LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa
Tänään vietetään itsemurhien ehkäisypäivää. Tuoreen tilaston mukaan Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa.
UNICEF julkaisi viime viikolla lasten hyvinvointia rikkaissa maissa vertailevan raportin. Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä.
Kansanedustaja Ari Koponen on surullinen tulokset luettuaan, mutta yhtyy täysin MIELI ry:n asiantuntija Meri Larivaaran havaintoon, että hyvillä mielenterveystaidoilla kuten tunne- ja ongelmanratkaisutaidoilla voisimme ehkäistä impulsiivisia itsemurhia.
– Meillä olisi ratkaisut näihin ongelmiin. Lapset tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä tukevaa ja vahvistavaa kasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen. Tunnetaitojen kautta haetaan parannusta jo varhaisina vuosina koko kouluyhteisölle. Tällainen toiminta on ennaltaehkäisevää mielenterveyttä edistävää työtä, kertoo Koponen itsemurhien ehkäisypäivänä.
Kiusaaminen tuhoaa nuoren elämän
Koponen on nähnyt Brother Christmas -hyväntekijänä toimiessaan läheltä liian monen nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen seurauksena, joten kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut Koposelle sydämenasia. Hän on esimerkiksi tehnyt kiusaamisen vastaisen kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 50 000 suomalaista sekä lakialoitteen, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa.
Lisäksi Koponen on parlamentaarisen komitean jäsenenä valmistelemassa Suomeen kansallista lapsistrategiaa vuoden 2020 loppuun saakka sekä ollut mukana toteuttamassa keväällä 2018 hanketta, jonka aikana keravalaisessa alakoulussa oli päivittäin terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen.
– Kokeilu Keravalla onnistui ja lähes 50 % oppilaista koki saaneensa aiempaa enemmän tukea, ohjeita, apua ja ymmärrystä. Yksi henkilö pystyi neljän kuukauden aikana saamaan aikaan huomattavia muutoksia säännöllisellä, päivittäisellä sekä yksilöllisellä kohtaamisella. Apu pitää viedä sinne, missä tarve ilmenee, ei neuvottelupöytiin tai byrokraattisiin rakenteisiin. Helpoin tapa ehkäistä itsemurhia on keskustella omista tunteistaan avoimesti. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin ja avun tulee olla helposti kaikkien saatavilla, Koponen kertoo.
Ykdestä syrjäytyneestä lapsesta jo miljoonalasku
Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden kustannuksella ei pidä säästää myöskään UNIFECin mukaan, vaan koulujen tulisi satsata lasten mielenterveystaitojen oppimiseen ja harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen.
– Päättäjien tulisi paremmin ymmärtää miten paljon inhimillistä tuskaa sekä valtavia kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan noin 700 000 euroa – jopa miljoonan. Meillä ei ole varaa tähän, painottaa Koponen.
– Koulujen tulisi suhtautua kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen entistä kunnianhimoisemmin ja vahvistaa lasten mielenterveystaitojen oppimista ja harjoittelua.
Koponen haluaa korostaa, että ennaltaehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen laastareilla. Itsemurhien ehkäisypäivä on Suomen Mielenterveys ry:n kampanja, joka taistelee itsemurhia vastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”
Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä
Elomaa: Koulukiusaaminen kuriin
Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Nuorten syrjäytyminen on estettävä
Antikainen: Pahoinpitelyjen kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien vähättelyä – Etelä-Karjalan malli otettava käyttöön valtakunnallisesti
Koponen: Mielenterveyden aikapommi tikittää – “Pääministeri Marinin hallitus ei ymmärrä ongelman vakavuutta”
Juvonen: Mielenterveyspalvelut kuntoon nopeasti – terapiatakuun aika on juuri nyt
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää