

Aamuliikenne Kuusisaarentiellä Espoossa. Kuvituskuvaa.
Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: “verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”
Suomen taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt EU-vertailumaihin nähden. Työmarkkinoiden uusiutuminen on jäänyt tekemättä, sotea tai sosiaaliturvajärjestelmää ei ole uudistettu, kannustinloukut ovat ennallaan tai pahentuneet. Koulujärjestelmä sakkaa, julkisia menoja on kasvatettu surutta. Asumistuet ovat valtavia. Yritysten investoinnit ovat alentuneet uhkaavasti. VTT Heikki Koskenkylä kommentoi taloustilannetta Suomen Uutisille.
Suomen talouden menestys oli Nokian huippuvuosina EU- ja euromaiden huipulla. Tämä kulta-aika kesti vajaat kymmenen vuotta ajalla 1999-2007. Suomea ihailtiin maailmalla laajalti. Suorastaan ihmeteltiin, miten kylmässä Pohjolassa on syntynyt elektroniikka-alan huippumaa.
Kaikki keskeiset taloutemme tunnusluvut ovat heikentyneet huomattavasti. Viime vuosikymmenenä Suomi on pudonnut EU-maiden keskikastiin ja uhkana on pudota vielä alemmaksi.
Globaalin finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen tilanne on muuttunut dramaattisesti. Kaikki keskeiset taloutemme tunnusluvut ovat heikentyneet huomattavasti. Viime vuosikymmenenä Suomi on pudonnut EU-maiden keskikastiin ja uhkana on pudota vielä alemmaksi.
Menestyskautena Suomen tunnusluvut olivat huipputasoa, vastaavanlaista jaksoa ei meillä ole ollut aiemmin. Viennin voimakas kasvu nojautui etenkin Nokian kännyköiden menestykseen, mutta myös muu vientiteollisuus menestyi hyvin. Aiemmin Suomi oli kärsinyt vaihtotaseen kroonisesta alijäämästä, joka johtui kilpailukyvyn heikentymisestä. Sitä korjattiin useita kertoja suurilla devalvaatioilla. Nokian aikana vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:een kohosi jopa 7-8 prosentin tasolle. Euromaista vain Saksalla ja Hollannilla on ollut vaihtotaseen ylijäämä tätä tasoa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus viennistä nousi lähes 30 prosentin tasolle. Nykyisin tämä osuus on vain noin kymmenen prosenttia. Tavaravientimme koostumus on palannut perinteiseen jakaumaan. Vuoden 2008 jälkeen Suomella on ollut lähes jatkuva vaihtotaseen alijäämä. Samaan aikaan Ruotsi, Tanska, Saksa ja Hollanti ovat päässeet jatkuvaan ylijäämään. Vaihtotaseen kehitys on hyvä mittari maan kilpailukyvylle. Suomea vaivaa sekä kustannuskilpailukyvyn että reaalisen kilpailukyvyn puute. Kustannuskilpailukykymme heikkeni vuoden 2005 jälkeen huomattavasti, vuoteen 2017 mennessä peräti 15-20 prosenttia verrattuna kilpailijamaihin.
Suomen BKT:n kasvu oli Nokian menestysvuosina EU-maiden huippua, peräti 3,5 prosenttia vuodessa keskimäärin. Tämä oli loistava saavutus. Se oli EU-maiden huippua. Sen jälkeen olemme olleet yksi hitaimmin kasvavista EU-maista. Vasta vuonna 2018 BKT ylsi vuoden 2008 tasolle. Kuten monet ovat sanoneet, 2010-luku oli meille ”menetetty vuosikymmen”. Euron ensimmäisen vuosikymmenen aikana BKT asukasta kohden kasvoi reippaasti, noin 25 prosenttia yhteensä, mikä oli euromaiden huippua. Vuoden 2019 lopulla BKT per asukas oli vuoden 2007 tasolla! Ruotsissa BKT:n ja BKT per asukas kasvuluvut ovat olleet selvästi suuremmat ja ylittävät nyt vuoden 2007-2008 tason lähes 15 prosentilla. Olemme jääneet pahasti jälkeen Ruotsista kuten myös Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja Itävallasta.
