LEHTIKUVA
Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kyydistä – ainoa, jonka BKT ei kasva, “innovaatiokone on rikki”
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa valtionvarainministeriön raportissa, joka ei mairittele Suomea.
Valtiovarainministeriö julkisti äskettäin talousraportin ”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa”. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli tilannut raportin, jonka laativat VM:n virkamiehet. Raportti antaa hyvin huolestuttavan kuvan Suomen talouden kehityksestä 2020-luvulla. Suomi on jo 2010-luvulla jäänyt selvästi jälkeen muita Pohjoismaita ja useita muitakin EU-maita.
Suomen talouden arvioidaan kasvavan 10 prosenttia vuosina 2020-2030. Ruotsin, Norjan ja Tanskan arvioidaan kasvavan samaan aikaan yli 20 prosenttia. Suomalaisten elintaso on yhä alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä ja lähivuosina ero muihin Pohjoismaihin vain kasvaa. Elintasoa mitataan tällöin bruttokansantuotteella henkeä kohden eli BKT per capita-luvulla. Nämä luvut olivat vuonna 2019 seuraavat: Norja 70 000, Tanska 50 000, Ruotsi 45 000, Islanti 40 000 ja Suomi 38 500 euroa. Islannilla oli vakava pankkikriisi vuosina 2008-2010, mutta se selvitti sen hyvin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa BKT per capita ei ole kasvanut.
Suomen viennin suhde BKT:een on laskenut ja oli vuonna 2019 40 prosenttia. Tanskan luku on Pohjoismaiden korkein lähes 60 prosenttia. Vanhanen totesi raportin julkistamistilaisuudessa, että Suomen vienti on taantunut selvästi. Hän viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen suhdelukua voi verrata lähinnä Kreikkaan ja Portugaliin. Vanhanen kysyi, että haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon? Suomen hyvinvointivaltio on ajautumassa suuriin ongelmiin.
Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa hitaasti ja työllisyysaste on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on 72 prosentin tasolla, kun muilla taso on 76-78 prosenttia. Suurimmat erot ovat nuorten ja ikääntyvien työllisyydessä.
Investointiaste on Suomessa laskenut dramaattisesti. Investoinnit ovat yhä finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat laskeneet huomattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön ”Kestävän kasvun”-työryhmää vetävä hallitusammattilainen Pekka Ala-Pietilä sanoo, että Suomen ”innovaatiokone” on rikki (Kauppalehti 9.2.2021). Se selittää heikon tuottavuuskehityksen ja kituliaan kasvun. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat laskeneet Suomessa kymmenessä vuodessa viidenneksen. Lisäksi vuosina 2015-2019 yritysten T&K -investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet jyrkästi. Vuosina 2000-2010 Suomi oli T&K-panostuksissa EU:n kärkimaita.
Kauppalehti kysyy pääkirjoituksessaan 9.2.2021 ”Onko Suomi tuomittu Pohjolan peränpitäjäksi?”. Suomi voi pysyä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona vain, jos hallitus onnistuu nostamaan työllisyyttä ja tuottavuutta niin, että julkisen talouden kestävyys on turvattu. Lehden mukaan VM:n raportin diagnoosi Suomen talouden näkymistä on synkkä. Suomessa tarvitaan merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla, verotuksessa ja innovaatiopolitiikassa. Pitkällä ajalla vuosina 1917-2008 Suomi on ollut menestystarina. Vuoteen 2008 saakka Suomi kuroi umpeen elintason eroa muihin Pohjoismaihin nähden, mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi. Muiden Pohjoismaiden etumatka on kasvanut lähes joka mittarilla. Monella talousluvulla Suomi lähenee nyt Euroopan syrjäisinä kolkkina pidettyjä periferiamaita.
Hallituksen paineet rakenneuudistuksiin ovat nyt suuret. Näitä lisää myös nopeasti kasvava julkinen velka. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nousemassa 70 prosentin tasolle, kun Ruotsin ja Tanskan velkasuhde pysyy lähivuosina 40 prosentin tasolla. Valtiovarainministeri Vanhanen sanoo asettaneensa virkamiehille kysymyksen, onko Suomi enää Pohjoismaa. Jos kriteerinä pidetään korkeaa työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä, Suomi on pudonnut pahasti muiden Pohjoismaiden tasosta. Punavihreän hallituksen perusongelma on se, että hallitus on valmis kasvattamaan julkista velkaa huolettomasti ja paisuttamaan julkista sektoria, vaikka se on jo nyt Pohjoismaiden suurin suhteessa BKT:een. Ylisuurella julkisella sektorilla Suomi ei voi menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: “Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Norjan vaalit: Työväenpuolueelle historiallisen huono tulos, mutta se pääsee johtamaan hallitusta – vihreät jäivät äänikynnyksen alle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää