LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa
Yleisradion eilen illalla nähty suuri vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Suomen hallitus ei ole kiinnostunut keksimään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löydettäisiin töitä. Myös oppositiopuolue kokoomus pyrkii haalimaan Suomeen lisää työvoimaa eri puolilta maailmaa.
Suomalaisten työttömien tilanteen pohtimisen ja ratkaisujen esittämisen sijaan ministerit eilen pajattivat Ylellä innokkaasti työperäisestä maahanmuutosta, joka heidän mielestään olisi ratkaisu työvoimapulaan – ja moneen muuhunkin ongelmaan.
Esimerkin antoi opetusministeri Jussi Saramo (vas):
– Me nähdään tilastoista, että julkisella sektorilla on tulossa niin valtava vaje työntekijöistä, että meidän tarvii jostain saada lisää ihmisiä. Me tarvitaan maahanmuuttoa, jos me halutaan hoitaa meidän vanhukset ja muut palvelut, puhumattakaan yksityisestä sektorista.
SDP:n mukaan talouskasvu edellyttää maahanmuuttoa
Suomessa on työttömiä työnhakijoita ja työvoimahallinnon palveluiden piirissä noin puoli miljoonaa ihmistä. Äskettäin päättyneessä kehysriihessä Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin linjasi, että työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) mielestä työperäinen maahanmuutto jopa on Suomen talouskasvun edellytys.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää tehdä sitä entistä paremmin ja entistä systemaattisemmin ja mahdollistaa nopeat virtuaaliset palvelut. Kyse on Suomen tulevaisuudesta ja Suomen kilpailukyvystä, Skinnari vakuutteli.
”Ministeri vain toistelee mantraa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Skinnarille, että ministeri vain toistelee mantraa. Halla-aho huomautti, että Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta vain noin kymmenen prosenttia on huippuosaajia ja asiantuntijoita.
– Suurin osa tulijoista saapuu tänne tekemään erittäin heikolla palkalla halpatöitä. Yleensä tulijat eivät edes pysy töissä kovin pitkään, vaan parin vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön keskiarvon alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä. Ei tämä ole kestävää, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksesta taas tukea hallitukselle
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli Saramon ja Skinnarin linjoilla, mutta näkemys oli vielä jyrkempi. Orpon mielestä Suomessa pitäisi jopa ”herätä siihen” että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
– Suomi tarvitsee ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitaan osaajia, koska meidän ikäluokat ovat niin pieniä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, me tarvitaan vanhuspalveluihin työntekijöitä. Me tarvitaan yliopistoille tutkijoita, telakalle hitsareita, Orpo vuodatti käsiään levitellen.
Orpon puheet eivät sinänsä yllätä, sillä hän ei ole ennenkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta suomalaisten työttömien tilannetta kohtaan. Mieluiten kokoomuspomo täyttäisikin Suomen avoimet työpaikat maailman ääristä saapuneilla nöyrillä ja kuuliaisilla työntekijöillä.
Orpon näkemyksille voi hakea logiikkaa sitä kautta, että mahdollisimman halpa työntekijä on toki yritysomistajan etu.
Tulijoita riittää – matalapalkka-aloille
Vaikka Suomessa riittää työvoimareserviä, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Suomessa ei olisi päivittäin ostettavissa tomaatteja ja kurkkuja, elleivät nimenomaan maahanmuuttajat olisi poimimassa vihanneksia.
Suurin osa Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuukin matalapalkka-aloille, joille tekijöitä olisi Suomessa jo valmiiksi ja joihin tulijat samalla syrjäyttävät suomalaisia työntekijöitä. Samalla halpatyöalojen palkkataso laskee entisestään, kun työvoiman ylitarjontaa paisutetaan maahanmuutolla.
Suomalaisen sosiaaliturvan korkea taso ja muut kattavat sosiaalietuudet yleensä johtavat siihen, ettei Suomeen tulijoilla pidemmän päälle ole kannustimia jatkaa työskentelyä paria vuotta pidempään.
Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä suomalaisen duunarin edun mukaista. Perussuomalaiset esittääkin, että työn perässä Suomeen muuttaville tulisi asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto matalapalkka-ala Ville Skinnari Anna-Maja Henriksson työttömät halpatyövoima Sanna Marin Jussi Saramo Petteri Orpo Sosiaaliturva perussuomalaiset SDP talous Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille
Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä
HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”
Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”
Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää