Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen odotetaan laskeneen 0,1 prosenttia tammi-maaliskuussa viime vuoden loka-joulukuusta. Suomen talous painui siten taas taantumaan. Taantuma tarkoittaa kahden peräkkäisen vuosineljänneksen bkt-lukujen laskua.
Kyseessä on ennakkoarvio, joka saattaa tarkistua kesäkuun alussa.
Vuoden 2012 keväästä Suomen bkt oli nousussa vain viime syksynä, jolloin talouskasvua kirjattiin 0,1 prosenttia. Työllisten määrän kerrotaan pudonneen 0,4 prosenttia vuoden takaisesta.
Tämän lisäksi Suomen kuluttajahintojen lasku kiihtyi huhtikuussa 0,2 prosenttiin. Koko euroalue pääsi irti deflaation kynsistä, sillä huhtikuun inflaatiolukemat pysyivät ennallaan.
Ranska piristyi – Saksan veto hiipui
Euroalueen talouskasvu kuitenkin kiihtyi 0,4 prosenttiin. Tulos oli lievä pettymys, sillä kasvulukujen oletettiin virkoavan 0,5 prosenttiin. Suomi oli ainoa maa, joka raportoi talouden supistuneen.
Ranskan ja Saksan talouskasvu jatkui laimeahkona. Ranskan luvut yllätti iloisesti, mutta Saksan luvut tuottivat pettymyksen. Ranskan alkuvuoden talous kasvoi 0,6 prosentin vauhtia, Saksan kasvuluvut hyytyivät 0,3 prosenttiin.
Ranskan kasvun virkoaminen on hyvä uutinen, mutta sen ei arvella kutistavan vielä työttömyyttä. Euroalueen suurista jäsenmaista myös Italia onnistui kasvattamaan talouttaan ennakoitua nopeammin. Kasvuluvut olivat Saksan tapaan 0,3 prosentissa.
Saksan kasvulukujen ennakoitua rajumpi hidastuminen muistuttaa siitä, ettei Euroopan talouskurimus ole vielä päättynyt. Markkinoilla on viime päivinä ollut levottomuutta, kun euromaiden valtiolainat ovat olleet myyntipaineiden alla. Markkinoilla on arveltu Euroopan talouden toipuvan ja inflaation piristyvän, mikä lisää tuottovaatimuksia lainakirjoille. Julkaistut kasvuluvut saattavat hillitä Euroopan kasvunäkymiä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
