Suomen Uutiset perehtyi Pekka Haaviston kesken jääneisiin opintoihin – vuoden opinnoilla vierailijaprofessoriksi, kävi keskusteluja opintojen täydentämisestä

Presidentinvaalien alla on käyty vilkasta keskustelua ehdokkaiden tutkinnoista. Verkossa liikkuu myös sakeanaan huhuja aiheen tiimoilta. Suomen Uutiset selvitti Pekka Haaviston opintojen kulkua. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi kertoo kannustaneensa Pekka Haavistoa suorittamaan ensin maisterin tutkinnon ja sen jälkeen tohtorin tutkinnon.

Suomen Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavistolla oli kymmenisen vuotta sitten pyrkimyksenä päivittää yliopisto-opintojaan. Haavisto oli tuolloin toiminut luennoitsijana Helsingin yliopistossa, jolloin asia oli tullut puheeksi professori Pekka Kaupin kanssa.

Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas. Yliopistoilla on vapaus kutsua luennoimaan myös henkilöitä, jotka eivät ole ansioituneet akateemisella uralla. Tavallista se ei kuitenkaan ole.

Professori: Yliopistossa opettavan tulisi olla maisteri

Professori Kauppi sanoo, että väitöskirjaprojektista eli tohtorin tutkinnon suorittamisesta on ollut puhetta Pekka Haaviston kanssa.

– Haavisto on pitänyt yliopistossa luentoja, vaikka hänellä ei ole loppututkintoa. Keskustelin hänen kanssaan ja esitin toivomuksen, että olisi mieluisaa saada hänet opiskelijaksi. Muistan erään lounastapaamisen hänen kanssaan. Ehdotin, että hän suorittaisi maisterin tutkintonsa loppuun ja sen jälkeen tekisi tohtorin tutkinnon.

– Ajattelen, että yliopistossa opettavalla henkilöllä tulisi olla ainakin maisterin tutkinto, ja siksi ehdotin Haavistolle tutkintojen suorittamista. Tämä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten. Olen ymmärtänyt, ettei Haavistolla vain ollut tähän käytettävissä aikaa, Kauppi sanoo.

Tohtorin tutkinto on yliopistollinen jatkotutkinto, joka on lähes poikkeuksetta mahdollista suorittaa vasta ylemmän loppututkinnon eli maisterin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkintoa edeltää alempi kandidaatin tutkinto. Haavisto ei toistaiseksi ole suorittanut näistä mitään.

Dosentin raju blogiväite: Haavisto halusi tohtoriksi ohituskaistalta

Haaviston toteutumattoman väitöskirjaprojektin toi jo viime kesänä esille blogissaan terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio. Paunio kirjoitti, kuinka Haavisto olisi halunnut päästä tekemään väitöskirjaa jopa ilman perusopintoja. Paunion blogikirjoituksen mukaan tästä ei kuitenkaan tullut mitään.

– Haaviston tohtorihaaveet ovat yleisessä tiedossa, dosentti Paunio sanoo Suomen Uutisille.

Paunio on blogissaan kirjoittanut aiemminkin Haaviston urasta ja tehtävistä.

Suomen Uutiset kysyi Pekka Haaviston toteutumattomasta väitöskirjaprojektista myös Haaviston presidentinvaalikampanjan kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä.

– Ei pidä paikkaansa, Kämppi kuittasi väitteet. Hän kiistää ehdottomasti väitteet siitä, että Haavisto olisi keskustellut väitöskirjan tekemisestä ilman perusopintojen suorittamista.

“Hakijatiedot eivät ole julkisia”

Suomen Uutiset tiedusteli niin ikään Helsingin yliopistolta, onko Haavisto jättänyt hakemusta väitöskirjan tekemisestä. Lähetimme valtiotieteellisen tiedekunnan viestintään asiakirjapyynnön: “Pyydän siis saada sähköpostitse kopion Pekka Haaviston tekemästä anomuksesta Helsingin yliopistolle, jossa hän pyytää saada lupaa tehdä ympäristöpolitiikan/ympäristötieteen alaan kuuluvan väitöskirjan.”

Tiedekunnan viestinnästä saimme aluksi vastauksen: “Selvitin asiaa ja ikävä kyllä yliopisto ei voi luovuttaa näitä asiakirjoja, koska opinto-oikeushakemukset tai hakijatiedot eivät ole julkisia.”

