Kuvakaappaus, Yle Areena
Ulkoministeri Timo Soini keskusteli lauantain Ylen Ykkösaamussa Suomen ulkopolitiikasta. Venäjän historian dosentti Arto Luukkanen (ps.) arvioi keskustelua Suomen Uutisille.
Otto von Bismarckin mukaan valtiomiehelle ja kansalle on tärkein vaatimus ns. ”das politiche Augenmass”. Suuri saksalainen diplomaatti ja valtiomies tarkoitti tällä ilmaisulla ns. ”poliittista viisautta tai silmää”.
Selkosuomeksi se merkitsee sitä, että politiikassa on tärkeintä toimia tilanteen vaatimusten mukaan. Meidän oma Juho-Kusti Paasikivemme käytti yllämainittua termiä mielellään ja huokaili usein omissa päiväkirjoissaan sitä kuinka meiltä usein puuttuu ulkopolitiikassa tervettä järkeä.
Paasikiven mielestä ongelmana oli se, että meillä luotettiin tuulentupiin ja epärealistisiin haihatteluihin. Kun voimien epäsuhta oli niin suuri, kuten oli Neuvostoliiton ja Suomen välisissä suhteissa, oli konfliktia vältettävä. Kaikessa oli kuitenkin toimittava tilanteen vaatimusten mukaan.
Paasikiven mottona oli kuten hän kirjassaan ”Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941” totesi ”on kärsivällisesti odotettava, että tulevaisuudessa jälleen riippumattomat tapaukset ja voimat tulevat avuksemme, minkä ohella tietenkään omaa varustautumistamme ei ole laiminlyötävä”.
Suomen ulkopolitiikka on muuttunut näistä ajoista. Toisaalta perusasiat ovat samat. Neuvostoliiton tuhoutumisen jälkeen Venäjä on alkanut uudelleen hakea itselleen suurvaltana paikkaa auringossa. Samalla idän ja lännen välit ovat tulehtuneet, niin Ukrainan kriisin kuin myös Lähi-idän tilanteen takia. Terveen järjen politiikan noudattaminen on kuitenkin tullut taas meillä muotiin. Sen edustajana hallituksessa toimii ulkoministerinä Timo Soini – perussuomalaisesta puolueesta.
Suhteet USA:han pitää olla kunnossa
Asia tuli ilmi Timo Soinin haastattelussa ulkoministeri Ylen Seija Raution kanssa viime lauantaina. Ulkoministeri valaisi haastattelussaan tällöin hieman suomalaisen ulkopolitiikanteon nykyistä tilannetta ja sitä miten Suomi-laiva suunnistaa nykyisillä myrskyisemmillä vesillä.
Ministeri Timo Soinin ulkopoliittisen linjan suurena linjana näyttää olevan se, että maamme on säilytettävä itsellään mahdollisimman suuri ulkopoliittinen liikkumatila pitämällä yllä hyviä suhteita niin itään ja länteen. Suhteet esimerkiksi USA:han on säilytettävä hyvin riippumatta siitä kuka presidentiksi tulee.
Toimittaja Raution innokkaisiin kyselyihin ulkoministerin omasta suosikista jäivät vastaamatta, samoin toimittajan kipakat kärjistykset politiikan kielenkäytöstä saivat oman vastauksensa. ”Asiat saa sanoa värikkäästi ja kiinnostavasti, se on politiikan suola”.
Poliittista puhetta ei saa viljellä loukkaamistarkoituksessa vaan hymyn ja hauskuuden kautta. Se tekee sen mielenkiintoiseksi. Viha on tuhoava voima.
Soinin mukaan perussuomalainen politiikka on kansaa kiinnostavaa kun asioita käsitellään asian ja yhdistelmän huumorin kautta. Toimittajan inttäessä esimerkkejä tällaisesta perussuomalaisesta populismista, ulkoministeri Soini totesi yksikantaan, että asiat kerrotaan asioista kansaa kiinnostavalla tavalla – ”se ei ole vaan niin helppoa kun sen hyvin tekee”. Vastauksen jälkeinen hämmentynyt hiljaisuus oli paljon puhuva.
USA:n arvokonservatiivisuus kiinnostaa
Suhteessaan USA:han ulkoministeri Timo Soini kertasi haastattelussa oman politiikkansa perusteita ja siitä mikä häntä USA:n politiikassa niin kiinnostavaa. Soinin mukaan Amerikan poliittisen elämän arvokkaimpia perinteitä on ns. uudisraivaajahenki; se että voi aloittaa tyhjästä ja päästä pitkälle.
Ideologisella tasolla ulkoministeri totesi republikaanisen puolueen olevan kiinnostava sen arvokonservatiivisuuden takia siitäkin huolimatta että Soini totesi itse olevansa radikaali sosiaalisissa kysymyksissä esim. julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen asioissa.
Lopuksi ulkoministeri toivoi myös hartaasti, että presidentinvaalien jälkeinen tilanne korjautuisi, että kansan jakaantuneisuus umpeutuisi. Tärkeintä on hänen mukaansa kuitenkin se, minkälaisen joukkueen tuleva presidentti kokoaa itselleen. Vaalien meitä kiinnostavin kysymys lienee kuitenkin se, kääntyykö USA sisäänpäin vain ulospäin. Toisaalta, mikäli presidentiksi tulee Trump, on varmaa, että hänenkin politiikansa vähitellen maltillistuu.
