Kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) kertoi tänään eduskunnassa pohtineensa “kiikkua”, jossa työn sivukulut ja alv muuttuisivat nousu- ja laskusuhdanteissa.
Suomella on takana seitsemän laihaa vuotta. Vähämäki kysyy kuitenkin, entäpä jos ne olivatkin lihavia vuosia – ja seitsemän laihaa vuotta ovat vasta edessä?
– Taloutemme ongelma on se, ettei mikään tahdo joustaa. Valuuttaa emme voi devalvoida, Emme saa lisää kilpailukykyä. Jostain täytyisi saada joustava tekijä, Vähämäki pohjusti.
– Voitaisiinko työn sivukuluista ja alvista tehdä kiikku, jolla voitaisiin taloutta ohjata? Näin tehtäisiin fiskaalinen devalvaatio ja nostettaisiin alvia. Hyvinä aikoina alvia puolestaan laskettaisiin ja sivukuluja nostettaisiin. Olen toki miettinyt tätä hyvin alustavalla tasolla, valtionvarainvaliokunnan jäsen Vähämäki aprikoi.
Hän esitti sitä alustavassa mielessä esitellessään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan mietintöä seuraavan vuoden budjetista.
Hän tarkoitti arvonlisäveron ja työnantajamaksujen alentamista tilapäisesti kilpailukyvyn parantamiseksi. Näin Suomi voisi päästä irti nykyisestä umpisolmusta, jossa yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat katkenneet ja ns. pakkolakeja ei oppositio millään huolisi.
– Lopuksi sanoisin, että kyllä me tämä vielä käännetään, mutta helppoa se ei tule olemaan, Vähämäki sanoi puheensa lopuksi.
Madonluvut hätkähdyttävät
Vähämäki vastasi opposition väitteisiin, joiden mukaan Suomella ei ole aihetta tehdä säästöjä, joihin on ryhdytty. Näinhän väittää varsinkin vasemmistoliitto.
– Suomen talous on syväjäässä. Vienti tipahti alkuvuonan seitsemän prosenttia, tuonti neljä prosenttia ja kauppatase kääntyi lokakuussa negatiiviseksi. Uimme syvällä ja talouden suunta on pikemminkin alaspäin, Vähämäki muistutti.
Ennusteiden tunnusluvut ovat huonontuneet puolessa vuodessa. BKT:n kasvu on pudonnut 1,3 prosentista 0,7:een, viennin kasvuennuste 3 prosentista 2,1:een, investointien kasvuennuste 5,4:stä 3,3:een.
– Näin ollen voi kysyä, ovatko katovuodet tulossa, Vähämäki kysyy.
Suomi vajoaa, aika menee hukkaan
Suomen kasvu on EU-maiden heikoimpien joukossa. Kilpailukyky ei kohene, ja ilman kilpailukykyä talouden tuottavuus on heikko, talouden tasapainoa ei saavuteta ilman kilpailukykyä ja työllisyyttä.
– Julkisen talouden velkaantumistahtimme on huolestuttava. Sen taittaminen ei onnistu ilman vientiä ja kasvua. Vientiä ei saada ilman kilpailukykyä. Sitä ei saada ilman palkkasopua. Ja sitä ei uskoakseni saada puoleen vuoteen, Vähämäki ennusti.
– Puolessa vuodessa Suomi uppoaa yhä syvemmälle suohon, Vähämäki totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
