

PS ARKISTO
Suomi vetämässä Ruotsia mukanaan Natoon – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ronkainen: ”Uskon, että molemmat maat tulevat hakemaan jäsenyyttä”
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen painottaa, että turvallisuus on priorisoitava nyt kärkiasiaksi eduskunnassa ja että päätöksiä on kyettävä tekemään ripeästi.
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu hallituksen tuoreesta turvallisuusselonteosta, joka tarjoaa kansanedustajille pohjaa päätöksien tekemiseen Suomen tulevista turvallisuuspolitiikan ratkaisuista sekä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Selontekoa käsitellään seuraavaksi eduskunnan valiokunnissa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi jo aiemmin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.
Kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa, että selvä enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kannattaa jäsenyyden edistämistä, eikä perussuomalaisilla ole syytä rakentaa Natosta ryhmäpäätöstä.
– Olemme käyneet keskusteluja asiasta, ja sen perusteella selvä enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista. He, jotka vielä miettivät, katsovat selonteon läpi ja mahdollisesti sitten muodostavat kantansa, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Kaikki kansanedustajat mukaan
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ronkainen toteaa, että selonteko antaa eduskunnalle hyvän pohjan päätöksien tekemiselle, vaikka selonteon sisältö ei tarjonnutkaan enää suuria yllätyksiä.
Ronkaisen mukaan päätöksenteossa ei ole syytä viivytellä tarpeettomasti.
– Varmasti on tarpeen käydä syvällinen keskustelu valiokunnissa, sen ajan mukaan mitä tarvitaan. Nyt on tärkeää saada mukaan myös ne kansanedustajat, jotka eivät ole ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa. Edetään asiassa kuitenkin ripeästi ja priorisoidaan turvallisuus kärkiasiaksi.
Ruotsi peesaa Suomen perässä
Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja seurataan tänä keväänä erityisen tarkasti myös Ruotsissa, jossa liittoutumisen suosio kasvattaa kannatustaan. Tuoreiden kyselyiden mukaan myös ruotsalaisista selkeä enemmistö, lähemmäs 60 prosenttia kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä.
Ronkainen muistuttaa että asialla on merkitystä, koska Ruotsi on Suomen tärkein kumppani puolustusasioissa.
– Olisi tärkeää, että pystyisimme kulkemaan yhtä polkua. On hyvä, että asioita myös synkronoidaan mahdollisuuksien mukaan, mutta välttämätöntä se ei ole, koska molemmat maat viime kädessä tekevät omat ratkaisunsa.
– Uskon, että molemmat maat tulevat lopulta hakemaan Nato-jäsenyyttä, mutta en lähde vielä veikkaamaan, mennäänkö yhtä polkua.
Poikkeuksellisesti tällä kertaa Ruotsi näyttäisi peesaavan Suomea.
– Näyttää siltä, että Suomi on veturina, ja voimme siten antaa vetoapua. Ruotsia emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan vaan meidän on edettävä omaa tietämme, kun olemme siihen valmiita, Ronkainen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyys jäsenhakemus päätöksenteko Puolustus Jari Ronkainen Suomi Turvallisuus Ruotsi perussuomalaiset eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela: Vastakkain ovat länsimaiset demokraattiset arvot ja totalitaristinen Venäjä

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Perussuomalaiset: Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden – Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskiä ajautumisesta Venäjän etupiiriin

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Junnila peräänkuuluttaa päätöksentekokykyä: ”Suomen on luonnollista hakeutua mahdollisimman nopeasti Natoon”

Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.