Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden talousarviosta. Suomi kuitenkin pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella. Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta.
EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina 15. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).
Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.
Suomi katsoi, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten ja että eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin. Lisäksi Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.
Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetin sitoumusmäärärahoiksi yhteensä noin 199,4 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 155,2 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kritisoi Suomen kasvavia EU-kuluja. VM:n laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