Suomi on tylysti pudonnut EU-maiden huipputasolta.
Nokian menestysaikana Suomen julkinen sektori oli paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan aiemmin. Julkisen sektorin alijäämä muuttui ylijäämäksi, joka oli suurimmillaan peräti viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällaisia lukuja näkee harvoin. Julkinen velka per BKT aleni 30 prosentin tasolle. Viime vuosikymmenellä kehitys kääntyi, velka-aste kohosi 60 prosenttiin ja vuosittainen alijäämä on ollut 1-3 prosentin tasoa. Samaan aikaan Ruotsilla, Tanskalla, Saksalla ja Hollannilla on ollut julkisen sektorin ylijäämä ja velka-asteet laskeneet roimasti. Koronan aika muuttaa lukuja, myös Suomessa, mutta ero tunnusluvuissa vertailumaihin säilyy edelleen merkittävänä. Useilla vertailumailla julkinen velka-aste oli ennen koronaa 35-40 prosenttia, Saksalla 58 prosenttia ja Suomella 59 prosenttia.
Työllisyysasteessa Suomi paransi tilannettaan myös huomattavasti, kun 1990-luvun laman jälkeen luku oli 65 prosenttia ja kohosi 2000-luvun alussa noin 72 prosentin tasolle. Ottaen huomioon talouden kasvuluvut, työllisyysasteen nousu jäi alle odotusten. Vertailumaissa päästiin 75-77 prosentin tasoille. Ero Suomeen nähden on huomattavan suuri ja kertoo siitä, että meillä on vakavia rakenteellisia ongelmia työmarkkinoiden toiminnassa ja kannustimissa. Ruotsiin verrattuna 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa peräti 15-prosenttiyksikköä alempi.
Näiden vertailujen valossa voidaan sanoa, että Suomi on tylysti pudonnut EU-maiden huipputasolta. Toisaalta Suomea on kohdannut usea vakava taloudellinen shokki vuoden 2008 jälkeen. Merkittävin oli Nokian matkapuhelinten tuotannon loppuminen. Nokia kyllä menestyy verkkojen alueella, mutta sen vaikutukset Suomen talouteen ovat varsin vähäiset. Toinen shokki on ollut paperitehtaiden sulkeminen, mikä näyttää jatkuvan. Kolmas shokki oli Venäjälle viennin romahtaminen, mikä oli seurausta EU:n pakotteista Venäjää kohtaan. Neljäs shokki oli itse aiheutettu kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, mikä alkoi jo vuonna 2005.
Näillä shokeilla ei kuitenkaan voida puolustella enää Suomen tilanteen olennaista heikentymistä vertailumaihin verrattuna. Koronapandemia puolestaan on ollut shokki kaikille maille. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen hallitukset ja etujärjestöt, EK ja ay-liike, ovat epäonnistuneet pahasti Suomen talouden kehittämisessä ja rakenneuudistuksissa. Olemme eläneet jo pitkään yli varojemme ja tämä meno näyttää vain pahenevan nykyisen hallituksen aikana.
Jos muutosta ei saada aikaan Suomi on vaarassa vajota EU-maiden heikoimpien maiden joukkoon.
Työmarkkinoiden uudistaminen on jäänyt tekemättä, Sotea ei ole uudistettu eikä nyt tekeillä oleva Sote-malli vakuuta lainkaan. Myöskään sosiaaliturvajärjestelmää ei ole uudistettu. Sen osalta on vain surutta kasvatettu menoja, mm. asumistukia, mutta kannustinloukut ovat jääneet ennalleen tai pahentuneet. