

LEHTIKUVA
Suomessa tarvitaan kotimaista ja kohtuuhintaista energiaa
Nykyisen hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista, perussuomalaiset huomauttavat. Hiilen käyttö lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski.
– Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian tukia on johtanut siihen, että kivihiili on ohittanut puun kilpailukyvyn lauhdesähkön tuotannossa.
Hallitus on perunut ensi vuodelle suunnitellun lisäkorotuksen, mutta valitettavasti vahinko on jo tapahtunut. Energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla kotimaista bioenergiaa korvataan kivihiilellä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoo.
– Maamme energiapolitiikka kärsii epäjohdonmukaisuudesta ja ennustamattomuudesta. Energiapolitiikkaamme tulisi saada poukkoilevan päätöksenteon sijaan vaalikausien yli kestävää ennakoitavuutta. Nyt näin ei ole vuosien ja hallitusten vaihtuessa käynyt. Hyvänä esimerkkinä tästä on nykyisen hallituksen edestakaiset toimet esimerkiksi turpeen verotuksen, windfall-veron ja ydinvoimalupien kohdalla.
Energiapolitiikka huutaa käännöstä
Perussuomalaisten mielestä Suomen nykyinen energiapolitiikka ei palvele kaikilta osin yhteiskunnan kokonaisetua.
– Energiapolitiikkamme perustuu osaltaan antiikkiseen ajatteluun ja puutteellisesti tutkittuun tietoon. Tämän seurauksena esimerkiksi vuonna 2012 toimme maahan noin 8,5 miljardin euron edestä energiatuotteita, ennen kaikkea Venäjältä. Maassamme on miljardien eurojen verran kysyntää energiatuotteille, mutta verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuksien takia emme pysty kotimaisin voimin täyttämään tuota kysyntää. Energiapolitiikka huutaa käännöstä, Lindström painottaa.
Perussuomalaiset puhuvat kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja pienpuuenergian puolesta. Niitä tulisi suosia.
– Meidän on ajateltava energiaa ihan uudella tavalla. On nähtävä kuusen oksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineina ja vesi lämmönlähteenä.
Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme, Lindström muistuttaa.
Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistäisi talouskasvua ja tuottaisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat syntyisivät pääasiassa haja-asutusalueille, mikä mahdollistaisi osaltaan maaseudun pitämisen elinvoimaisena ja asuttuna.
– Lisäksi viimeaikainen, kansainvälisen politiikan epävarmuus on varmasti palauttanut kaikkien mieliin energiaomavaraisuuden tärkeyden myös huoltovarmuutemme näkökulmasta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi, perussuomalaiset esittävät.
Energiaköyhyys lisääntyy
Kotimaisuuden lisäksi perussuomalaisen energiapolitiikan tavoitteena on energian kohtuullinen hinta.
– Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Siksi ei ole yllättävää, että energian kokonaiskulutus on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin suurta kuin EU:ssa keskimäärin. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Tätä taustaa vastaan viimeaikaisten hallitusten toimia energiaverotuksemme kiristämiseksi ei voida pitää järkevänä politiikkana, Lindström linjaa.
Lindström muistuttaa, että energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia.
– On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enemmän niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista.
Järkeä EU:n päästötavoitteisiin
Suomen energiapolitiikkaan vaikuttavat keskeisesti myös kansainväliset päästötavoitteet. EU:n komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin vuoden 1990 tasosta 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
– Vaikka tämä tavoite avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle cleantech-toimialalle, on selvää, että tavoitteen saavuttaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia sekä teollisuudellemme että kotitalouksille. PTT:n arvion mukaan EU:n päästöjenvähennystavoitteen saavuttaminen voi aiheuttaa kummallekin jopa lähes 3 miljardin euron vuosittaisen lisätaakan, Lindström laskee.
– Kuinka järkevää EU:n on asettaa yksipuolisia ja selvästi kilpailijoitaan tiukempia päästötavoitteita, kun globaali ilmastosopimus junnaa paikallaan?
EU:n on toki perusteltua olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa, mutta koska sen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia, yksipuoleisilla päätöksillä emme pysty kääntämään suuntaa. Samalla kilpailijamaita selvästi tiukemmat päästörajoitteet ajavat energiaintensiivisen teollisuuden löysempien ilmastostandardien maihin, jolloin globaalit kasvihuonekaasupäästöt saattavat EU:n politiikan takia jopa kohota.
Nykylinjasta kärsivät sekä talous että ympäristö
Perussuomalaisten mielestä Suomen on kyettävä tekemään omista tavoitteistamme lähtevää, ajantasaiseen ja perusteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.
– Tämä on perusedellytys, jotta energiapolitiikkamme ajaa isänmaan etua, edistää talouskasvua ja tukee työllisyyttä. Uuden energiapolitiikan rakentamisen on oltava yksi seuraavan hallituksen kärkitavoitteita, sillä nykylinjasta kärsivät sekä talous että ympäristö, perussuomalaiset muistuttavat.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Hallituksen energiaratkaisuja ei pidä maksattaa kansalaisilla

Soini: Kotitaloudet tarvitsevat edullista sähköä

PS: Teollisuuspolitiikaan täyskäännös, kohonnutta poliittista maariskiä vähennettävä
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.