EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttaminen vaikuttaa maamme talouteen vuosikymmeniä. Toimiva sääntöpohjaisuus edellyttää kirjausten selkeyttä ja vähäistä tulkinnanvaraa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (ECOFIN) tiistaina 17. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksessa käsiteltiin Euroopan komission ehdotusta EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi.
EU:n finanssipolitiikan säännöt asettavat hyväksyttävät rajat valtion velalle, ja velka-asteen perusteella sallitulle vuotuiselle budjettivajeelle. Sääntöjen tehtävä oli ehkäistä jäsenmaiden ylivelkaantuminen, sillä valuuttaliitossa kaikki jäsenmaat ovat epäsuorasti vastuussa toistensa taloudesta.
Finanssipolitiikan säännöt ovat auttamattomasti vanhentuneet, koska monet EU-maat ovat velkaantuneet enemmän kuin säännöt sallivat. Yhdellekään jäsenmaalle ei ole koskaan asetettu sakkomaksuja sääntöjen rikkomisen johdosta.
Sallittuja budjettivajeita käsittelevä sopimusteksti on liitteineen paisunut useamman sadan sivuisen paksuiseksi järkäleeksi, jota ei enää juuri kukaan ymmärrä. Tämä vaikeuttaa talouspolitiikan koordinointia.
Suomen eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta on tuonut toistuvasti esiin, että taloussääntöjen noudattaminen on jäänyt heikoksi. Sääntöjen yksinkertaistamiselle, sitovuudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle on siis selkeä tarve.
Suomi on EU:n jäsenmaksuissa nettomaksaja, ja lisäksi lähes kaikkien EU:n lainsäädäntöhankkeiden ja lukemattomien pelastus- ja vakausvälineiden nettomaksaja. Suomella on siis voimakas taloudellinen intressi huolehtia siitä, että taloussäännöt ovat selkeät ja kohtelevat jäsenmaita yhdenmukaisesti.
Perussuomalaisten EU-politiikan pitkä linja näkyy nyt myös hallitusohjelmassa:
“Suomi on avoin joustavuuden lisäämiselle sovituissa alijäämä- ja velkakriteereissä räätälöidysti, jos samalla edistetään uskottavasti markkinakuria ja talouden velkakestävyyttä sekä mahdollistetaan valtioiden velkajärjestely. Suomi ei hyväksy uudistuksia, jotka heikentävät jäsenvaltioiden kannustimia julkistalouksiensa tervehdyttämiseen ja kasvattavat rahoitus- ja makrovakausriskejä Euroopassa. Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan siten, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta ja riskien vähentämistä.”
EU-komission esitystä hallitus pitää oikean suuntaisena, mutta yksityiskohdissa on vielä paljon parantamisen varaa.
Komissio on esimerkiksi ehdottanut, että sopimuksen yksityiskohtia olisi mahdollista myöhemmin muuttaa niin sanotulla delegoidulla asetuksella, eli EU:n ilmoituksella. Tämä ei Suomelle käy.
Mikäli sopimusta joudutaan myöhemmin muuttamaan, sen on tapahduttava jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Suomen itsemääräämisoikeutta ei tule tarpeettomasti siirtää EU:lle.
Komissio on myös ehdottanut, että jäsenmaat voisivat saada aikalisää talouksiensa sopeutustoimille esimerkiksi investoinneilla tai rakenneuudistuksilla.
Valtiovarainministeri Purra kertoi lehdistötilaisuudessa, että Suomen kannalta on tärkeää, että velkasopeutuksen lykkäämisen oikeuttavat investoinnit tai uudistukset hyväksytetään muilla EU-mailla.
– Emme halua, että kutsumalla menolisäystä tulevaisuusinvestoinniksi olisi mahdollista vältellä julkisen talouden sopeutustoimia, Purra kommentoi lehdistötilaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
