Suomi hankkii uudenlaisia taistelualuksia

Suomi korvaa käytöstä poistuvat merivoimien taistelualukset entistä suuremmilla korvetti-luokan taistelualuksilla, joissa yhdistetään miina- ja ohjuslaivojen erilaiset ominaisuudet sukellusveneiden torjuntaan ja ilmapuolustukseen. Myös torpedoiden hankinta sukellusveneiden torjuntaan voi tulla kyseeseen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) valtuutti puolustusvoimat käynnistämään laivaston poistuvan iskuvoiman korvaamiseen tähtäävän Laivue 2020 -hankkeen perjantaina. Hallitus päätti merivoimien poistuvan suorituskyvyn korvaamisesta hallitusohjelmassaan. Pohja tähän rakennettiin jo vuosi sitten parlamentaarisessa, Ilkka Kanervan (kok.) johtamassa puolustuspoliittisessa selvitysryhmässä.

– Hankkeen valmistelu pitää käynnistää nyt. Kyseessä on laivaston lakisääteisten tehtävien kannalta välttämätön hanke, Niinistö painotti tiedotustilaisuudessa.

– Merivoimien suorituskyky laskee vuonna 2025 ratkaisevasti, kun Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat saavuttavat elinkaarensa pään. Miinalaiva Pohjanmaahan on jo saavuttanut matkansa pään.

1,2 miljardin hanke

Laivue 2020 –hanke korvaa kahdenlaisia poistuvia aluksia: neljä kappaletta Rauma-luokan ohjusveneitä, joita käytetään noin vuoteen 2025 saakka sekä kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa, jotka poistetaan käytöstä myös samoihin aikoihin. Laivaston lippulaivana toiminut miinalaiva Pohjanmaa jäi telakalle jo vuosi sitten.

Tilalle hankitaan neljä aiempaa suurempaa alusta, jotka pystyvät kokonsa puolesta liikkumaan suurillakin vesillä, kuljettavat suuren määrän miinoja, näkyvät huonosti tutkassa ja muilla sensoreilla ja niissä on varsin kyvykäs tutka- ja ohjusaseistus.

Alukset nousevat
uuteen kokoluokkaan

Alusten koko nousee entistä suurempaan mittaluokkaan, noin 2 500-3 000 bruttorekisteritonniin, mikä täsmentyy suunnittelun edetessä. Laivaston suurimmat alukset, panssarilaiva Väinämöinen ja Ilmarinen olivat vetoisuudeltaan 3 900 bruttorekisteritonnia.

Poistuvat Rauma-luokan ohjusveneet ovat vain noin 200 tonnia ja modernisoitavat Hamina-luokan veneet 250 tonnia. Pansio-luokan miinalautat ovat 450 tonnia ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat 1 450 tonnia. Ruotsalainen Visby-luokan korvetti on kooltaan vain noin 600 tonnia. Bruttorekisteritonni on tilavuusmitta, joka vastaa 2,83 kuutiometriä.

Uusien alusten täytyy pystyä turvaamaan kauppamerenkulkua ja seuraamaan nopeitakin kauppalaivoja. Niiden nopeudeksi on määrätty 26 solmua, kun poistuvat miinalaivat kulkevat vain noin 18 solmun vauhdilla.

Kansallinen puolustus
tehtävien pääosassa

Uusien alusten tehtäviin kuuluu myös tulenkäyttö merellä ja maalla sekä osallistuminen ilmapuolustukseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekä kansainvälinen kriisinhallinta.

Suomen nykyisten alusten ilmatorjunta ulottuu enimmillään noin 15 kilometrin päähän Hamina- ja Hämeenmaa-luokan aluksissa, jotka käyttävät eteläafrikkalaista Umkhonto-ohjusta. Takasen mukaan länsimaista löytyy järjestelmiä, jotka kantavat kauemmas, noin 25 kilometrin päähän ja jotka sopivat kokonsa ja painonsa puolesta myös korvetti-luokan alukseen. Näitä myös etsitään uusiin aluksiin.

– Tehtävissä on painotettu kansallista puolustusta. Analyysin mukaan aluksia täytyy olla yhtä aikaa vähintään kahdella alueella, kuten itäisellä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä. Miinoilla ja ohjuksilla täytyy voida ehkäistä vihollisen liikkeet ja tuottaa sille lamauttavat tappiot, merivoimien komentaja kontra-amiraali Kari Takanen linjaa.

Miinalaiva yhdistyy
taistelualukseen

Hankinnan valmistelu aloitettiin jo viime vuosikymmenellä useilla eri analyyseilla, jotka kattoivat tutkassa näkymättömyyttä, muiden aallonpituuksien sekä vedenalaisten signaalien häiveominaisuuksia sekä jäissäkulkuominaisuuksia ja taistelunkestävyyttä.

– Aluksen täytyy voida käyttää rannikkoreittejä. Syväys jää siksi alle neljään metriin. Samalla pystytään kulkemaan myös valtamerten yli, kuten Pohjanmaa jo teki, Takanen kertoo.

Tänä vuonna tehtiin suunnitelma laivaston operatiivisesta käytöstä sekä merisodan konseptista vuonna 2030. Suunnitelmat nojaavat siihen, että laivaston tehtävät säilyvät nykyisenlaisina myös ensi vuosikymmenellä.

Tarjouspyynnöt
jo ensi vuonna

Niinistön mukaan hankkeen valmistelu alkaa heti ja tarjouspyynnöt lähetetään jo ensi vuonna. Tilaus tehdään vuonna 2018 ja aluksia rakennetaan vuosina 2019-2024 ja käyttöön alukset tulevat vuonna 2025.

Rahoituksesta päättää eduskunta, mutta jo ennestään on päätetty järjestää rahoitus budjetin yhteydessä tavanomaisen puolustusbudjetin ulkopuolelta samaan tapaan kuin tehtiin ilmavoimien hankintojen yhteydessä jo 1990-luvulla.

Laivojen hankinnassa huomioidaan kotimaisen työn osuus koko 35 vuoden käyttöiän aikana.

Pariisin rauhansopimus
ei enää rajoita laivastoa

Takasen mukaan Pariisin rauhansopimuksen aikaiset rajoitukset eivät rajoita enää laivaston hankintoja millään tavalla. Rajoitukset poistuivat Neuvostoliiton lakattua olemasta, kun presidentti Mauno Koivisto tulkitsi, etteivät rauhansopimuksen rajoitukset koske esimerkiksi Saksasta tehtäviä asekauppoja. Venäjä hyväksyi tulkinnan ja samalla rajoitukset poistuivat myös laivaston osalta.

Rauhansopimus kielsi Suomelta yli 5 000 tonnin alukset ja asetti laivastolle tonniston ylärajan. Se kielsi myös sukellusveneet, torpedot ja ohjusaseet sekä herätemiinat.

Aika ajoi pian sopimuksen ehtojen ohi. Ohjuksia saatiin jo MIG-hävittäjäkaupan yhteydessä Neuvostoliitosta 1960-luvun alussa, jolloin hankittiin myös panssarintorjuntaohjuksia Englannista. Laivasto sai ensimmäiset ohjuksensa 1966 ja ilmatorjunta 1978, myös Neuvostoliitosta.