Näin helposti emme tietenkään luovuttaneet. Lähtökohtaisesti asiakirjojen tulee olla julkisia, ja mahdollisen salaamispäätöksen tulisi perustua lakiin. On ilmeistä, ettei ole olemassa lakia, jolla tällaisia asioita voitaisiin pitää salassa. Pitkällisen tivaamisen jälkeen saimme vastauksen yliopiston lakimieheltä Laura Karppiselta. Vastauksen pääkohdat:

“Asiakirjapyyntöäsi on selvitelty sekä bio- ja ympäristötieteellisestä laitoksesta, jossa ympäristötieteiden laitos on ollut, että valtiotieteellisestä tiedekunnasta, jossa on ollut politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. Asiakirjahallinnosta tarkistettaessa ja tiedekunnissa pitkään työskennelleiltä alan professoreilta tiedusteltaessa ei ole ilmennyt mitään viitteitä, että tällainen hakemus olisi yliopistolle joskus tehty ja että sen johdosta olisi tehty hallintopäätös.

Yliopiston arkistonmuodostussuunnitelman mukaan tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakemukset säilytetään 2 vuoden ajan, mutta hakemuksia koskevat päätökset säilytetään pysyvästi. Vaikka hakemus olisi tehty yli 2 vuotta sitten eikä sitä näin ollen olisi säilytetty, sitä koskeva päätös olisi säilytetty.

Jos tällaiset asiakirjat olisivat olemassa, ne olisivat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, joista annetaan pyydettäessä tieto. Pahoittelen, että tältä osin olet saanut virheellistä tietoa yliopiston henkilökunnan jäseneltä, jonka tehtäviin ei kuulu käsitellä JulkL mukaisia asiakirjapyyntöjä.“

Opinnot hyytyivät

Haavisto on noussut kansanedustajaksi, ministeriksi ja nyt jo toisen kerran presidenttiehdokkaaksi melko vähäisellä koulutuksella. Haavisto aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa samana vuonna kuin Lasse Viren juoksi kultaa Montrealin olympialaisissa, eli vuonna 1976.

Haavisto jaksoi päntätä sen verran, kuin keskimääräinen opiskelija tenttii noin vuoden aikana. Sitten opinnot jäivät kesken. Haavisto on suorittanut satunnaisia kursseja myöhemmin, mutta valmista ei ole tullut. Maisterin tutkinnon suorittamiseen yliopistossa kuluu aikaa yleensä viisi tai kuusi vuotta. Haavisto on 42 vuoden aikana suorittanut opintoja noin 56 opintopisteen verran, joka vastaa suunnilleen yhden vuoden opintoja.

Helsingin yliopiston vanhenemissäännön mukaan kaikki opinnot kuitenkin vanhenevat tutkintoon käytettäväksi 10 vuodessa, joten Haavisto joutunee suorittamaan kaikki kurssit uudestaan, mikäli hän vielä joskus innostuu opiskelusta.

Maailmanpankin varapääjohtaja ja vieraileva professori

Haavisto on politiikan ohella tehnyt uraa erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä, kuten YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n tehtävissä kriisialueilla, YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa sekä Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa.

Afes-Pressin julkaisemassa Haaviston elämäkerrassa Haaviston kerrotaan olevan vieraileva professori Bristolin yliopistossa ja venäläisen ympäristöpolitiikan vieraileva tutkija Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa. Kansainvälisissä seminaareissa Haavisto on esitelty myös maailmanpankin varapääjohtajana (engl. “Vice-Governor of World Bank”).

Tittelit ovat hienoja siihen nähden, että Haavistolla ei ole yliopistollista oppiarvoa eikä hän ole kerännyt mainetta tutkijana.

Lehtiä tekemään

Puuttuvaa yliopistotutkintoa Haavisto on selittänyt muun muassa sillä, että hänelle avautui nopeasti mahdollisuus siirtyä työelämään. Haavisto aloitti 1979 Komposti-lehden päätoimittajana, ja siirtyi myöhemmin Vihreä Lanka -lehden päätoimittajaksi.

Vuonna 1987 Haavisto haki vauhtia uralleen eduskuntavaaleista, pääsi kansanedustajaksi eikä opiskelulle ole sen jälkeen ollut tilaa.