

Mielenosoittajia Downing Streetillä Lontoossa 10.10.2020. Armenian ja Artsakhin tasavallan lippuja kannattelevat mielenosoittajat protestoivat azereiden aiheuttamia levottomuuksia ja Turkin osallisuutta konfliktissa.
Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta
Armenian ja Azerbaidžanin jo yli sata vuotta jatkuneet konfliktit voidaan nähdä uskontojen ja etnisten ryhmien välisenä taisteluna. Armeniassa asuvan suomalaisen mukaan armenialaiset kokevat olevansa “kristityn sivistyksen viimeinen linnake” Euroopan rajalla. Mutta taustalta löytyvät myös kaikki tavanomaiset sotien syyt: öljy, suurvaltapolitiikka ja asekauppa.
Suomen Uutisten haastattelema Wilhelmiina Virolainen myöntää heti kärkeen olevansa puolueellinen Armenian ja Azerbaidžanin välisessä konfliktissa, koska on “täysin tärähtänyt” Armeniaan, jossa hän on työskennellyt matkailun parissa jo vuodesta 2008. Hän on suomalaismiehensä kanssa harkinnut jopa kokonaan Armeniaan muuttamista, mutta ainakin toistaiseksi pariskunnalla on koti myös Suomessa.
– Armenia on meille ollut toinen kotimaa jo useita vuosia, mutta vielä ei anna sydän periksi kokonaan Suomea hyljätä, Wilhelmiina Virolainen kertoo.
Uskontojen konflikti
Maaseudulla Jerevanin lähellä asuva Wilhelmiina Virolainen on koulutukseltaan teologi, joten hän puhuu paljon uskonnon merkityksestä tässä konfliktissa molemmin puolin. Armenialaiset ovat ortodokseja ja azerbaidžanilaiset ovat muslimeita. Azerbaidžanin puolella taistelee myös Syyriasta tuotuja palkkasotureita, kuten myös BBC uutisoi.
– Yhtään azeria ei ole vielä jäänyt vangiksi, vaan ne ovat arabiaa puhuvia, syyrialaisia jihadisteja, Virolainen sanoo.
– Ja nehän eivät pelkää mitään, koska ne tulevat tänne hakemaan marttyyrikuolemaa.
– Uskonnolla on suuri merkitys molempien puolien sotilaiden taistelutahdossa. Sitä ei pidä väheksyä.
Armenia puolestaan on maailman vanhin kristitty valtio, jossa kristinuskosta tuli valtionuskonto jo vuonna 301. Vaikka osa armenialaisista on maallistuneita kristittyjä, uskonnon merkitys näkyy silti arjessa aivan eri tavalla kuin Suomessa.
-Armeniassa uskonto on jokapäiväistä elämää, Virolainen kertoo. Täällä toivotetaan Jumalan rauhaa ja ensimmäinen ryyppy otetaan aina Jumalan kunniaksi.
Papitkaan eivät ole kaihtaneet ottamasta kantaa konfliktiin. Sosiaalisessa mediassa leviää Armenian valtion virallisen Twitter-tilin julkaisema kuva papista, jolla on risti kaulassa ja rynnäkkökivääri kädessä.
Faith & Power! #StopAzerbaijaniAgression #StopAliyev #KarabakhNow #NKpeace #NKstrong #ArtsakhStrong #ՀԱՂԹԵԼՈՒԵՆՔ pic.twitter.com/ql9cZkpYdu
— Armenia 🇦🇲 (@armenia) September 27, 2020
Kansojen konflikti
Armenia on pienehkö maa, jossa asuu vain kolmisen miljoonaa ihmistä. Lähes kaikki maan asukkaat ovat etnisiä armenialaisia ja kristittyjä. Noin kahdeksan miljoonaa armenialaista asuu maan rajojen ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa he ovat muodostaneet vahvoja lobbausryhmiä. Wilhelmiina Virolaisen mukaan armenialaiset ovat hyvin yhtenäinen kansa, jolla on identiteettinä kristinusko. Jokainen armenialainen on ilman muuta kirkon jäsen.
– Olla armenialainen on olla kristitty.
Vastaavasti Azerbaidžanissa on kymmenisen miljoonaa asukasta, jotka ovat lähes kaikki azereita ja muslimeja, joten sekin on etnisesti ja uskonnollisesti varsin yhtenäinen valtio. Azerit ovat turkkilainen kansa.
