Työttömyys ja maahanmuutto nostivat Suomen populismiriskin kärkisijoille Euroopassa, Talouselämä uutisoi. Oxford Economicsin tutkimuksessa populismilla tarkoitettiin muun muassa EU-vastaisuutta, populistisiksi miellettyjen puolueiden kannattamista sekä maahanmuuttokriittisyyttä.
Viime vuoden aikana taloudelliset ja kulttuuriset stressitekijät Euroopassa ovat helpottaneet, kertoo Oxford Economicsin tutkimus Talouselämän mukaan. Stressitekijät lisäävät yhteiskuntien alttiutta populismiin.
Oxford Economics ylläpitää pistetaulukkoa eurooppalaisesta populismista. Sen mukaan yleinen suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan on parantunut, koska maahanmuuttajamäärät ovat vähentyneet ja taloudellinen tilanne Euroopassa on helpottunut.
Tutkimuksessa käytettyjen stressimittarien mukaan Euroopan korkein stressitaso on Kreikassa, jossa stressimittareista 69 prosenttia on ylimmässä neljänneksessä. Toisena on Italia (56 prosenttia), Espanja (50 prosenttia) ja Ranska 44 (prosenttia). Suomi on viidenteneä 38 prosentilla.
Suomen stressitekijöistä keskeinen on talous. Meillä kokonaistuotanto pieneni aikavälillä 2008-2017 kun samalla työttömyys on kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008. Lisäksi suomalaiset pitävät työllisyyttä ja taloudellista tilannetta suurena huolenaiheena.
Suomi sai stressipisteitä myös maahanmuutosta. Tosin maahanmuuttajien määrä Suomessa ei ole erityisen korkea tai matala. Suomalaisista 35 prosenttia nosti kuitenkin maahanmuuton kahden suurimman huolenaiheensa joukkoon elokuussa 2017.
Suomalaisten suhtautuminen EU:hun on eurooppalaista tasoa. Suomalaisista 17 prosentilla oli negatiivinen suhtautuminen unioniin elokuussa 2017 kun Kreikassa kieletisesti asennoituvia oli 43 prosenttia, Italiassa 23 prosenttia, Espanjassa 13 prosenttia ja Ranskassa 25 prosenttia.
Raportin tekijät odottavat populismin nousevan selvimmin maissa, jotka ovat altistuneet huomattavasti globalisaatiolle ja jotka ovat samaan aikaan kokeneet taloudellisia säästöohjelmia sekä huonoja tuloksia työmarkkinoilla, kasvussa ja tasa-arvossa, Talouselämä kertoo.
Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan viime kesällä tekemän havainnon: Suomessa on iso kysyntä vaikutusvaltaiselle kansallismieliselle puolueelle. Kuten Suomen Uutiset kesällä kirjoitti, jopa 25 prosenttia suomalaisista voisi lähteä kansallismielisen populistipuolueen kelkkaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
