PS ARKISTO
Suomen talous laahaa – perussuomalaisten Puisto moittii hallitusta hitaasti etenevistä työllisyystoimista: ”Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista”
Suomen talouskehitys on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen, ja Suomea kiusaa myös investointien vähyys. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto esittää edellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä. Puisto Sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että työperäisen maahanmuuton osalta perussuomalaiset haluaa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkistama raportti antaa varsin synkän kuvan Suomen taloudesta. Raportissa tuodaan esille Suomen velan paisuminen, investointien vähyys ja muihin pohjoismaihin nähden varsin hitaasti kasvava bruttokansantuote.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tilanteen korjaamiseksi rakenneuudistuksia, joita ilman Suomen talouskehitys tulee jäämään pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
Raportissa kysytään: Onko Suomi enää pohjoismaa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että raportti oli onnistunutta provosointia ja tarpeellinen herätys Suomen päättäjille.
– Raportissa tarkasteltiin oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan. Toki Suomi on edelleen pohjoismaa, mutta julkisen velan suhde BKT:hen ja työllisyysaste ovat silti jääneet muista jälkeen. On olemassa riski, että meillä muodostuu huonoja kierteitä, jotka ajavat Suomea yhä syvemmälle.
– Kun julkinen talous on heikossa kunnossa, niin yleensä tulee veronkorotuspaineita, jotka puolestaan syövät ihmisten ostovoimaa ja se vaikuttaa yrityksiin ja työllisyyteen.
Suomi kaukana keskeisistä markkinoista
A-Talkissa keskustelemassa olivat myös ekonomistit Patrizio Lainà ja Sanna Kurronen.
Kurronen myönsi, että Suomen taloudella on mennyt heikosti viime aikoina, mistä on seurannut velkaantumista. Hänen mukaansa talouskasvua voidaan edistää vain tuottavuutta nostamalla, eli tekemällä enemmän vähemmällä työvoimalla tai tekemällä enemmän työtunteja.
Suomen työllisyyskehitys on kuitenkin lähes olematonta, ja Puisto antoi tekemättä jääneistä työllisyystoimista moitteet hallitukselle.
– Tempo on ollut hidas. Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista. Jos verrataan tilannetta vaikka 2000-lukuun ennen finanssikriisiä, jolloin itse asuin Englannissa, niin Suomihan oli lähes joka asiassa kilpailukyvyssä kärkipaikoilla OECD:n ja muiden vertailuissa. Tilanne on nyt kovin erilainen, Puisto sanoi.
Investointien saamiseksi Suomeen Puisto esitti perusedellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä.
– Monessa suhteessa olemme nyt takamatkalla suhteessa kilpailijamaihin. On muistettava, että olemme kaukana keskeisistä markkinoista ja meillä on vieressä Ruotsi, joka voi säätää valuutalla omaa kilpailukykyään.
Malttia ilmastotoimiin
Puiston mukaan Suomessa pitää jatkossa tehdä enemmän ja samalla noudattaa varovaisuutta energia- ja ilmastopolitiikassa.
– Kun siirrytään uusiutuvaan energiaan, se on myös kilpailukykyasia. Tehdään se niin, että me emme ainakaan etuajassa vahingoita itseämme.
Suomen haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan julkisten palveluiden rahoituspohja, joka edellyttäisi sitä, että entistä useampi suomalainen pääsisi töihin.
Puistolta kysyttiin perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon. Puisto totesi, että perussuomalaiset haluaa työperäisessä maahanmuutossa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.
– On ajateltava varsinkin taloudellista huoltosuhdetta. Viime hallituskaudella tehtiin startup-yrittäjille oleskelulupa. Tällainen on tervetullutta, mutta muuten haluamme laittaa maahanmuutolle tiukan seulan, varsinkin humanitaarisille maahanmuuttajille, joilla on tyypillisesti alhainen työllisyysaste.
Ekonomisti Kurronen myönsi, että Suomessa ongelmana on erityisesti Suomeen töihin tulevien puolisoiden työllistäminen.
– Olemme surkeita työllistämään heitä, erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste taustamaasta riippumatta alhainen verrattuna pohjoismaisiin verrokkeihin.
PS vastustaa halpatyövoiman maahantuontia
Perussuomalaiset vastustaa matalapalkka-aloille kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa, joka osaltaan heikentää kotimaisen työvoiman palkkakehitystä.
Puisto totesi, että työperäisessä maahanmuutossa tulee kokonaisuutena tarkastella myös töihin tulijoiden vastanottamia sosiaalisia tulonsiirtoja.
– Jos tulee töihin vaikka osa-aikaiseksi tai suhteellisen matalalla palkalla, niin se palkka ei välttämättä riitä kattamaan omia ja perheen elinkustannuksia.
Matalapalkka-alojen maahanmuuttoa EU-alueen ulkopuolelta Suomeen rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista on vaadittu niin oikealta kuin vasemmalta. Jopa kokoomus on usein esittänyt työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Perussuomalaiset kuitenkin puolustaa suomalaisia työntekijöitä, joten puolue ei halua luopua saatavuusharkinnasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työllisyystoimet raportti Valtiovarainministeriö huoltosuhde Tuottavuus palkka Pohjoismaat halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Investoinnit Sakari Puisto Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ranne: Hallitus kehuu työllistämistoimiaan tuhottuaan ensin työpaikat
Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: “kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”
Perussuomalaiset haluaa estää turvapaikka- ja halpatyövoimamaahanmuuton – Halla-aho: Työn perässä Suomeen tuleville asetettava vähimmäisansioraja
Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta
Purra: Työn verotuksen alentaminen on työllisyyskeino
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää