Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Suomen Uutiset kirjoitti joulukuun alussa Julkisen sanan neuvoston jäsenistä, joilla on vahvat kytkökset vihreisiin. Asia on noteerattu myös muissa suomalaisissa uutisvälineissä, joskin asiaa on käsitelty erittäin hienovaraisesti. Onko ongelma, että JSN:ssa on vihreä kallistuma? Kysyimme asiasta neljältä tunnetulta mediavaikuttajalta.
Emerituspäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, ettei tiedä, millä perusteilla JSN:n uudet jäsenet on valittu.
– Asiaan on vaikea ottaa kantaa. Nyt kannattaa ensin seurata, muuttuvatko JSN:n päätökset jollain tavalla verrattuna aikaisempaan linjaan.
Verkkolehti Uuden Suomen vastaava päätoimittaja Markku Huusko sanoo, ettei JSN:n nykyinen kokoonpano horjuta hänen luottamustaan JSN:n päätöksiin.
– En kutsuisi JSN:n nykyistä kokoonpanoa vihreäksi kallistumaksi. Esimerkiksi Nitin Sood on valittu neuvoston varajäseneksi ja puheenjohtaja Elina Grundström ei ole tietääkseni vihreiden jäsen, on toki toiminut Vihreässä Langassa. Suoraan vihreitä edustaa vain Tuomas Rantanen, joka on vihreiden kaupunginvaltuutettu. Joidenkin muiden neuvoston jäsenten yhteydet vihreisiin ovat enemmän tai vähemmän väljiä. Kaikilla neuvoston jäsenillä ei tietenkään ole edes väljiä yhteyksiä vihreisiin.
JSN ei ole juuri avannut uusien tai aiempien jäsentensä poliittisia taustoja tai muutenkaan käsitellyt sidonnaisuuksia. Pitäisikö JSN:n kuitenkin kertoa avoimemmin neuvoston jäsenten taustoista? Päätoimittaja Huuskon vastaus on yleisellä tasolla myöntävä.
– Avoimuus on aina hyvä, ja avoimuudella saavutetaan positiivisia asioita. Se on toki lähtökohta.
Tietokirjailija, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2010-2015 toiminut Risto Uimonen myöntää, että JSN:n nykyinen kokoonpano voidaan nähdä ongelmallisena.
– Se on ulkoapäin katsottuna kosmeettinen ongelma, vaikka neuvosto ei toki tee puoluepoliittisia päätöksiä.
Uimonen sanoo, etteivät JSN:n jäsenet voi kuitenkaan määrittää kannanottojaan asioihin puoluepoliittisin perustein.
– JSN:ssa on nyt henkilöitä, joilla on jonkinlaisia yhteyksiä vihreisiin, mutta siellä on myös selkeä enemmistö muita, Uimonen sanoo.
Hän jatkaa, että jos käsiteltävänä oleva asia JSN:ssa ”liippaa läheltä” jotakin neuvoston jäsentä, tällainen jäsen jäävätään päätöksenteosta. Uimosen omalla JSN-puheenjohtajakaudella jäävääminen oli tavallinen ja yleinen käytäntö.
– Jääväämisessä kyse ei usein ollut niinkään politiikasta, vaan kyse saattoi olla tilanteesta, jossa käsiteltävänä oleva asia liittyi esimerkiksi JSN:n jäsenen työpaikkaan.
Yleisradion journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen sanoo, ettei hänellä ole ”nokan koputtamista” JSN:n jäsenten valintaan.
– Jäsenten valinta on tapahtunut JSN:n perussopimusten mukaan. Niin kuin aina, se millainen tämä JSN:n kokoonpano on, ilmenee sitten tämän kokoonpanon päätösten kautta. Samoin kuin JSN:n luottamus rakentuu sen tekemien päätösten kautta. Niitä jokainen on oikeutettu arvioimaan tahollaan.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
