PS ARKISTO
Liikennettä kehitetään nyt perustarpeet ja turvallisuus edellä. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korostaa, että siltarumpupolitiikan aika on nyt ohi.
Muuttunut turvallisuustilanne ja julkisen talouden säästöpaineet ovat muuttaneet myös sitä, miten Suomi käyttää rahansa liikenteeseen. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korostaa, että Suomen täytyy huolehtia niistä asioista, joita me suomalaiset todella tarvitsemme.
Ministeri Ranne painottaakin, että liikenneinfran kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, sillä tänään tehtävät investoinnit vaikuttavat vielä vuosikymmenten päästä.
– Liikenneinfraa ei pidä kehittää mutu-meiningillä. Tarvitsemme ymmärrystä ja pureskeltua faktaa siitä, mitä tarvitsemme ja millä aikataululla. Tässä hetkessä on myös erityisen tärkeää pystyä joustamaan ja tekemään uusia linjauksia muuttuvassa maailmassa, Ranne kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeriön kolumnissaan.
Suomi panostaakin nyt sellaiseen liikkumisen infraan, joka palvelee samalla myös maanpuolustusta ja huoltovarmuutta. Suomen sijainti Naton ja EU:n ulkorajalla velvoittaa meitä entistä enemmän tekemään ratkaisuja, joilla vahvistamme liikennejärjestelmäämme nykyhetkessä toimivammaksi ja tulevaisuudessa kriisinkestävämmäksi, Ranne kirjoittaa.
Myös tiukan talouskurin kannattaja, perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on todennut, että tarvitsemme lisäpanostusta sotilaalliseen liikkuvuuteen.
Nämä tavoitteet on otettu liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman kantaviksi ajatuksiksi. Suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Liikenne 12 -suunnitelma tähtää sellaisen pitkän aikavälin strategisen näkymän luomiseen Suomen liikennejärjestelmälle, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat tarpeen mukaan.
Ranne painottaa, että kansalaisten käytetyimmällä menopelillä, autolla, on päästävä haluttuun kohteeseen kohtuullisin ponnisteluin.
– Hallitus etenee infran kehittämisessä tiet edellä, koska 90 prosenttia tavaratonneista kulkee teillä ja niin tekee ylivoimaisesti suurin osa kansalaisistakin, nyt ja tulevaisuudessa, Ranne kirjoittaa.
Suunnitelmassa korostuvat olemassa olevan tie- ja raideinfran toimintakunnon ylläpitäminen, jäänmurto ja itä-länsi-suuntaisten yhteyksien kehittäminen.
Viime vuodet ovat muuttaneet rajusti Suomen ja lähialueiden turvallisuustilannetta ja siten toimintaympäristöä. Itärajan sulkeminen on korostanut läntisten yhteyksien tärkeyttä. Suomi panostaakin yhteistyöhön Ruotsin ja Norjan kanssa. Tavoitteena on muun muassa pohjoismainen liikennejärjestelmästrategia, jossa merkittävimmät rajat ylittävät yhteydet ja niiden kehittämistarpeet on tunnistettu yhdessä.
Tähän liittyen Suomi teettää selvityksen Pohjois-Suomen raideleveydestä. Olisiko mahdollista muuttaa tai rakentaa suomalaisia leveitä raiteita muun Euroopan, myös Ruotsin, kapeampiin raiteisiin, ja millä aikataululla se olisi järkevää? Yhteinen raideleveys mahdollistaa tehokkaat kuljetukset Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan. Selvitys valmistuu ensi kesänä.
Ministeri Ranne muistuttaa myös, että Suomen taloudellinen kantokyky rajoittaa sitä, mihin kykenemme panostamaan. Siksi rajalliset resurssit on ohjattava harkitusti kaikkein tärkeimpiin kohteisiin.
– Suomi tarvitsee kipeästi investointeja, jotka vahvistavat vaikuttavimmin ja nopeimmin turvallisuuttamme, huoltovarmuuttamme ja sotilaallista liikkuvuuttamme, Ranne painottaa.
Aina välillä joku taho nostaa esiin suuria, kalliita hankkeita, jotka ovat erityisen hitaita rakentaa. Ranne peräänkuuluttaa, että kohteet on asetettava selkeään tärkeysjärjestykseen.
– On vastuutonta sulkea silmänsä isolta kuvalta sekä realiteeteilta ja paaluttaa julkisuudessa toissijaisia infrahankkeita. Tallinnan tunnelit tai Merenkurkun sillat eivät ole tätä päivää, eivätkä ne ratkaise kriittisen infran haasteita tai vähennä haavoittuvuuttamme lyhyellä saati sitten pitkällä aikavälillä.
Euroopan unioni on tällaisten hankkeiden tärkeä rahoittaja. Ranne haluaakin, että saamme takaisin niitä rahoja, jotka olemme unionille maksaneet.
Pahin virhe on lähettää karvalakkilähetystöjä lobbaamaan eri hankkeita, sillä vain yhteinen viesti tulee kuulluksi, Ranne kirjoittaa.
– Meidän on toistettava faktoja rakkaasta Suomestamme ja pysyttävä yhteisessä rintamassa.
– Siltarumpujen aika on lopullisesti ohi. Nyt on Suomen turvallisuuden ja talouden kannalta tärkeimpien hankkeiden vuoro.
Siltarumpupolitiikalla tarkoitetaan sellaista politiikkaa, jossa eri tahot pyrkivät ajamaan pieniä ja paikallisia kohteita saadakseen kiitosta paikallispolitiikassa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriö suojaa kriittistä infrastruktuuria ja siihen liittyviä paikkatietoja yhteistyössä muiden viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Itä-Suomen alueella on katvealueita, joissa internet-yhteydet eivät toimi. Haasteet johtuvat 3G-yhteyksien alasajosta ja tilalle tulevien 4G- ja 5G-yhteyksien rajallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan operaattorien välillä ei ole eroja, mikään netti ei toimi kunnolla eivätkä ongelmat korjaannu puhelinta vaihtamalla.
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Vanha valtamedia Yleisradiosta Ilta-Sanomiin on jatkanut kipuiluaan heti Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin virkakauden alusta asti, mikä näkyy mediasisältöjen oudoissa sanavalinnoissa.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Koraanin polttamisesta tunnetuksi tullut Salwan Momika on ammuttu hengiltä Södertäljessä Ruotsissa. Momikalla oli ollut edellisenä päivänä käynnissä livestriimi Tiktokissa, kun hänet ammuttiin kesken lähetyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa ääri-islamilaisen ajattelun ja haitallisen maahanmuuton tuhoisista seurauksista Euroopalle.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Koraanin polttamisista julkisuutta saanut Salwan Momika ammuttiin myöhään keskiviikkoiltana Södertäljessä. Poliisi ei ole vahvistanut uhrin henkilöllisyyttä. Turvallisuuspoliisi Säpo osallistuu SVT:n mukaan murhan tutkintaan.
