Suomi pidättäytyi äänestämästä EU:n talousarviosta – syynä muun muassa erityisvälineiden käyttö hallintomenojen kattamisessa

EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina 15. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.

Liian vähän liikkumavaraa

Suomi katsoi, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten ja että eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin. Lisäksi Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.

Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetin sitoumusmäärärahoiksi yhteensä noin 199,4 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 155,2 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.