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat supistuneet alle puoleen huipputasoltaan. Koulujärjestelmä ei ole enää huipputasoa Pisan vertailuissa. Yritysten investoinnit Suomeen ovat alentuneet uhkaavan paljon. Samaan aikaan Suomella on kuitenkin EU- ja OECD-maiden suhteellisesti vertaillen suurimpia julkisia sektoreita. Vertailu on tehty julkiset menot per BKT-suhteella. Tämän seurauksena kokonaisveroasteemme eli kaikki verot suhteessa BKT:een on maailman korkeimpia. Palkkatulojen verotus on Suomessa varsinkin marginaaliverotuksen osalta poikkeuksellisen korkea. Jo keskituloiset ovat meillä korkeasti verotettuja verrattuna useisiin muihin maihin (Veronmaksajat). Ansiotulojen korkea veroaste on osin syynä myös siihen, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet Suomessa keskimäärin heikommin kuin muissa pohjoismaissa vuosina 2011-2017 ja ilmeisesti sen jälkeenkin. Lähes puolessa Suomen kunnista käytettävissä oleva tulo jopa laski vuosina 2011-2017 (Yle uutiset). Verotuksen lisäksi talouden hidas kasvu ja useita vuosia kestänyt taantuma on aiheuttanut näin negatiivisen kehityksen. Tuloerot maan eri alueiden välillä ovat kasvaneet.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Suomen on aika ryhdistäytyä. Jos muutosta ei saada aikaan Suomi on vaarassa vajota EU-maiden heikoimpien maiden joukkoon. Alkaneesta vuosikymmenestä voi tulla toinen menetetty vuosikymmen. Tämä merkitsisi elintason nousun pysähtymistä tai suorastaan alenemista. Hyvin koulutetut ja ammattitaitoiset työntekijät alkavat silloin muuttaa maasta pois, mikä olisi katastrofi. Olemme jäämässä ratkaisevasti jälkeen muista pohjoismaista. Nykyiseltä hallitukselta ei ole odotettavissa merkittäviä rakenneuudistuksia. Pääministeri korostaa jatkuvasti suuren julkisen sektorin merkitystä ja moittii yrityssektoria vastuuttomaksi. Hän ei ilmeisesti ole huomannut, että yrityssektorin osuus bruttokansantuotteestamme on 80 prosenttia ja julkisen sektorin 20 prosenttia. Toisaalta julkisen sektorin osuus työllisistä on peräti 30 prosenttia. Nykyhallitusta ei huoleta lainkaan maamme huippukorkea kokonaisveroaste. Ruotsissa jopa demarivetoinen hallitus on laskemassa ensi vuoden budjetissa palkkaverotusta merkittävästi.
Suomi tarvitsee uuden hallituksen, jonka tehtävänä on saada Suomi uuteen nousuun. Sen on tehtävä suuria uudistuksia ja lopetettava julkisen sektorin jatkuva kasvattaminen. Yrittäjyyttä ja investointeja on kannustettava monin keinoin ja verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat

Nyt kallistuvat tuontitavarat – korona on nostanut merikuljetusten hinnat viisinkertaisiksi

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Viikon suosituimmat

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Teemu Keskisarja: Nälkä-Suomi säästyi kehitysavun kiroukselta, supisuomalaiset ihmiset ottivat vastuun omasta elämästään (video)

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Haaga-Helian opiskelijakunta estää Perussuomalaiselta Nuorisolta pääsyn vaalitorille – syy haiskahtaa woketukselta
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Pekka Aittakumpu: Yhdysvaltain varapresidentti Vance osui herkkään paikkaan, koska hän oli oikeassa
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmetteli Riikka Purran ja muiden perussuomalaisten myönteisiä kommentteja puheesta, jonka Yhdysvaltojen varapresidentti J.D. Vance piti Münchenissa. Erilaisena ja yllättävänäkin Vancen puhetta pitävä perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää puheessa olennaisena asiana sitä, että Vance toi esiin Euroopan arvorappion. Monen on vaikea tunnustaa, että on menty väärään suuntaan.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Antikainen: Kasvisruokahörhöily menee liian pitkälle – Marttaliitto myötäilee vihervasemmistoa
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.