EU ja karannut pullon henki
USA:n kysymysten jälkeen toimittaja Seija Rautio keskittyi EU:n ongelmiin ja tiukkasi selviä vastauksia. Ulkoministerin analyysit olivat jäätäviä: Timo Soini arvioi Brexitin merkitsevän katastrofia EU:lle. Ulkoministeri kuitenkin toivoi, että eroprosessi hoidettaisiin maltilla eikä EU turvautuisi kostoon vaan antaisi Iso-Britannialle mahdollisuuden toimia lähellä EU:ta. Asia pitäisi hoitaa maltilla – se on Suomen etu.
Haastattelijan tiukatessa vielä tarkempia vastauksia ulkoministeri Soini tiivisti kysymyksen siihen, että Brexit asettaa EU:n äärimmäisen vaikeaan poliittiseen paineeseen. Molempien osapuolten on näytettävä miten kovana ollaan. Suomen roolina on tässä tilanteessa hakea sopua ja hyvää ratkaisua. Iso-Britannia on tärkeä osa Eurooppaa ja sen talous on toiseksi suurin.
Soinin määrittelyn mukaan perussuomalaiset puolueena puolustaa kansallista itsemääräämisoikeutta ja ennen kaikkea sitä, että EU toimisi omien periaatteittensa mukaisesti. Brittien lähtö merkitsee myös väistämättä sitä, että ns. ”terveen järjen” puolestapuhujat vähenevät.
Toisaalta EU:n uskottavuus on nyt kuitenkin lopullisesti murentunut siksi, että se ei ole noudattanut omia sääntöjään. Erityisesti pakolaiskriisin ratkaisu on ollut retuperällä. Tämä oli ulkoministerin mukaan eräs niistä syistä miksi Iso-Britannia päätti lähteä.
Soinin ulkopoliittisen linjan mukaan Suomen on hyödyllistä olla mukana yhteisöissä, joissa pidetään huolta maanosan turvallisuudesta. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Ulkoministeri Soinin mukaan EU on samaan aikaan epäonnistunut ja onnistunut. Talous- ja rahaliiton rämpiminen ja pakolaiskysymyksen kurja ratkaisu ovat selviä esimerkkejä kohtalokkaista virheistä.
Lähi-Idän vaikea kysymys
Haastattelun lopulla keskityttiin Lähi-itään. Ulkoministeri Soinin mukaan Suomen kanta Lähi-idän kysymykseen perustuu rauhan ja sovun synnyttämiseen. Tilanne on paha sillä YK:n turvaneuvoston erimielisyys ei ole auttanut ja samalla USA:n presidentinvaalien läheisyys on lamaannuttanut kaikki pyrkimykset rauhaan.
Pienen maan edustajana Soini painotti sitä, että voimapolitiikan harjoittaminen vie sotaan ja siksi Suomen etu on puolustaa keskustelua. Voimapolitiikan tie auttaa myös ääriliikkeiden kasvua ja yhteistyötä tarvitaan tavallisten ihmisten puolustamiseksi.
Lopuksi Soini ihmetteli sitä miksi kansainvälinen yhteisö ei kykene toimimaan; USA:n on myös pakko ottaa näkyvämpi rooli rauhan puolesta. Ulkoministeri uskoo kuitenkin järjen voittoon ja siihen, että suurvallat voivat sopia alueen rauhallisesta tulevaisuudesta.
Venäjä ei mukana?
Haastattelussa ei käsitelty Venäjää vaan sen loppu oli omistettu kinastelulle Suomen aseviennistä ja Afganistanin kysymyksestä.
Näistä ei päässyt kuitenkin syntymään suurempaa ongelmaa. Ulkoministerin mukaan Suomen aseviennillä on ulkopoliittiset ulottuvuudet. Hänen mukaansa jokainen lupahakemus on tarkasteltu huolellisesti ja toisaalta esimerkiksi Turkmenistanin kysymyksessä jo edellinen hallitus vei sinne aseita. Soini myös painotti sitä, että Afganistanin kysymyksessä Suomi on omaksunut aktiivisen roolin. Esimerkiksi Soini esiintyi vierailullaan maan televisiossa sekä kertoi, että Suomeen ei kannata mennä.
Ulkoministerin mukaan Afganistanissa on monenlaisia alueita ja maan turvallisuustilanne on vielä epävarma. Toisaalta, maahan voi palauttaa ihmisiä turvallisille alueille.
Haastattelun viimeisenä kohtana oli kysymys perussuomalaisten presidenttikysymyksestä. Ulkoministerin mukaan asia selvenee ensi kesän puoluekokouksessa.
Haastattelussa tuli hyvin selväksi se miten Ylen linja suhteessa Soiniin on piirun verran muuttunut. Ulkoministerinä Soini on toiminut onnistuneesti mutta hän ei ole silti saanut anteeksi sitä, että on kyseenlaistanut vanhan poliittisen järjestelmän.
Katso Ykkösaamu Areenasta >
ARTO LUUKKANEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
