LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa
Yleisradion eilen illalla nähty suuri vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Suomen hallitus ei ole kiinnostunut keksimään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löydettäisiin töitä. Myös oppositiopuolue kokoomus pyrkii haalimaan Suomeen lisää työvoimaa eri puolilta maailmaa.
Suomalaisten työttömien tilanteen pohtimisen ja ratkaisujen esittämisen sijaan ministerit eilen pajattivat Ylellä innokkaasti työperäisestä maahanmuutosta, joka heidän mielestään olisi ratkaisu työvoimapulaan – ja moneen muuhunkin ongelmaan.
Esimerkin antoi opetusministeri Jussi Saramo (vas):
– Me nähdään tilastoista, että julkisella sektorilla on tulossa niin valtava vaje työntekijöistä, että meidän tarvii jostain saada lisää ihmisiä. Me tarvitaan maahanmuuttoa, jos me halutaan hoitaa meidän vanhukset ja muut palvelut, puhumattakaan yksityisestä sektorista.
SDP:n mukaan talouskasvu edellyttää maahanmuuttoa
Suomessa on työttömiä työnhakijoita ja työvoimahallinnon palveluiden piirissä noin puoli miljoonaa ihmistä. Äskettäin päättyneessä kehysriihessä Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin linjasi, että työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) mielestä työperäinen maahanmuutto jopa on Suomen talouskasvun edellytys.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää tehdä sitä entistä paremmin ja entistä systemaattisemmin ja mahdollistaa nopeat virtuaaliset palvelut. Kyse on Suomen tulevaisuudesta ja Suomen kilpailukyvystä, Skinnari vakuutteli.
”Ministeri vain toistelee mantraa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Skinnarille, että ministeri vain toistelee mantraa. Halla-aho huomautti, että Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta vain noin kymmenen prosenttia on huippuosaajia ja asiantuntijoita.
– Suurin osa tulijoista saapuu tänne tekemään erittäin heikolla palkalla halpatöitä. Yleensä tulijat eivät edes pysy töissä kovin pitkään, vaan parin vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön keskiarvon alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä. Ei tämä ole kestävää, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksesta taas tukea hallitukselle
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli Saramon ja Skinnarin linjoilla, mutta näkemys oli vielä jyrkempi. Orpon mielestä Suomessa pitäisi jopa ”herätä siihen” että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
– Suomi tarvitsee ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitaan osaajia, koska meidän ikäluokat ovat niin pieniä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, me tarvitaan vanhuspalveluihin työntekijöitä. Me tarvitaan yliopistoille tutkijoita, telakalle hitsareita, Orpo vuodatti käsiään levitellen.
Orpon puheet eivät sinänsä yllätä, sillä hän ei ole ennenkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta suomalaisten työttömien tilannetta kohtaan. Mieluiten kokoomuspomo täyttäisikin Suomen avoimet työpaikat maailman ääristä saapuneilla nöyrillä ja kuuliaisilla työntekijöillä.
Orpon näkemyksille voi hakea logiikkaa sitä kautta, että mahdollisimman halpa työntekijä on toki yritysomistajan etu.
Tulijoita riittää – matalapalkka-aloille
Vaikka Suomessa riittää työvoimareserviä, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Suomessa ei olisi päivittäin ostettavissa tomaatteja ja kurkkuja, elleivät nimenomaan maahanmuuttajat olisi poimimassa vihanneksia.
Suurin osa Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuukin matalapalkka-aloille, joille tekijöitä olisi Suomessa jo valmiiksi ja joihin tulijat samalla syrjäyttävät suomalaisia työntekijöitä. Samalla halpatyöalojen palkkataso laskee entisestään, kun työvoiman ylitarjontaa paisutetaan maahanmuutolla.
Suomalaisen sosiaaliturvan korkea taso ja muut kattavat sosiaalietuudet yleensä johtavat siihen, ettei Suomeen tulijoilla pidemmän päälle ole kannustimia jatkaa työskentelyä paria vuotta pidempään.
Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä suomalaisen duunarin edun mukaista. Perussuomalaiset esittääkin, että työn perässä Suomeen muuttaville tulisi asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto matalapalkka-ala Ville Skinnari Anna-Maja Henriksson työttömät halpatyövoima Sanna Marin Jussi Saramo Petteri Orpo Sosiaaliturva perussuomalaiset SDP talous Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille
Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä
HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”
Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”
Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää