. Molemmat ovat hänen mielestään suurelta osin politisoituneita ja ideologisia. Ensiksi mainittu vähättelee islamin ongelmia ja jälkimmäinen Venäjän ongelmia.

Kaleva puhuukin mielellään jihadistisen väkivallan valkopesusta. Nykypäivän ”enkelillisiä säkeitä” kirjoitetaan jopa professoritasolla.

– Islamia tarkastellaan liikaa lännen näkökulmasta, jossa uskonto ja politiikka ovat erillään toisistaan, toisin kuin islamissa, jossa uskonto ja yhteiskunta ovat erottamattomasti yhtä ja samaa kokonaisuutta.

”Jihad ja terrori” kuvaa ääri-islamia asiantuntevasti ja yleistajuisesti. Salafistit ovatkin sanoneet Kalevalle, että tämä on ymmärtänyt heidät aivan oikein.

– He eivät edes halua tulla määritellyksi suvaitsevaisiksi.

Lehdistökään ei ole kaikin osin vapaa

Aamulehden juttunsa kirjoitettuaan Rebekka Härkönen varmisti haastateltavalta moneen kertaan, haluaako tämä todella kommentoida niin suoraan. Atte Kaleva oli puhunut esimerkiksi käänteisestä rasismista, jonka hän koki yhteiskunnan kannalta yhtä kestämättömäksi kuin varsinaisen rasismin.

Kaleva ei ollut sanonut mitään sellaista, jota ei jo olisi todettu. Silti hän sai myrskyn aikaiseksi. Hänen kritiikkinsä kohdistui yhtä lailla myös perinteiseen mediaan, jossa islamin ongelmia on vähätelty antirasismin nimissä.

– Jalona päämääränä on ollut rasismin torjuminen, mutta se onkin kääntynyt itseään vastaan, Kaleva kiteyttää.

Hän uskoo tavallisen suomalaisen huolestuvan entisestään, jos tämä ”kokee olevansa reporadion kansanvalistustyön kohde”. Kaleva vertaa nykyaikaa 1960–70-lukujen taitteeseen, jolloin porvarilehtien antoivat pilkkanimen ”Reporadio” Eino S. Revon johtamalle Yleisradiolle ja sen vasemmistolaiselle ohjelmapolitiikalle.

Hänen mielestään median ote on itsesensuroiva etenkin silloin, kun se käsittelee islamia tai Venäjää. Esimerkkinä politisoituneesta islamin käsittelystä hän mainitsee uutiset siitä, ettei turvapaikanhakijoiden joukossa tulisi lainkaan terroristeja.

– Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin väite, että jokaisen tulijan taustat tunnetaan, oli absurdi.

Myös islamia ihailevan professori Jaakko Hämeen-Anttilan näkyvyys median terrorismiuutisoinnissa on Kalevan mielestä ollut suhteettoman suuri.

– Persian kirjallisuuden erityisasiantuntemus ei pätevöitä häntä terrorismin asiantuntijaksi.

Järkevä maahanmuuttopolitiikka valikoisi aktiiviset tulijat

Maahanmuuttoon Atte Kalevalla on vankka mielipide: Suomeen tarvitaan lisää väkeä ja kansainvälisyys on välttämätöntä. Nykyinen turvapaikkapolitiikka ei kuitenkaan ole järkevä vastaus tulevaisuuden lisäkäsien tarpeeseen.

– Kaikkia ei voida pelastaa, Kaleva toteaa. – Emme voi yhtä aikaa avata rajoja ja pitää yllä hyvinvointia.

Happinaamari olisikin laitettava ensin omille kasvoille, kuten lentokoneissa opastetaan, eikä toisinpäin.

– Suomeen otetaan nyt liikaa tulijoita valikoimatta heitä mitenkään.

Kalevasta on ongelmallista ajatella, että kotoutuminen olisi vain viranomaisen vastuulla. Muslimeja ei tulisi nähdä toimenpiteiden kohteina, kuten nyt tapahtuu, vaan aktiivisina toimijoina. Vertailun vuoksi Kaleva kertoo tataarivähemmistöstä, joka on ymmärtänyt itse, että heidän on mukauduttava ja hankittava hyvinvointinsa oman työnsä avulla.

– He ovat sataprosenttisesti suomalaisia, vaikka ovatkin sataprosenttisesti muslimeja.

Kaleva korostaa, että tulijoilla on velvollisuus rakentaa Suomea.

– Heidän on lisättävä hyvinvointia eikä kuormitettava yhteiskuntaa.

Ajatus turvapaikanhakuleireistä Pohjois-Afrikassa saa Kalevalta kannatusta. Leiriltä Suomi valikoisi siirtolaiset kustannustehokkaasti. Heidät tuotaisiin maahan perhekunnittain. Tulijat sitoutuisivat Sveitsin mallin tapaisesti kielen oppimiseen. Neljän vuoden päästä valtio ei enää tarjoaisi ilmaisia tulkin palveluita.

“Rasismia!”

“Epähumaania ihmispisteytystä!”

“Maahantuomme aivoja Afrikasta!”

Kaleva huomauttaa epäilijöille, että kyseinen malli on jo olemassa.

– Kanada ottaa maahantulijat sen mukaan, millä todennäköisyydellä he työllistyvät, Kaleva kertoo. – Vain työllistyminen ratkaisee. Siis mentaliteetti, eikä ihonväri saati uskonto.

Kaksi kolmesta kanadalaisesta pitää maansa maahanmuuttopolitiikkaa järkevänä ja vastuullisena. Humaania Pohjois-Afrikan leireissä olisi sekin, että ne korvaisivat kotimaisen vastaanottokeskustoiminnan ja kalliin ihmisten siirtelyn maanosasta toiseen. Samalla rahalla autettaisiin monikymmenkertaisesti enemmän ihmisiä. Lisäksi tyrehtyisivät ihmissalakuljettajien markkinat.

Ei lannistuta leimaamisesta

Kaleva toivoo, että Suomesta kehittyisi mannermainen debattiyhteiskunta, jossa ei tarvitsisi olla samaa mieltä kaikesta. Toistaiseksi valloillaan on suomettumisen taustasta kumpuavan taistolaisuuden henki, jossa islamkritiikki leimataan äärioikeistolaisuudeksi, kuten aiemmin Neuvostoliiton arvostelu: ”Kaikki mikä on isänmaallista, on aina fasistista.”

Terve isänmaallisuus olisi vain hyväksi, ajattelee Atte Kaleva.

– Siihen ei kuulu rasismi, putinismi tai äärimmäinen kansallismielisyyden ruokkiminen.

Hän kannustaakin kansalaisia osallistumaan vastakkainasettelun torjuntatalkoisiin.

– Pitää jatkaa rakentavaa, maltillista ja kiihkotonta keskustelua. Ei kannata lannistua leimoista ja hyssyttely-yrityksistä.

– Totuus on parasta antirasistista työtä. On voitava puhua ilman rasistin leimaa islamin ongelmallisista piirteistä, kuten tiettyjen etnisyyksien yliedustuksesta rikostilastoissa. Suomessa totellaan Suomen lakia, ei islamin lakia, linjaa Kaleva selkein sanoin ja korostaa sitä, ettei monikulttuurisuus saa tarkoittaa orjuuttavia alakulttuureja.

– Suomen on suojeltava myös muslimitaustaisia suomalaistyttöjä ja naisia kunniaväkivallalta, täyshunnuilta ja pakkoavioliitoilta.

Feministitkin voisivat suhtautua muslimeihin normaalisti

Helsingin kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Kaleva sai vuonna 2017 aikaan sen, ettei suurmoskeijahanke onnistunut. Hän pehmitti kuukausia muita päättäjiä kertomalla, ettei kyse ollut muslimivastaisuudesta vaan siitä, että suurmoskeijahanke oli fundamentalististen salafistien hanke.

– Suurmoskeija olisi toteutuessaan haitannut Suomen muslimien välistä dynamiikkaa.

Kalevan mukaan on selvää, että muslimit tarvitsisivat yhteisen tilan rukoillakseen. Massiivista suurmoskeijaa ei kuitenkaan voitu sallia siksi, että sen yhteyteen olisi rakennettu islamkeskus, jossa olisi ollut esimerkiksi erillinen kuntosali musliminaisille.

– Musliminainen voi Helsingissä ostaa kuntosalikortin minne tahansa salille ja käydä treenaamassa naisten vuorolla, Kaleva sanoo ja kannustaa feministejä näkemään musliminaiset aktiivisina kanssasisarina eikä eksoottisina uhreina.

– Muslimit on huomattava tavallisina ihmisinä.

---

Oikaisu 25.4.2018 klo 17.14: Jutussa todettiin aiemmin: “Kaleva sai kimppuunsa muitakin päivystäviä sometuomareita, kuten blogisti Saku Timosen ja historiantutkija Oula Silvennoisen. Taustalla närästivät Kalevan näkemykset islamin suvaitsemattomasta, militantista ja osittain väkivaltaisesta uskomusjärjestelmästä.” Tämä ei pidä paikkansa, tekstikohta poistettu ja korvattu tekstillä: “Taustalla närästivät Kalevan näkemykset islamin suvaitsemattomasta, militantista ja osittain väkivaltaisesta uskomusjärjestelmästä. Kaleva nimeää muitakin “päivystäviä sometuomareita” ja antirasistiääripään kuuluvimpia äänitorvia: blogisti Saku Timosen ja historiantutkija Oula Silvennoisen. Jälkimmäisen kanssa Kaleva on käynyt maahanmuuttokeskusteluja sosiaalisessa mediassa, ja kommentoinut Timosen mielestään asenteellisia tekstejä.”

Lisäys 25.4.2018 klo 19.14. “Timonen kiistää keskustelleensa Kalevan kanssa sosiaalisessa mediassa.”

Lisäys 25.4.2018 klo 22.37: “Silvennoinen niin ikään kiisti käyneensä Kalevan kanssa keskusteluja maahanmuutosta.”