LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa
Yleisradion eilen illalla nähty suuri vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Suomen hallitus ei ole kiinnostunut keksimään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löydettäisiin töitä. Myös oppositiopuolue kokoomus pyrkii haalimaan Suomeen lisää työvoimaa eri puolilta maailmaa.
Suomalaisten työttömien tilanteen pohtimisen ja ratkaisujen esittämisen sijaan ministerit eilen pajattivat Ylellä innokkaasti työperäisestä maahanmuutosta, joka heidän mielestään olisi ratkaisu työvoimapulaan – ja moneen muuhunkin ongelmaan.
Esimerkin antoi opetusministeri Jussi Saramo (vas):
– Me nähdään tilastoista, että julkisella sektorilla on tulossa niin valtava vaje työntekijöistä, että meidän tarvii jostain saada lisää ihmisiä. Me tarvitaan maahanmuuttoa, jos me halutaan hoitaa meidän vanhukset ja muut palvelut, puhumattakaan yksityisestä sektorista.
SDP:n mukaan talouskasvu edellyttää maahanmuuttoa
Suomessa on työttömiä työnhakijoita ja työvoimahallinnon palveluiden piirissä noin puoli miljoonaa ihmistä. Äskettäin päättyneessä kehysriihessä Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin linjasi, että työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) mielestä työperäinen maahanmuutto jopa on Suomen talouskasvun edellytys.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää tehdä sitä entistä paremmin ja entistä systemaattisemmin ja mahdollistaa nopeat virtuaaliset palvelut. Kyse on Suomen tulevaisuudesta ja Suomen kilpailukyvystä, Skinnari vakuutteli.
”Ministeri vain toistelee mantraa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Skinnarille, että ministeri vain toistelee mantraa. Halla-aho huomautti, että Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta vain noin kymmenen prosenttia on huippuosaajia ja asiantuntijoita.
– Suurin osa tulijoista saapuu tänne tekemään erittäin heikolla palkalla halpatöitä. Yleensä tulijat eivät edes pysy töissä kovin pitkään, vaan parin vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön keskiarvon alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä. Ei tämä ole kestävää, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksesta taas tukea hallitukselle
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli Saramon ja Skinnarin linjoilla, mutta näkemys oli vielä jyrkempi. Orpon mielestä Suomessa pitäisi jopa ”herätä siihen” että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
– Suomi tarvitsee ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitaan osaajia, koska meidän ikäluokat ovat niin pieniä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, me tarvitaan vanhuspalveluihin työntekijöitä. Me tarvitaan yliopistoille tutkijoita, telakalle hitsareita, Orpo vuodatti käsiään levitellen.
Orpon puheet eivät sinänsä yllätä, sillä hän ei ole ennenkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta suomalaisten työttömien tilannetta kohtaan. Mieluiten kokoomuspomo täyttäisikin Suomen avoimet työpaikat maailman ääristä saapuneilla nöyrillä ja kuuliaisilla työntekijöillä.
Orpon näkemyksille voi hakea logiikkaa sitä kautta, että mahdollisimman halpa työntekijä on toki yritysomistajan etu.
Tulijoita riittää – matalapalkka-aloille
Vaikka Suomessa riittää työvoimareserviä, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Suomessa ei olisi päivittäin ostettavissa tomaatteja ja kurkkuja, elleivät nimenomaan maahanmuuttajat olisi poimimassa vihanneksia.
Suurin osa Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuukin matalapalkka-aloille, joille tekijöitä olisi Suomessa jo valmiiksi ja joihin tulijat samalla syrjäyttävät suomalaisia työntekijöitä. Samalla halpatyöalojen palkkataso laskee entisestään, kun työvoiman ylitarjontaa paisutetaan maahanmuutolla.
Suomalaisen sosiaaliturvan korkea taso ja muut kattavat sosiaalietuudet yleensä johtavat siihen, ettei Suomeen tulijoilla pidemmän päälle ole kannustimia jatkaa työskentelyä paria vuotta pidempään.
Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä suomalaisen duunarin edun mukaista. Perussuomalaiset esittääkin, että työn perässä Suomeen muuttaville tulisi asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto matalapalkka-ala Ville Skinnari Anna-Maja Henriksson työttömät halpatyövoima Sanna Marin Jussi Saramo Petteri Orpo Sosiaaliturva perussuomalaiset SDP talous Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille
Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä
HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”
Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”
Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää