LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – “Seuraukset ovat nyt näkyvissä”
Hoitajien lakko alkoi huhtikuun alussa. Hoitajia edustavat liitot Tehy ja SuPer vaativat palkkaohjelmaa, jolla hoitajien palkkoja nostettaisiin viiden vuoden ajan vuosittain 3,6 prosenttia normaalien korotusten päälle.
Riikka Purra pitää tilannetta erittäin vakavana, sillä suomen terveydenhuolto on vasta selviämässä koronan aiheuttamasta kuormituksesta, ja samaan aikaan Suomessa on pitkät hoitojonot.
Purra totesi eilen AlfaTV:llä, että terveydenhuoltoon tulisi kohdistaa lisää rahaa.
– Mikäli terveydenhuollossa ei ole riittävästi virkoja ja vakansseja ja yksittäiset hoitajat joutuvat venymään epäinhimillisiin suorituksiin, niin totta kai se vaikuttaa.
– Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa, ja seuraukset ovat nyt näkyvissä. Meneillään on petollinen noidankehä, koska tilanne aiheuttaa lisää sairauksia ja niiden hoitamatta jättämistä.
Hoitajille löytyisi rahaa jos hallitus priorisoisi
Perussuomalaiset tukee hoitajien oikeutta lakkoon sekä sitä, että hoitajat vaativat parempaa palkkaa ja työoloja. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin ministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmistellut potilasturvallisuuslakia, joka velvoittaisi hoitajat työhön sakon uhalla.
Perussuomalaiset katsoo, että hoitoalalle on löydettävissä lisää rahaa, mutta se edellyttäisi hallitukselta perustavanlaatuisia muutoksia verovarojen kohdistamisessa. Perussuomalaiset on erityisesti linjannut julkisen talouden leikkauksia toissijaisista kohteista.
– Voidaan kysyä, pitääkö meidän näissäkin olosuhteissa ja tässä tilanteessa maksaa ilmastorahaa Afrikkaan. Lisäksi voidaan kysyä, kenelle suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu, Purra sanoo.
Katso koko haastattelu täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastotoimet työolot priorisointi verovarat hoitajat lakko Tehy Super palkka Julkinen talous Riikka Purra Afrikka Terveydenhuolto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille
Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa
Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon
Hallituksen kehysriihestä velkapommi – Riikka Purra ja Lulu Ranne: ”Ei mitään helpotuksia tavalliselle duunarille tai yrittäjälle”
Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – “Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto pahasti ruuhkautunut – Koponen: “Tässä rakennellaan tulevaisuuden pahoinvointipommia”
Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: “Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”
Mäenpää hoitajien pakkorokotuslain purkamisesta: ”Tämä pitäisi saada nopeasti hoidettua”
Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.