PS ARKISTO
Suomi painotti Ukrainan tukemista Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksissa Marrakechissa – Purra: ”Periaatteista ja arvoista on pidettävä kiinni”
Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui tällä viikolla Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksiin Marrakechissa Marokossa. Kokouksissa keskusteltiin kansainvälisen talouden keskeisistä kysymyksistä ja ajankohtaisesta globaalista tilanteesta. Kokousten vaikeimmaksi kysymykseksi nousi Venäjän tuomitseminen hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa. Ministeri Purran mukaan vakavasta maanjäristyksestä toipuva Marokko onnistui hienosti Marrakechin kokousjärjestelyissä ja ansaitsee osallistujien lämpimät kiitokset.
IMF:n päätapahtumissa keskusteltiin maailmantalouden tilasta ja näkymistä sekä toimitusjohtajan näkemyksistä IMF:n roolin kehittämiseksi. Maailmanpankin osalta pääaiheena oli pankin uudistusprosessi. Suomen yhtenä pääpainotuksena vuosikokouksissa oli vahva tuen osoittaminen Ukrainalle sekä Maailmanpankin ja IMF:n Ukrainalle antamalle tuelle. Suomi korosti myös IMF:n ja Maailmanpankin roolin tärkeyttä monenkeskisessä yhteistyössä.
Suomella selkeä linja Ukrainan tukemiseen
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista. Julkilausumien sijaan julkaistiin kehityskomitean sekä valuutta- ja rahoituskomitean puheenjohtajien lausunnot. Tämä on neljäs kerta, kun näin käy sitten Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan alun helmikuussa 2022.
Valtiovarainministeri Purra tuomitsi vaalipiiriemme yhteisissä puheenvuoroissa vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomi ja vaalipiiri edellyttivät, että Venäjän hyökkäyssota tuomitaan selkeästi julkilausumissa. Asiasta ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tämän seurauksena kokouksista annettiin vain puheenjohtajien lausunnot.
– Suomen linja on selkeä Ukrainan tukemisen ja Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisen suhteen. Ukrainaa koskevan tekstin osalta emme päässeet neuvotteluissa muiden kanssa yhteisymmärrykseen. Vaalipiirimme ei voinut hyväksyä ehdotuksia yhteisiksi julkilausumiksi, sillä tekstit eivät olleet riittävän tiukkoja ja suoria Venäjän suhteen. Muissa asioissa maiden välillä ei neuvottelujen jälkeen ollut erimielisyyttä, ministeri Purra toteaa.
Pohjoismaat ja Baltia yhdessä Ukrainan puolella
Valtiovarainministeri Purra kirjoittaa sosiaalisen median kanavillaan, että Pohjoismaat ja Baltian maat puolsivat kokouksissa lujaa politiikkaa Ukrainan puolesta Venäjää vastaan.
Purra korostaa periaatteista ja arvoista kiinni pitämisen tärkeyttä.
Issuing communique would have required the approval of all the members, including Russia.
As we did not accept the proposals, no communique was issued.
We felt it was important to hold on to our principles and values and not backtrack on our position on Russia.
3/3
— Riikka Purra (@ir_rkp) October 14, 2023
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ukrainalaiset antoivat Jussi Halla-aholle poikkeuksellisen kunnianosoituksen
Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”
Valtiovarainministeri Purra kommentoi kaasuputkivauriota Suomenlahdella
Venäjän hyökkäyssota hallitsi Suomen ja Ukrainan puhemiesten keskusteluja – Halla-aho: ”Tukemme Ukrainalle on vankkumaton”
Puhemies Halla-aho: Suomen ja Viron suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan – “Venäjän hyökkäyssota alleviivaa tarvetta vahvemmalle yhteistyölle monella alalla”
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”
Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.