EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttaminen vaikuttaa maamme talouteen vuosikymmeniä. Toimiva sääntöpohjaisuus edellyttää kirjausten selkeyttä ja vähäistä tulkinnanvaraa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (ECOFIN) tiistaina 17. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksessa käsiteltiin Euroopan komission ehdotusta EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi.
EU:n finanssipolitiikan säännöt asettavat hyväksyttävät rajat valtion velalle, ja velka-asteen perusteella sallitulle vuotuiselle budjettivajeelle. Sääntöjen tehtävä oli ehkäistä jäsenmaiden ylivelkaantuminen, sillä valuuttaliitossa kaikki jäsenmaat ovat epäsuorasti vastuussa toistensa taloudesta.
Finanssipolitiikan säännöt ovat auttamattomasti vanhentuneet, koska monet EU-maat ovat velkaantuneet enemmän kuin säännöt sallivat. Yhdellekään jäsenmaalle ei ole koskaan asetettu sakkomaksuja sääntöjen rikkomisen johdosta.
Sallittuja budjettivajeita käsittelevä sopimusteksti on liitteineen paisunut useamman sadan sivuisen paksuiseksi järkäleeksi, jota ei enää juuri kukaan ymmärrä. Tämä vaikeuttaa talouspolitiikan koordinointia.
Suomen eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta on tuonut toistuvasti esiin, että taloussääntöjen noudattaminen on jäänyt heikoksi. Sääntöjen yksinkertaistamiselle, sitovuudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle on siis selkeä tarve.
Suomi on EU:n jäsenmaksuissa nettomaksaja, ja lisäksi lähes kaikkien EU:n lainsäädäntöhankkeiden ja lukemattomien pelastus- ja vakausvälineiden nettomaksaja. Suomella on siis voimakas taloudellinen intressi huolehtia siitä, että taloussäännöt ovat selkeät ja kohtelevat jäsenmaita yhdenmukaisesti.
Perussuomalaisten EU-politiikan pitkä linja näkyy nyt myös hallitusohjelmassa:
“Suomi on avoin joustavuuden lisäämiselle sovituissa alijäämä- ja velkakriteereissä räätälöidysti, jos samalla edistetään uskottavasti markkinakuria ja talouden velkakestävyyttä sekä mahdollistetaan valtioiden velkajärjestely. Suomi ei hyväksy uudistuksia, jotka heikentävät jäsenvaltioiden kannustimia julkistalouksiensa tervehdyttämiseen ja kasvattavat rahoitus- ja makrovakausriskejä Euroopassa. Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan siten, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta ja riskien vähentämistä.”
EU-komission esitystä hallitus pitää oikean suuntaisena, mutta yksityiskohdissa on vielä paljon parantamisen varaa.
Komissio on esimerkiksi ehdottanut, että sopimuksen yksityiskohtia olisi mahdollista myöhemmin muuttaa niin sanotulla delegoidulla asetuksella, eli EU:n ilmoituksella. Tämä ei Suomelle käy.
Mikäli sopimusta joudutaan myöhemmin muuttamaan, sen on tapahduttava jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Suomen itsemääräämisoikeutta ei tule tarpeettomasti siirtää EU:lle.
Komissio on myös ehdottanut, että jäsenmaat voisivat saada aikalisää talouksiensa sopeutustoimille esimerkiksi investoinneilla tai rakenneuudistuksilla.
Valtiovarainministeri Purra kertoi lehdistötilaisuudessa, että Suomen kannalta on tärkeää, että velkasopeutuksen lykkäämisen oikeuttavat investoinnit tai uudistukset hyväksytetään muilla EU-mailla.
– Emme halua, että kutsumalla menolisäystä tulevaisuusinvestoinniksi olisi mahdollista vältellä julkisen talouden sopeutustoimia, Purra kommentoi lehdistötilaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