Stalinin vetämät rajat eivät noudata kansojen rajoja
Maiden suhteita on viimeiset sata vuotta kiristänyt erityisesti kiista Vuoristo-Karabahin alueesta. Kyseessä on pääosin etnisten armenialaisten asuttama alue, joka neuvostoajan rajoja piirrettäessä jätettiin Azerbaidžanin neuvostotasavallan alueen sisälle.
Ensimmäiset rajasotansa maat kävivät heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan hajotessa. Lyhyt itsenäisyys päättyi kuitenkin neuvostomiehitykseen. 1920-luvulla kansallisuuksien komissaarina toiminut Josef Stalin antoi Vuoristo-Karabahin alueen Azerbaidžanin neuvostotasavallan hallintaan yrittäessään miellyttää Turkkia.
Kiista Vuoristo-Karabahista jäi neuvostovallan aikana taka-alalle, mutta Neuvostoliiton hajoamisen alkaessa 1988 tilanne kiristyi astettain uudeksi sodaksi, joka ajoi lähes miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Maiden välille saatiin tulitauko vasta 1994. Tuossa vaiheessa Vuoristo-Karabah oli julistautunut kansanäänestyksellä itsenäiseksi alueeksi, jossa armenialaiset pitävät valtaa. Uusia välikohtauksia on tapahtunut sen jälkeenkin ja armenialaisia on syytetty azereihin kohdistuneista etnisistä puhdistuksista.
Uusin sotateknologia käytössä
Muutamia viikkoja sitten alkanut uusin konflikti ei ole vielä virallisesti laajentunut sodaksi asti, vaikka molemmat osapuolet ovatkin ottaneet sotatilalain käyttöön osassa kaupungeistaan. Molemmat puolet syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja siviiliväestöön kohdistuneista iskuista.
Ilmoitukset eri osapuolten sotilastappioista vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin, riippuen siitä, kumpi puoli väitteitä esittää ja puhutaanko omista vai vihollisen tappioista. Se näyttää kuitenkin selvältä, että raskaita kalustotappioita on tullut puolin ja toisin. Netissä on paljon videoita näyttävistä lennokki-iskuista armenialaisten panssareita kohtaan.
Droonit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi aseiksi vuoristoisella alueella. Osan lennokeista arvellaan olevan Turkin Azerbaidžanille toimittamia ja mahdollisesti myös turkkilaisten sotilaiden ohjaamia. Azerbaidžan on ostanut lennokkeja ja muita aseita myös Israelista, joka puolestaan ostaa Azerbaidžanilta öljyä.
Asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että tämänkertaisen konfliktin aloitti Azerbaidžan, joka tavoittelee tiettyjen alankoalueiden takaisinvaltaamista. Armenia olisi ollut tyytyväinen taisteluja edeltäneeseen asiaintilaan.
Erdoğanin valtapyrkimykset: ottomaanien uusi imperiumi
Wilhelmiina Virolaisen mielestä on täysin mahdotonta ajatella, että Armenia olisi voinut olla taistelujen aloittaja, koska armenialaisia on vain kolme miljoonaa, mutta azereita on kymmenen miljoonaa ja heidän tukenaan olevia turkkilaisia on 80 miljoonaa. Hänen mielestään Azerbaidžanin aloittamien sotatoimien takana on Turkin presidentti Recep Erdoğan ja tämän valtapyrkimykset alueella.
– On tunnettu tosiasia on, että ilman Erdoğania ei Azerbaidžan tee mitään, Virolainen sanoo. Erdoğan on avoimesti ilmoittanut luovansa voittamattoman ottomaani-imperiumin, joka yhdistää turkkilaisheimot Välimereltä Kiinan ja Mongolian rajoille saakka.
Historian professori Alan Mikhail näkee Time-lehden kirjoituksessaan Erdoğanin pyrkimyksen ottomaanien islamilaisen imperiumin uudelleen pystyttämiseksi laajana projektina, johon liittyy monenlaisia asioita, kuten äskettäinen Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi, kiista merialueiden kaasuvarannoista Kreikan kanssa sekä Turkin toimet Libyassa ja Syyriassa.
Armenia on pääosin islamilaisten maiden ympäröimä sisämaavaltio, joka näyttää kartalta katsoen kuin tulpalta keskellä turkkilaisten kansojen asuttamien valtioiden ketjua, joka ulottuu Turkista Azerbaidžanin kautta Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Wilhelmiina Virolaisen mukaan Armenia katsoo olevansa “sivistyksen viimeinen linnake” idässä Euroopan rajalla.
– Armenia tuntee velvollisuudekseen suojella kristittyä Eurooppaa ottomaanien hirmuvallalta, Virolainen luonnehtii.
