Suomessa koronaa testataan pihistellen: Omalla rahallakaan ei välttämättä pääse – sairastuneiden todellista määrää ja sijaintia jo lähes mahdotonta tietää

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen on huolissaan siitä, että niukalla testauskäytännöllä ei ole mahdollista saada luotettavaa kuvaa koronatilanteesta. – Testaamattomuus johtaa siihen, että tautitapauksia ei ole enää mielekästä seurata. Vaikka meillä olisikin matalat todetut tautitapausmäärät, se ei tarkoita sitä, etteikö virusta väestössä ole.

Useat terveydenhuollon yksiköt ympäri Suomea ovat viime päivinä ilmoittaneet koronaviruksen testauskriteerien huomattavasta kiristymisestä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ilmoitti perjantaina, että hengitystieoireisten, mutta hyväkuntoisten henkilöiden, ei tule enää soittaa terveydenhuollon yksiköihin tai päivystysapuun, vaikka epäilisikin koronavirustartuntaa.

Rajatun näytteenottoryhmän piiriin kuuluvat jatkossa lähinnä vanhukset, pitkäaikaissairaat ja ulkomailla oleskelleet terveydenhuollon ammattihenkilöt. THL:n kansallisten toimenpideohjeiden mukaan koronavirusnäytteitä ei enää oteta matkailuun liittyen, vaan näytteenotossa keskitytään ryhmiin, joiden tartuntojen selvittäminen on kriittisintä.

THL:n johtaja: Sairastuneita jopa 30 kertaa enemmän

Pihistelevä testauslinja on kansalaiselle monella tavalla ongelmallinen ja jopa kummallinen. Koronan leviämisen hidastamista on hankala estää, kun käytössä ei ole luotettavaa tietoa sairastuneiden todellisesta määrästä ja sijainnista. Samaan aikaan mediassa edelleen seurataan vahvistuneiden tartuntojen kohoamista – monelta osin puutteellisen tiedon varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi maanantaina iltapäivällä, että Suomessa on todettu 272 laboratoriovarmistettua koronaviruksen aiheuttamaa tautitapausta. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kuitenkin totesi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että sairastuneiden todellinen lukumäärä voi hyvin olla jo 20–30 kertaa suurempi.

Testiin haluavia käännytetään pois

Tamperelainen kunnallisvaikuttaja Anton Sormunen hakeutui perjantaina Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) päivystykseen hengitystieinfektio-oireiden ja kuumeen takia, mutta hänelle ei tehty koronatestiä. Sormunen kertoi ensin asiasta Twitterissä.

– Täällä on paljon ihmisiä happiviikset naamalla. Ihmisiä käännytetään pois, eikä testata jos ei ole matkustellut tai lähipiirissä ei ole todettua tartuntaa, Sormunen kirjoittaa.

Suomen Uutiset tavoitti Sormusen. Sairaalassa Sormuselle oli kerrottu, että testiin pääsi vain, jos oli vieraillut ulkomailla pandemia-alueilla tai jos on todistettavasti ollut kontaktissa vahvistetun koronatartunnan saaneen henkilön kanssa.

– Sairaalan henkilökunta sanoi, että hengitysongelmat ovat astman oireita. Sairaalassa minua hoidettiin suoneen annettavalla kortisonilääkityksellä. Sain myös kortisonikuurin sekä antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen.

– Pyysin itse, että minulta otettaisiin koronavirusnäyte, mutta sitä ei suostuttu tekemään. Sain vastaukseksi, että minun kohdallani kriteerit eivät täyty, Sormunen sanoo.

Hän ihmettelee sairaalan käytäntöä.

– Jokainen, jolla on näin vakavia hengitysoireita pitäisi testata, jotta ihmiset voitaisiin tarvittaessa määrätä karanteeniin, jotta virus ei leviäisi eteenpäin.

Tartuntaketjuja ei pystytä jäljittämään

Sormusen hengitysoireet pahenivat lauantaina, joten hän meni uudestaan sairaalaan seuraavana päivänä. Koronatestiin hän ei vieläkään päässyt.

– Kun keskustelin hoitavan lääkärin kanssa, niin hän oli kanssani samaa mieltä siitä, että koronatartuntaa epäilevät olisi hyvä testata uusien tartuntojen välttämiseksi. Lääkäri kuitenkin totesi, että sairaalan henkilökunnan on toimittava ohjeistuksen mukaan eikä siitä voi poiketa. Testattavien määrä siis pysyy rajattuna, ainakin toistaiseksi.

– Testaamattomuus on ongelma aivan kaikille siksi, että nyt monet levittävät virusta eteenpäin tietämättään, eikä tartuntaketjuja enää pystytä jäljittämään, Sormunen sanoo.

Tampereella ei saanut lähetettä yksityiselle

Testaustiedolla on aina myös henkilökohtaista merkitystä tartuntaa epäilevälle henkilölle itselleen. Sormusella oli viikonloppuna edelleen yli 38 asteen kuume ja hän kärsii hengitysvaikeuksista. Sormusella on astma sekä verenpainetauti.

– Kun poliitikolta tai terveydenhuollon asiantuntijalta kysyy millä rauhoittelisit ihmisiä, jotka ovat koronatilanteesta huolissaan, vastaus usein on “tämä tauti on vaaraksi lähinnä perussairaille ja vanhuksille.” Voin näin keuhkosairaana sanoa, että tämä ei rauhoita mieltä yhtään, Sormunen sanoo.

Testaukseen ei välttämättä pääse edes yksityiselle puolelle.

– Kysyin hoitavalta lääkäriltä lähetettä yksityiselle ja olisin ollut valmis maksamaan siitä. Lääkäri sanoi, ettei se onnistu koska samoja kriteereitä sovelletaan.

Rantanen: Niukka testaus ei anna luotettavaa kuvaa tilanteesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen on huolissaan siitä, että nykyisellä niukalla testauskäytännöllä ei ole mahdollista saada luotettavaa kuvaa koronatilanteesta.

– Testaamattomuus johtaa siihen, että tautitapauksia ei ole enää mielekästä seurata, sillä ne perustuvat tehtyjen testien määrään. Vaikka meillä olisikin matalat todetut tautitapausmäärät, se ei tarkoita sitä, etteikö virusta väestössä ole. Itse asiassa meillä on alusta asti vaadittu selkeää tartuntaketjuun kuulumista eli epidemia-alueella matkustamista tai lähipiiriin kuuluvan matkustamista. Suomi ei ole testannut muita flunssaisia koronan varalta, Rantanen sanoo.

Maailman terveysjärjestö suosittelee laajaa testaamista

Rantanen muistuttaa, että laajalla testaamisella on saatu hyviä tuloksia maailmalla.

– Etelä-koreassa on saatu tautitapaukset laskuun sillä, että testataan paljon ja näin tartuttajat on saatu pois tartuttamasta muita. Myös maailman terveysjärjestö WHO suosittelee mahdollisimman laajaa testaamista.

Tällä hetkellä olisi tärkeää huolehtia erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden suojaamisesta. Tartuntariskin madaltaminen on kuitenkin hankalaa, jos tartunnan saaneista ei ole varmaa tietoa.

– On muistettava, että kukaan ei tiedä viruksen käyttäytymisestä tarpeeksi. Terveydenhuolto suojautuu kyllä oireisten kohdalla, mutta tiedämmekö me varmuudella milloin taudinkantaja tartuttaa? Rantanen kysyy.