Suomi viimeisellä rannalla

Timo Soinista tulee ensimmäinen perussuomalainen, joka nousee suuren kaupungin valtuuston puheenjohtajaksi. Hän ei paljasta vielä, pyrkiikö Europarlamenttiin. Yksi asia on kuitenkin varma: hän haluaa jatkaa perussuomalaisten puheenjohtajana.

Timo Soini aloittaa Espoon kaupunginvaltuuston, kokoomuksen kunnallisen lippulaivan ruorissa ensi vuoden alusta.

–   Tavoitteenani on käyttää perusuomalaista pohjaa tämän valtuuston johdossa ja samalla kannustaa puolueemme jäseniä, kannattajia ja äänestäjiä siihen, että kaikki on myös meille mahdollista – sanokoot muut mitä tahtovat. Suomen tasolla tavoitteemme on nousta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Minun kohdallani se merkitsee pääministeriyttä, Soini lataa.

Media ja muiden puolueiden edustajat myöntävät, että perussuomalaiset voittivat käydyt kunnallisvaalit, mutta eivät pääse vaikuttamaan kunnissa. Niinköhän?

– Voitimme lähes SE-tasoisesti koko kunnallisvaalien historiassa: me lähes kolminkertaistimme kunnallisvaltuutettujen määrän edellisistä kunnallisvaaleista, aina 1 195 valtuutettuun. Saimme vuoden 2008 vaaleihin verrattuna voittoa seitsemän prosenttiyksikköä ja olimme vaalien ainoa voittaja, Soini muistuttaa.

–   Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa nousimme kolmen paikan voitolla kolmanneksi, tasoihin SDP:n kanssa eli kymmeneen valtuustopaikkaan. Espoossa meillä on 69 varsinaista lautakuntapaikkaa ja 64 varapaikkaa. Kaustisissa ja Kihniössä kannatuksemme on 37 prosenttia. Perussuomalaisia valtuutettuja löytyy nyt lähes jokaisesta Suomen kunnasta – myös ruotsinkielisistä. Olemme näissä vaaleissa tuoneet perussuomalaisuuden kuntiin.

Vielä suurempi voitto olisi vaatinut Soinin mukaan vielä suuremman ehdokasmäärän.

–   Ehdokashankinnassa ratkaisevia olivat viimeiset kolme viikkoa, joiden aikana rekrytoimme tuhat uutta ehdokasta, siis 50 uutta ehdokasta joka päivä. Kaikkiaan listoillamme oli 4 394 ehdokasta. Yksi merkittävä syy varmasti oli sekin, että viime eduskuntavaalien aikaan – puolitoista vuotta sitten – meillä oli noin 3 500 jäsentä, nyt meitä on 8 000, Soini hehkuttaa.

Päätöstäni arvostellaan

Kysymys saako Euroopan unioni vähemmän liittovaltioliturgiaa ja enemmän Soinia, on vielä auki.

–   Tällä hetkellä mahdollisuudet sille, että lähden ehdokkaaksi Euroopan unionin vaaleihin ovat fifty-fifty. Tavoitteemme kesän 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa on 20 mitat täyttävää ehdokasta. Meille tulee jokaisesta vaalipiiristä vähintään yksi ehdokas. Meidän EU-linjallamme on Suomen kansan enemmistön kannatus. On huolehdittava siitä, että tuo tuki realisoituu seuraavissa EU-vaaleissa, Soini huomauttaa.

–   Viime EU-vaaleissa onnistuin viemään perussuomalaiset Eurooppaan. Linjaani siellä on hyvin jatkanut Sampo Terho. Mahdollinen ehdokkuuteni on harkittava henkilökohtaisesti, poliittisesti ja perheen näkökulmasta – hyvin tarkkaan. Mutta teen kumman ratkaisun tahansa, niin päätöstäni arvostellaan.

Soini ei kainostele ansioitaan ja energiaansa perussuomalaisten puheenjohtajana ja jatkaminen on mielessä.

–   Kyllä perussuomalaisten puheenjohtajuus kiinnostaa edelleen, koska koen, että työ on kesken. Koen myös olevani paras henkilö tähän tehtävään. Kun olen ollut itse ehdokkaana, johdollani on voitettu kaikki vaalit 2000-luvun alusta lähtien. Pystyn motivoimaan puolueväkeä ja kannustamaan tuloksellisesti, tunnen kentän ja arvostan sitä, Soini painottaa.

–   Puheenjohtajan taakka on välillä epäinhimillinen, kannattajien tuki on ratkaisevaa. Minun on myös opittava sanomaan useammin ei. Perussuomalaiset on Suomen paras puolue. Tämä on minulle elinikäinen haaste. Tehtävä on raskas, mutta mieluinen. Julkisuus on välillä rankkaa, etenkin lähipiirille. Olen itse kuitenkin kovassa ahjossa parkkiintunut. Perhe on minulle kaikki kaikessa ja vain se menee puolueen ohi ja yli.

Kansanäänestys EU-jäsenyydestä

Perussuomalaiset jauhavat jatkuvasti EU:sta ja ennen muuta euro narskuu perussuomalaisten hampaissa.

–   Siksi narskuu, että euro on poliittisella päätöksellä perustettu valuutta ilman taloudellista pohjaa. Suomen kilpailukyky on heikentynyt liian vahvan valuutan myötä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kun eurosta ei järjestetty kansanäänestystä, siltä puuttuu syvällinen henkinen hyväksyntä. Eurosta on tullut uusi Saksan markka, Soini vertaa.

Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtajalla on selkeä näkemys myös siitä, miten Kreikan käy.

–   Velkasaneeraus on ainoa vaihtoehto, näin olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta sitten. Kreikan velat tullaan leikkaamaan ensi vuoden syksyllä Saksan vaalien jälkeen ja tappiot tulevat olemaan huomattavat. Jo ensimmäisessä vaiheessa Suomen menetykset ovat satoja miljoonia euroja, Soini varoittaa.

Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini vaatii kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionista.

–   Mikäli EU–presidentin Herman Van Rompuyin ja EU-komission puheenjohtajan Jóse Manuel Barroson liittovaltiota edistävät esitykset menevät läpi, meidän on päätettävä kansanäänestyksellä haluammeko kuulua tähän porukkaan vai emme. Me olemme viimeisellä rannalla: hyväksymmekö Suomen liittymisen Euroopan unionin liittovaltioon, Soini lataa.

–   Tarvitsemme nyt ja heti lähitulevaisuudessa yhteistyötä samanmielisten maiden eli Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Ison- Britannian, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Suomi on suhteessa suurimpia nettomaksajia Euroopan unionissa. Se on väärin. Soinin mukaan meidän pitäisi olla samassa kastissa Ison-Britannian, Hollannin ja Ruotsin kanssa.

–   Suomen kaksi viimeisintä pääministeriä, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen, eivät ole laittaneet tikkua ristiin perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta. Meidän olisi pitänyt hakea jäsenmaksualennusta, jonka muuten olisimme varmasti saaneet. Nyt asiaan on saatava muutos!

Suomi säästää ja rahoittaa

EU-byrokraatit vaativat kymmenen prosenttia lisää hallintoon, vaikka samaan aikaan unionin jäsenmaissa karsitaan palveluista, säästetään ja tehostetaan.

–   Se kertoo röyhkeästä mielialasta EU:n johdossa. On täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan kun Suomi säästää ja verottaa, se rahoittaa lainarahalla EU-herrojen hulppeita etuoikeuksia, järjettömän korkeita palkkoja ja taivaita hipovia eläkkeitä.
Ja kuukaudesta toiseen – yli 200 miljoonaa euroa vuositasolla maksava – rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin pyörii, koska ranskalaiset ovat muinoin saaneet oikeuden yhteen kokousviikkoon kuukaudessa omalla maaperällään, Soini pyörittelee päätään.

Kreikan ja Portugalin pelastamisen on sanottu olevan Suomen kannalta elintärkeää. Me käymme kuitenkin kauppaa enemmän jopa köyhien aasialaisten kehitysmaiden kanssa kuin EU:n kriisimaiden kanssa.

–   Nyt, varsinkin Suomessa, on tärkeää työn, yrittämisen ja välittämisen asettaminen ensisijalle. Suomen on satsattava joka ilmansuuntaan. Suomen on käytävä kauppaa mm. USA:n, Kiinan ja Intian kanssa. Myös Kazakstan, Bangladesh, Ruotsi, Venäjä, Baltian maat, Etelä-Amerikka ja tietysti Pohjoismaat ovat tärkeitä kauppakumppaneita. Emme voi pelkästään tuijottajaa Euroopan unionin maihin. Suomalaisen työn puolustaminen on suomalaisuudesta huolehtimista, suomalaisen elämän muodon varjelemista, parasta tulevaisuustyötä, Soini painottaa.

Kreikkaa lainoittaneet yksityiset pankit pestään ulos vastuistaan ja kaikki roska kaadetaan eurooppalaisten veronmaksajien niskaan.

–   Juuri tästä on kysymys. Kysymys on nimittäin Ranskan ja Saksan pankkien sekä suurpääomapiirien pelastamisesta. Kreikan, Portugalin ja Espanjan kansat kurjistuvat. Tässä touhussa ei pelasteta suomalaisia työpaikkoja vaan kansainvälistä suurpääomaa, Soini muistuttaa.

Pohjoismaat ja Baltia ovat Suomelle luonteva ja luotettava viiteryhmä. Näiden maiden on esiinnyttävä yhdessä kansainvälisillä areenoilla.

–   Kauppa, koulutus ja yhteistyö yrittämisen alalla maidemme kesken on hedelmällistä, kestävää, tuloksellista ja tärkeää. Yhteistyö, lähinaapuruus, demokratia ja sosiaaliturvan sama taso ovat hyvä lähtökohta keskinäisissä suhteissa ja suhteissa muihin maihin. Näin toimien pelastamme työpaikkoja ja turvaamme tulevaisuutemme, Soini arvioi.

Suomi on tilastollisesti taantumassa, mutta vaihtotase on plussalla eli olemme yhtä aikaa saunassa ja hangessa, vai olemmeko?

–   Kyllä, Suomen kilpailukyky on heikentynyt. Vienti on nyt suunnattava EU:n ulkopuolelle, myös palveluja ja koulutusta on vietävä, on tehtävä nopeita päätöksiä. Mikäli Fennovoima ei saa voimalaansa rakennettua, lupa on annettava Fortumille tai ainakin sen on saatava merkittävä osakkuus. Suomen energiaomavaraisuudesta on pidettävä kiinni. Tehtaat eivät tuulimyllyillä pyöri, Soini muistuttaa.

Teksti on julkaistu Perussuomalainen 15/2012-lehdessä.

Teksti: Seppo Huhta
Kuva: : Lehtikuva