Ottomaanien hirmuvallalla hän viittaa muun muassa Turkin vuosina 1915-1918 toteuttamaan armenialaisten kansanmurhaan, jossa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki ei tunnusta armenialaisten kansanmurhaa, ja siitä puhumisesta voi joutua syytteeseen, koska turkkilaisuuden vastainen vihapuhe on kielletty maan perustuslaissa.
Öljy ja Venäjän intressit
Kuten niin monissa muissakin maailman konflikteissa, tässäkin kuvioon liittyy öljy. Azerbaidžanin pääkaupungin Bakun ympäristö on tärkeä öljyntuotantoalue. Ensimmäinen öljylähde porattiin jo vuonna 1846, ja maan vientitalous on nykyään lähes pelkästään öljyn ja kaasun varassa.
Vuonna 2006 käyttöön otettu, kansainvälisten öljy-yhtiöiden omistama BTC-öljyputki yhdistää Bakun Välimeren rannikolla Turkissa sijaitsevaan Ceyhanin satamaan. Putki on vedetty Georgian pääkaupungin Tbilisin kautta, vaikka suorin linja olisi kulkenut Armenian läpi. Reitin linjauksen takana oli Azerbaidžanin halu eristää Armenia ja estää Armeniaa hyötymästä öljyputkesta taloudellisesti. Venäjä puolestaan olisi halunnut, että kaikki Kaspianmereltä Eurooppaan menevä öljy kulkisi eteenpäin sen alueen kautta.
Armenia on Venäjän tärkeä liittolainen, joka takaa Venäjälle pääsyn Etelä-Kaukasian alueelle. Venäjällä on Armeniassa sotilastukikohta ja Armenia on yhdessä neljän muun entisen neuvostotasavallan kanssa solminut CSTO-puolustussopimuksen Venäjän kanssa. Toistaiseksi Venäjän joukot ovat pysyneet erossa taisteluista. Venäjän Armenialle antamat turvatakuut eivät siis näytä koskevan kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta. Mutta presidentti Vladimir Putin on vedonnut osapuoliin taistelujen lopettamiseksi.
Turkki, Venäjän vanha kilpakumppani Kaukasian alueella arvelee, että Venäjä pyrkii jälleen kerran esiintymään rauhanneuvottelijana. Kyse on siitä, että Venäjä käyttää jo neuvostoaikoina luotuja etnisiä konflikteja hyväkseen usuttaakseen alueen valtioita toisiaan vastaan päästäkseen esiintymään rauhan tuojana.
– Venäjä on kautta historian hyödyntänyt Etelä-Kaukasian etnisiä riitoja, kommentoi Yhdysvaltain entinen Azerbaidžanin suurlähettiläs Matthew Bryza turkkilaislehdelle.
– Venäjän strategiana on estää konflikteja räjähtämästä käsiin, mutta pitää silti yllä jännitystä, jotta sekä Azerbaidžan että Armenia pysyisivät sen vaikutuspiirissä.
Pääkaupungissa taistelut eivät vielä näy
Virolainen kertoo, että taistelut ovat toistaiseksi keskittyneet Vuoristo-Karabahin alueelle. Pääkaupungissa Jerevanissa konflikti näkyy vain siten, että värväytymispaikkojen edustalla on jonoja.
– Kadut ovat tukossa, kun kaikki haluavat vapaaehtoisiksi rintamalle. Siellä on jopa alaikäisiä ja naisia tarjoutumassa vapaaehtoisiksi. Monet ulkoarmenialaiset ovat palanneet maahan värväytyäkseen armeijaan.
– Kaduilla on myös keräyspisteitä, joissa kerätään tarvikkeita sotilaille ja sotatoimien jalkoihin jääneille siviileille.
– Ilmapiiri on kireä, mutta yhteishenki on hyvä. Ihmiset näyttävät voitonmerkkiä toisilleen autojen ikkunasta.
Virolainen on huolissaan siitä, että Suomessa ja muuallakin maailmassa tiedetään Armenian tapahtumista liian vähän.
– Henki täällä on hyvä ja toiveikas, mutta ainoa pelastus Armenialle voi tulla vain ulkovaltojen avun kautta. Maailman välinpitämättömyys ja hiljaisuus tuntuu käsittämättömältä, hän kirjoittaa Persikkalaakso-blogissaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- armenialaisten kansanmurha Recep Erdoğan Jerevan Baku Kaukasus Vuoristo-Karabah Josef Stalin Azerbaidžan Armenia Neuvostoliitto Vladimir Putin Turkki Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.