

LEHTIKUVA
Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta
Suomen hallituksen budjettiriihtä on kritisoitu laajalti sen annista. Velkaantuminen jatkuu holtittomana, vaikka Suomi on seitsemän muun EU-maan kanssa laatinut kannanoton, jossa vaaditaan paluuta EU:n talouskurisääntöihin pandemian väistyttyä. Kannanotosta uutisoi Politico.
Itävallan kerrotaan olleen kannanoton takana. Itävallan ja Suomen lisäksi allekirjoitukset löytyvät Ruotsilta, Tanskalta, Alankomailta, Latvialta, Slovakialta ja Tšekiltä.
Ihmeellisintä ulostulossa ja Politicon tulkitsemassa jämerässä jämptiydessä on se, että ainoastaan Suomi kasvattaa velkaa noususuhdanteessa. Kukaan ei taida olla profeetta omalla maallaan?
Velkahumalaiselle etelälle näpäytys
Hulppeasta velasta ja alijäämistä toivoo pääsevänsä pois niitä valtioita, joiden velkaantuminen mitataan kolminumeroisilla luvuilla; Italia, Espanja ja Ranska. Viimeksi mainitun velkaisuusaste on yli 115 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä kolmikosta se on vähiten.
Näitä maita ei voida syyttää siitä, että ne haluaisivat elää lisää EU:n piikkiin. Suomen merkitykselliset nettosiirrot EU:n elvytyspaketista näihin maihin ovat kuin oliivi aperitiivissa, vaikka Suomessa olisi syytä tarkkailla jokaista ulosvietyä miljoonaa ja miljardia.
Kahdeksan EU-maan kannanotto on karttakeppiä sormille. Se on rohkea tempaus.
Valitettavasti eräänlainen teatteri on nähty ennenkin: Suomi ensin perää uskottavaa talouspolitiikkaa euromailta. Sen jälkeen Suomi kuuntelee Saksaa, jonka pankkeja ollaan pelastamassa, ja toteaa tukipakettien olevan mitä mainioin ajatus.
Suomen talous jämähtänyt
Suomen päättäjät tarvitsevat selkärankaa sanoa kerrankin: “Ei käy.”
Suomi ei ole tehnyt budjettiylijäämää sitten vuoden 2008. Talous on jämähtänyt noin vuoden 2007 tasolle. Velkaisuutemme on räjähtänyt käsiin.
Näiden tunnusmerkkien pohjalta olisi voitu neuvotteluissa edetä ja miettiä, mikä maa on keppikerjäläisen tiellä ja kuka tarvitsee taloudellista tukea koronankin jälkeen.
Jos liittovaltioajatuksen kannattavin moottori on kuihtuminen ja viimeistenkin velkarahojen heruttaminen Etelä-Eurooppaan, niin ei tämä hyvältä näytä.
Miten jatkossa? Kaksi sanaa tai nimet vekseleihin? Ei tämän pitäisi rakettitiedettä olla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: “Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Ranne: Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen on suurin uhka Suomen elinvoimaisuudelle – “Tilanne on jakomielinen”

Hallituksen valtavaan velanottoon pettynyt Junnila: “Keskusta päästänyt samppanjasosialistit juhlimaan”

Suomalaisten elämä ja arki kallistuvat entisestään – Leena Meri: “Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita”

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää